Miksi osa rikkaista ei nouse verottajan listojen tulokärkeen? - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Miksi osa rikkaista ei nouse verottajan listojen tulokärkeen?

Suuri osa vauraudesta syntyy omaisuuden arvonnousuna. Jos sitä ei tarvitse realisoida omaan käyttöön, tuloja ei synny.

Kuvituskuva arkistosta.

10.11. 8:55

Vuosittain julkaistavat verotiedot antavat varsin kapean tiedon siitä, miten varakkaiden suomalaisten varallisuus kehittyy. Syynä on se, että verotiedot kertovat vain niistä ansio- ja pääomatuloista, jotka henkilö päättää tulouttaa itselleen.

Toisin sanoen verottajan keskiviikkona medioille välittämät verotiedot kertovat lähinnä vain hyväpalkkaisten palkollisten tuloista ja yrityskaupoissa paljon pääomatuloa saaneista henkilöistä.

Näistä tiedoista saa vain kapean kuvan siitä, kuinka paljon eri ihmiset ovat kyseisenä verovuonna vaurastuneet.

Vauraat ihmisten täytyy yleensä nostaa vuosittain käyttöönsä vain se rahamäärä, jota he kulutukseensa ja elämäänsä tarvitsevat. Muu omaisuus voi usein kasvaa korkoa korolle erilaisissa holding-yhtiöissä, rahastoissa ja vakuutuskuorissa.

Vauraat perheet voivat suunnitella verotustaan pitämällä riittävää määrää varallisuudestaan pörssilistaamattomassa osakeyhtiössä. Sieltä kukin osakkaana oleva perheenjäsen voi tiettyjen reunaehtojen täyttyessä nostaa enintään 150 000 euroa vuodessa noin kahdeksan prosentin verotuksella.

Näistä pääomatuloista vain 25 prosenttia näkyy, koska muu on huojennettua. Näin vauraan nelihenkisen perheen 600 000 euron pääomatuloista näkyy verotiedoissa vain 37 500 euroa perheenjäsentä kohti.

Tämä elinkeinoelämän järjestöjen ”yrittäjyyskannustimeksi” nimeämä huojennus on kansainvälisesti poikkeuksellinen.

Verotiedoissa ei ole erikseen eroteltu sitä, mikä osuus pääomatuloista on huojennettua. Tiedot näkyvät vain yleisenä pääomatulona. Kansainvälisesti vertaillen verotiedot ovat Suomessa varsin julkisia, mutta verotiedoista ei näy myöskään mitä vähennyksiä verovelvollinen on tehnyt tai mitä verovapaita tuloja hän on saanut.

Pörssiyhtiöistä yli kymmenen prosenttia omistavat suvut ja tahot voivat lisäksi Suomessa ohjata pörssiyhtiöstä vuosittain saamansa osingot listaamattomiin yhtiöihin. Tällöin nämä pörssiyhtiöistä holding-yhtiöön siirretyt varat eivät Suomen lain mukaan joudu verolle.

Veroa maksetaan vain silloin, kun varoja otetaan ulos listaamattomasta yhtiöstä. Näin verotus lykkääntyy toistaiseksi.

Tätä verotuksen lykkääntymismahdollisuutta käytetään hyväksi myös erilaisissa henkivakuutusjärjestelyissä, vakuutuskuorissa, sijoitusrahastoissa ja myös osakesäästötileillä. Varat ja osingot voivat kasvaa näissä sijoitusinstrumenteissa verotta korkoa korolle, kunnes varat halutaan siirtää henkilöiden käsiin.

Rikkaille tuota tarvetta ei välttämättä tule koskaan. Riittää, kun pääosa varallisuudesta kasvaa verotuksen ulottumattomissa.

Joskus omaisuus halutaan kuitenkin siirtää yhtiöstä omiin nimiin. Vuosien aikana kertyneestä arvonnoususta ei välttämättä haluta maksaa veroa tai veroa haluttaisiin maksaa mahdollisimman vähän.

Tällöin muutto ulkomaille veroparatiisiin voi poistaa tai vähentää verot minimiin. Näin muuttoon ulkomaille voi syntyä valtava veropoliittinen kannustin.

Kun joku siis vastustaa tällaisen arvonnousun verotuksen ulottamista myös ulkomaille muuttavaan, kannattaa pohtia, onko heillä tällöin oma lehmä ojassa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa verotus on sidottu kansalaisuuteen. Niin kauan kuin ihmisellä on Yhdysvaltain passi, hän on verovelvollinen Yhdysvaltoihin.

Arvonnousun verottamisesta on tullut kansainvälinen puheenaihe. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kongressissa on tänä syksynä kiistelty siitä, voidaanko miljardöörejä verottaa heidän omaisuutensa arvonnoususta.

Video: Veroasiantuntija Tomi Viitala kertoi vuonna 2015, miten verotiedot muuttuivat tuolloin pääomatulojen osalta ja kuinka osa tuloista jää piiloon.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut