Komitea esittää pakollisia kutsuntoja naisille - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Komitea esittää pakollisia kutsuntoja naisille – lintsareita uhkaa rangaistus

Asevelvollisuuslain mukaan kutsunnoista poisjäämisestä rangaistaan sakolla.

Kaartin jääkärirykmentin varusmiehet harjoittelivat Vantaalla viime vuoden huhtikuussa.

29.10. 16:14

Valtioneuvoston asettama parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea sai työnsä päätökseen tällä viikolla. Komitean noin satasivuinen raportti on puhtaaksikirjoitettavana. Lopullista julkaisupäivää ei ole päätetty, mutta todennäköisesti se on marraskuun lopulla.

Asevelvollisuuskomitea esittää, että naiset määrätään kutsuntoihin täsmälleen samoin ehdoin kuin miehet nykyään. Tämä tarkoittaa sitä, että kutsuntoihin ei pyydetä vaan käsketään.

Käytännössä naiset eivät voisi siis jäädä kutsunnoista rangaistuksetta pois. Nykyisen asevelvollisuuslain mukaan kutsunnoista luvatta pois jäänyt on tuomittava sakkoon.

”Meidän ajatuksena on, että koska kutsuntatilaisuus on velvoittava tällä hetkellä miesten kohdalla, niin se toteutetaan sitten samalla tavoin naisten kohdalla”, sanoo komitean varapuheenjohtaja Joonas Könttä (kesk).

Kutsuntojen perustehtävä on määrittää asevelvollisen sopivuus varusmiespalvelukseen ja päättää palvelusajankohta ja -paikka. Suomessa asevelvollisuus koskee kuitenkin vain miespuolisia kansalaisia.

Miksi kaikki naiset siis pakotetaan kutsuntoihin?

”Suomalainen järjestelmä nojaa maanpuolustustahtoon ja -henkeen”, sanoo Könttä.

Hänen mukaansa maanpuolustustahtoa vahvistaa se, että koko ikäluokka määrätään kutsuntoihin.

”Tietysti kysymys on myös oikeudenmukaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Molemmat sukupolvet ovat sitten samalla tavalla osa kutsuntajärjestelmää.”

Könttä ei pelkää, että kutsuntatilaisuus itse asiassa vain korostaisi miesten ja naisten epätasa-arvoa, koska toiset joutuvat palvelukseen ja toiset eivät.

Hän sanoo, että nykyjärjestelmää ei kannata ryhtyä rikkomaan. Hän itse kuitenkin kannattaa samanlaista asevelvollisuutta sekä miehille että naisille.

”Olen sitä mieltä, että siihen tulisi mennä. Siihen on mentävä yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta. Ymmärrän hyvin, ettei se hetkessä toteudu.”

Kaikki komitean jäsenet eivät ole Köntän kanssa samaa mieltä.

”Meidän pitää aika ajoin tarkastella Puolustusvoimien ja reservin tilannetta, naisten asemaa ja myös tasa-arvonäkökantaa, joka oli toimeksiannossamme vahva”, sanoo komitean perussuomalainen jäsen Jari Ronkainen.

”Tällä hetkellä ei varmasti päästä siihen, että oltaisiin aidosti tasa-arvoisessa tilanteessa, ja onko siihen edes tarvettakaan?” Ronkainen kysyy.

Hallituksen asettaman asevelvollisuuskomitean tehtäväksi annettiin selvittää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden vahvistamista. HS:n haastattelemat komitean jäsenet sanovat, ettei komitean työssä ollut suuria ristiriitoja. Tosin vielä on auki, tuleeko raporttiin erimielisiä huomioita siviilipalveluksen pituudesta.

Komitean tavoitteeksi asetettiin korkean maanpuolustustahdon ylläpito ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen. Vaikka tehtävänannossa puhutaan yhdenvertaisuudesta, kyse ei ollut sukupuolten välisestä yhdenvertaisuudesta. Sen sijaan miesten keskinäistä yhdenvertaisuutta halutaan lisätä.

Tämän voisi päätellä siitä, että komitea ehdottaa palveluskelpoisuusluokkiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat terveydeltään heikompien miesten varusmiespalveluksen. Saman suuntaisia ajatuksia esitti Maavoimien komentaja Petri Hulkko taannoin.

Koronavirusepidemia aiheutti sen, ettei komitea päässyt vierailemaan varuskunnissa. Varusmiesten kuuleminen jäikin asevelvollisuuden kehittämistä varten perustetulta komitealta kokonaan tekemättä.

Komitean demarijäsen Tuula Väätäinen sanoo, että muita kuulemisia oli riittävästi.

”En usko, että se olisi antanut erityisesti lisää.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut