Ulkosaariston roskaantuminen näkyy muovista täyttyvien merimetsojen pesissä – Yhdestä löytyy kalaverkkoon takertunut, kuollut poikanen - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Syken tutkija Pinja Näkki (vas.) ja meriroskahankkeesta opinnäytetyötään tekevä Anni Jylhä-Vuorio tutkivat merimetson pesistä löytyneitä muoviroskia

Ulkosaariston roskaantuminen näkyy muovista täyttyvien merimetsojen pesissä – Yhdestä löytyy kalaverkkoon takertunut, kuollut poikanen

Ulkosaariston roskaantuminen kertoo karua kieltään meriroskien yleisyydestä. Kotkan edustan merimetsoluodolta löytyi myös kalaverkkoon sotkeutunut, kuollut poikanen.


12.10. 19:35

Muovinarua, siimaa, verkkoliinaa, sähköjohtoa, muovinriekaleita, kalaverkon paino, verkkovispilä, virvelinvapa – ja verkkoon sotkeutunut kuollut linnunpoikanen.

Merimetsot ovat keränneet pesätarpeikseen oksien ja ruokojen lisäksi erilaista ympäristöstä löytynyttä roskaa. Sitä itäisellä Suomenlahdella Kotkan edustalla sijaitsevalta pesimäluodolta löytyy paljon, vaikka syystuuli lienee kuljettanut isoimmat irtoroskat muualle.

”Roskan määrä lintujen pesissä kuvastaa meriympäristön roskaantuneisuutta yleisesti ja kertoo siitä, että linnut kohtaavat paljon roskaa elinympäristössään”, kertoo pesissä olevia muoviroskia kartoittava tutkija Pinja Näkki Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Syken tutkijat selvittävät Suomenlahdella muoviroskien määrää ja kirjoa merilintujen pesissä sekä ilmiön alueellista laajuutta.

Maastokartoitus toteutettiin syyskuussa merimetsoyhdyskunnissa Kotkan lisäksi Porvoon, Kirkkonummen ja Espoon edustalla.

Pinja Näkki (vas.), Seppo Knuuttila ja Anni Jylhä-Vuorio laskevat merimetsojen pesiin kertynyttä muoviroskan määrää. Luodolle on ajautunut suurempiakin ihmisen hylkäämiä rakennelmia.

Ulkosaariston roskaantuminen kertoo karua kieltään meriroskien yleisyydestä ja muovin leviämisestä kaikkialle ympäristöön. Muovia löytyy runsaasti jopa lintujen pesistä.

Kotkassa roskaantumisen seurauksetkin ovat läsnä. Pesässä olleen verkkoliinan irrottamisen yhteydessä esiin tulee siihen tiukasti sotkeutunut, kuollut merimetsonpoikanen.

Pohjois-Atlantin merilintuyhdyskunnista vastaavaa on raportoitu, mutta tässä tutkimuksessa tapaus on ensimmäinen.

”Tässä on mahdollinen todiste siitä, että poikaset sotkeutuvat verkkoliinan kappaleisiin ja voivat kuolla siihen”, sanoo aloitteen tutkimuksesta tehnyt Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Muoviroskasta voi koitua merilinnuille monenlaista haittaa: ne voivat paitsi takertua muoviin myös niellä muovikappaleita.

Merimetsot eivät tosin helposti syö muovia, sillä ne saalistavat ensisijaisesti eläviä kaloja. Muovia voi kuitenkin päätyä lintujen elimistöön välillisesti ravinnon mukana.

"Merimetso pesii koko Itämerellä ja pitkin Suomen rannikkoa. Pesistä löytyvän roskan määrä ja tyyppi voisivat toimia indikaattorina siitä, kuinka paljon meriympäristöstä eri puolilta Itämerta ylipäätään löytyy muoviroskaa”, Knuuttila kertoo.

Suomessa asiaa ei ole aikaisemmin systemaattisesti tutkittu. Knuuttilan mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa useiden merilintujen on todettu keräävän muovia pesiinsä: muun muassa karimetson ja merimetson sekä meri-, harmaa- ja selkälokkien, jopa lunnien.

Anni Jylhä-Vuorio ja Pinja Näkki ihmettelevät pesässä oksien seassa olleeseen verkkoon sotkeutunutta merimetsonpoikasta.

Merimetsot altistuvat roskalle jo poikasena, sillä linnut keräävät muovia pesäänsä. Kuvassa vastakuoriutunut merimetso Haminassa kesäkuussa 2018.

Kotkan edustan luodolla on noin 175 pesää. Myös muutamia kuolleita lintuja, poikasia ja aikuisia, makaa maassa pesien lomassa.

Pinja Näkki ja hankkeesta opinnäytetyötään Helsingin yliopistossa tekevä Anni Jylhä-Vuorio vetävät kivisen luodon läpi narulinjaston, jonka avulla pesistä valitaan edustava otos.

Roskien määrä lasketaan ja muovien laatu tutkitaan 50:stä satunnaisesti valitusta pesästä. Lopuksi roskat kerätään analysoitavaksi koko saarelta.

”Eniten on kalastusperäistä muovia mutta myös jonkin verran elintarvikemuovia ja -roskaa. Sen sijaan tämä on ensimmäinen paikka, jossa ei ole panoslankaa”, Pinja Näkki summaa.

Panoslankaa on löytynyt niin Porvoon kuin Kirkkonummen ja Espoonkin merimetsoluodoilta, ennen kaikkea sieltä, missä on rakennustyömaita lähellä. Pääkaupunkiseudulla länsimetron työmaalta mereen kipattu louhe oli pitkään seudun ensisijainen muoviroskan lähde meriympäristössä.

Porvoosta samoin kuin Kotkasta löytyneistä roskista suurin osa oli Näkin mukaan selkeästi kalastusperäisiä. Sen sijaan Espoossa ja Kirkkonummella pesissä oli enemmän kuluttajajätettä ja erilaisia muoviriekaleita.

”Kirkkonummella saaresta löytyi paksu laivasta peräisin oleva köysi, jonka punos oli monin paikoin hajonnut. Punoksen muovisyitä oli monissa pesissä, eli yksi iso saarelle huuhtoutunut roska on toiminut usean yksilön pesänrakennusaineen lähteenä”, Näkki kertoo.

Eniten roskaa löytyi Kirkkonummelta, jossa muovia oli jopa 92 prosentissa pesiä. Kotkassa osuus oli 62, Espoossa 44 ja Porvoossa 34 prosenttia.

”Kirkkonummella myös pesäkohtainen roskamäärä oli suurempi kuin muualla. Kolonia eli merimetsoyhdyskunta on näistä vanhin, perustettu vuonna 2005. Kun linnut käyttävät samoja pesiä vuodesta toiseen, niihin on ehtinyt kerääntyäkin paljon roskaa”, Näkki kertoo.

Merimetsot keräävät pesiinsä lähiympäristöstä löytämäänsä muoviroskaa.

Pesimäluodolta löytyi sekä kuolleita poikasia että aikuisia lintuja.

Roskaantuminen on yksi maailman meriä uhkaavista ympäristöongelmista.

Maailmanlaajuisesti tärkeimpiä maalta tulevan meriroskan syitä ovat huonosti toimiva jätehuolto, tahallinen roskaaminen ja laiton roskien dumppaaminen.

Osa mereen päätyvästä roskasta vajoaa mereen, osa jää kellumaan. Meriroska kulkeutuu pitkiä matkoja, eikä sen reittejä vielä tunneta hyvin.

Roskaantuminen on iso ongelma myös Suomen meriympäristössä, niin rannoilla kuin pohjaan vajonneenakin.

Suurin osa mereen päätyvästä roskasta on muovia: tunnistettavia tuotteita tai niiden palasia ja riekaleita. Ne ovat peräisin kulutuksesta, kalastuksesta, rakentamisesta ja teollisuudesta. Suomen rantojen yleisimpiä roskia ovat tupakantumpit.

Näkyvän roskan lisäksi meressä on pienenpieniä muovihitusia, mikromuovia. Sitä tulee esimerkiksi isosta muovista hioutumalla ja pilkkoutumalla.

Suomessa mikromuovin merkittävin tunnistettu yksittäinen päästölähde on tieliikenne. Autonrenkaista kulumisen kautta irronneet hippuset päätyvät mereen hulevesien, lumenkaadon, pintavalumien ja ilman kautta.

Mikromuovi päätyy luontoon eikä poistu sieltä vaan kulkeutuu ravintoketjuun. Mikromuovin ihmiselle aiheuttamia terveyshaittoja ei vielä tunneta.

Sen sijaan Itämeren kaloista, muun muassa silakoista, kivinilkoista, turskasta ja simpuista, on löytynyt mikromuovia.

Syken Pinja Näkki on tutkinut mikroskooppisen pienen muoviroskan riskejä merenpohjan eliöyhteisölle.

Näkki väitteli syyskuussa mikromuovin kohtalosta ja vaikutuksista merenpohjaan. Hän altisti akvaariokokeissa liejusimpukoita mikromuoville ja tutki, kuinka paljon simpukat söivät muovia, jos se sijaitsi sedimentin pinnalla tai syvemmissä kerroksissa.

”Jopa 25 prosenttia liejusimpukoista söi mikromuovia sedimentin pinnalta”, Näkki kertoo.

Autonrenkaista jauhetun mikromuovin todettiin aiheuttavan simpukoille stressiä ja soluelinvaurioita.

Näkki pitää tuloksia huolestuttavina, joskaan niitä ei voida vielä yleistää laajemmin populaatiotasolla tai laajemmin ekosysteemin tasolle.

”Merten mikromuovimäärä kasvaa, ja merenpohjat ovat jatkossakin mikromuovin keskittymiä. Siksi sen vaikutuksia näissä elinympäristöissä on keskeistä selvittää lisää”, Näkki toteaa.

Merimetsojen pesimäluodolla tutkitaan näkyviä roskia, ja niitähän löytyy.

”Yllättävän paljon täällä on roskaa varsinkin, kun kyseessä on pieni ja tuulille altis puuton saari, ei mikään retkeilypaikka”, Näkki summaa.

Pesistä ja kivikoista kertyy talteen otettavaksi kaksi suurta jätesäkillistä ihmisten tuottamaa jätettä. Toisen säkin täyttää melkein kokonaan suuri, kivenkoloon juuttunut pressu.

Pinja Näkki ja Anni Jylhä-Vuorio odottavat innolla, että he pääsevät analysoimaan tutkimuspaikoilta kerättyä saalista tarkemmin.

”Muovien laatua ja alkuperää analysoimalla pystymme tuottamaan tietoa, josta on varmasti hyötyä jatkossakin”, Näkki sanoo.

Kotkan edustalla sijaitsevalla luodolla on kaikkiaan noin 175 merimetson pesää.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos