Jopa yksi viidestä suomalaisesta saattaa kärsiä kaamosunettomuudesta, sano unitutkija – Omat oireensa aiheuttaa myös kellojen siirtely, joka on edessä jälleen ensi yönä - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Jopa yksi viidestä suomalaisesta saattaa kärsiä kaamos­unettomuudesta, sano unitutkija – Omat oireensa aiheuttaa myös kellojen siirtely, joka on edessä jälleen ensi yönä

Talviaikaan siirryttäessä annetaan yksi tunti lisää vuorokauteen. Kannattaa miettiä, miten sen käyttää, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen.

Talven ja syksyn pimeät aamut ovat monille vaikeita. Sunnuntaina saamme tunnin lisää.

30.10. 13:00

Sunnuntaina neljältä aamuyöllä kelloja siirretään tunnilla taaksepäin. Suomi siirtyy normaaliaikaan eli niin sanottuun talviaikaan.

Kaikki eivät tervehdi muutosta ilolla, sillä kellojen siirtely häiritsee joidenkin ihmisten unirytmiä toisia enemmän. Syksyllä muutos on tosin usein hieman kitkattomampi kuin keväisin.

”Näin syksyllä kellojen siirto on helpompaa kuin keväällä, koska silloin vuorokaudesta katoaa yksi tunti ja se on kirittävä kiinni”, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Kellojen siirtelystä kesä- ja talviaikaan ei Partosen mielestä ole kenellekään hyötyä, mutta erityisen vaikeaa se on iltavirkuille ihmisille.

”On tutkimuksissakin osoitettu, etteivät iltavirkut saa kunnolla kiinni kesäajasta koko sinä aikana kun kesäaika on käytössä”, Partonen sanoo.

Merkkinä siitä on, että heidän unirytminsä vaihtelee huomattavasti ja kesäajassa vielä tavallista enemmän arki- ja vapaapäivien aikana.

Ihmisiä ohjaa aivojen automaattinen sisäinen kello, joka seuraa onko ulkona valoisaa vai pimeää ja kuinka pitkään. Tämä suprakiasmaattinen tumake sijaitsee aivojen etuosassa hypotalamuksessa, jonne hermosäikeet tulevat silmän pohjasta.

Kun päivä lyhenee, syksyn ja talven aamut ovat Suomessa hyvin hämäriä tai jopa pimeitä. Lisäksi vielä marras-, joulu- ja tammikuu ovat nykyään vuoden pilvisimpiä kuukausia. Etelä-Suomessa lunta ei useinkaan vielä ole.

Jos valoa olisi enemmän nimenomaan aamulla ja aamupäivällä, elimistön sisäinen kello ei Partosen mukaan jätättäisi niin paljon. Se pysyisi lähempänä 24 tunnin säännöllistä aikataulua.

”Silloin myös nukkumisen aikataulu pysyisi säännöllisempänä ja univaikeuksia olisi kaiken kaikkiaan vähemmän”, Partonen sanoo.

Kaamosoireitakaan ei hänen mukaansa olisi niin paljon. Nyt niistä kertoo kyselyissä kärsivänsä ongelmaksi asti yli 25 prosenttia suomalaisista aikuisista.

Kaamosoireilevilla uni pitenee yleensä ylipitkäksi, mutta osalla voi ilmaantua myös unettomuutta.

Partosen mukaan ympäri vuoden voimassa oleva kesäaika pahentaisi ihmisten vointia nimenomaan talvikuukausina. Univaikeudet ja kaamosoireilu todennäköisesti yleistyisivät entisestään, koska vähäinenkin valo aamupäivien puolelta vähenisi.

Kaamosoireilevilla uni pitenee yleensä ylipitkäksi, mutta osalla heistä voi ilmaantua myös unettomuutta. Kaamosunettomuutta on tutkittu Norjassa, jossa sen on todettu olevan naisilla hieman miehiä yleisempää.

"Suomessa sitä ei ole tutkittu, mutta se tarkoittaa unettomuutta, joka ilmaantuu nimenomaan kaamoskuukausien aikana”, Partonen sanoo.

Hän arvioi, että sitä voi olla noin parillakymmenellä prosentilla suomalaisista.

Eniten unihäiriöitä suomalaisilla on kuitenkin kesällä, jolloin valoisat illat saa monet pysymään hereillä myöhään.

"Valolla on välitön virkistävä vaikutus, jolloin ihmiset valvovat pidempään ja uni jää herkemmin liian lyhyeksi, riittämättömäksi tai huonolaatuiseksi, jos aamulla pitää nousta tiettyyn aikaan”, Partonen sanoo.

Sisäisellä kellolla on luontainen taipumus jätättää muutamalla minuutilla vuorokaudessa. Yli 30-vuotiailla naisilla keskimäärin viisi ja miehillä keskimäärin 11 minuuttia.

"Jos valoa on joka päivä paljon illalla, niin se saa myös sisäisen kellon jätättämään tavallista enemmän”, Partonen sanoo.

Väsynyt ihminen ei pysty keskittymään yhtä hyvin kuin levänneenä, hänen huomiokykynsä kapenee ja tarkkaavaisuutensa huonontuu. Myös riski onnettomuuksille esimerkiksi liikenteessä tai tarkkuutta vaativissa töissä lisääntyy.

Partosen mukaan unettomuus rasittaa myös sydäntä ja verisuonia. Akuutteja sydäninfarkteja tulee kellojen siirtelyn jälkeen noin viikon ajan enemmän kuin muina aikoina. Keväällä ne kasvavat viitisen prosenttia ja syksyllä noin prosentin.

”Tutkimuksissa on kellojen siirtelyyn todettu liittyvän myös eteisvärinää, aivoverenkierto- ja päihdehäiriöitä tavanomaista enemmän”, Partonen sanoo.

Partosen mukaan nyt olisi monelle hyvä hetki tarkastella, nukkuuko öisin riittävän monta tuntia. Varsinkin, jos on päivisin väsynyt ja univelkaa kertyy helposti.

”Syksyllä annetaan yksi tunti lisää vuorokauteen. Kannattaa miettiä miten sen käyttää”, Partonen sanoo.

Hän ehdottaakin, että käy lauantai-iltana samaan aikaan nukkumaan kuin tavallisestikin, jolloin saa nukuttua tunnin pidempään.

Yksi pidempi yö ei Partosen mukaan riitä poistamaan jo kertynyttä univelkaa, mutta sen jälkeen voisi alkaa miettiä, moneltako sunnuntai- ja maanantai-iltoina ja jatkossa olisi hyvä mennä nukkumaan, jotta ehtii nukkua riittävästi.

Jos kokee kellojen siirtelyn hankalaksi, ei ole mitään estettä kokeilla nukahtamisongelmiin esimerkiksi melatoniinia, jota käytetään matkustaessa aikaerorasitukseen.

”Viisi milligrammaa 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa 4–5 iltana peräkkäin aina samaan kellonaikaan otettuna toimii aikaerolentojen jälkeen”, Partonen sanoo.

Viiden milligramman melatoniinitablettiin tarvitaan lääkärin resepti. Terveellä ihmisellä yksi milligramma melatoniinia nopeuttaa nukahtamista noin neljä minuuttia.

Unensaantia illalla voi yrittää helpottaa myös erilaisilla rentoutumismenetelmillä, stressin vähentämisellä, älylaitteiden siirtämisellä toiseen huoneeseen tai liikkumalla säännöllisesti.

Aamuisin heräämistään voi helpottaa käyttämällä sarastusvaloa tai kirkasvalolamppua noin puolen tunnin ajan.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut