Testamentteja löytyy Suomessa patjojen alta ja kenkälaatikoista, koska niitä ei voi rekisteröidä – ”Voi käydä niinkin, että löytäjä polttaa sen” - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Testamentteja löytyy Suomessa patjojen alta ja kenkä­laatikoista, koska niitä ei voi rekisteröidä – ”Voi käydä niinkin, että löytäjä polttaa sen”

Asianajajaliitto on jo pitkään ehdottanut testamenttien rekisteriä, joka sopisi esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ylläpitämäksi.

Perinnönjakotilanne menee hankalaksi, jos testamentti löytyy sen jälkeen kun omaisuus on jo jaettu.

10.10. 17:09

Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Suomessa testamenttiaan ei voi tallentaa viranomaisen pitämään rekisteriin, josta sen saisi käyttöön perinnönjakoa varten.

Käytännöt testamenttien säilyttämisessä vaihtelevat runsaasti, mikä voi johtaa perinnönjaossa monenlaisiin ongelmiin.

Asianajajaliitto on jo pitkään ehdottanut testamenttien rekisteriä, joka sopisi esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ylläpitämäksi.

”Tänä päivänä on ongelma, ettei testamentteja voi rekisteröidä. Asianajajaliitto kuitenkin katsoo, ettei sen pitäisi olla pakollista”, sanoo liiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju, joka on erikoistunut perhe- ja perintöoikeuteen.

Vastikään ongelma on noussut pohdittavaksi yhteishankkeessa, jossa muun muassa DVV ja Verohallinto koostavat käytännön tieto­pakettia siitä, miten omaisen kannattaa menetellä, kun läheinen kuolee.

DVV:n ylijohtaja Pekka Rehn sanoo, että hankkeessa on mietitty, miten tieto vainajan viimeisestä tahdosta pystyttäisiin välittämään entistä paremmin.

”Meillä on ajatus, että olisi keskitetty paikka halukkaille rekisteröijille. Sen kautta voisi ilmoittaa, että testamentti löytyy esimerkiksi jostakin asianajotoimistosta tai että se olisi tallennettu esimerkiksi Suomi.fi-palveluun”, Rehn sanoo.

DVV on asiassa keskeinen toimija, koska sinne tulee aina tieto, kun ihminen kuolee. Tuosta hetkestä voisi siis käynnistyä mekanismi, jolla tieto testamentista välittyisi kaikille sitä tarvitseville.

”Jos sellainen tehdään, se vaatii lainsäädäntömuutoksia, joten aikaisintaan ensi hallituskaudella se voisi ajankohtaistua. Mutta rekisteröimällä tieto testamentin olemassaolosta ja paikasta voitaisiin parantaa oikeusturvaa”, Rehn sanoo.

Asianajajat näkevät työssään, mitä ongelmia nykytilanne aiheuttaa.

”Nyt kun testamenttia ei ole mahdollista rekisteröidä, se voi jäädä kokonaan kateisiin. Voi käydä niinkin, että joku löytää sen mutta ei kerro löytäneensä vaan polttaa sen takassa tai heittää roskiin”, Räihä-Mäntyharju sanoo.

Sen sijaan esimerkiksi avioehto täytyy rekisteröidä. Se pitää tehdä kirjallisesti, ja siinä on oltava kahden esteettömän henkilön allekirjoitukset.

Moni yhteiskunnan suuri muutos puoltaisi testamenttien tarkempaa säilytystä. Väestö ikääntyy ja elää pidempään, mutta samalla muistisairaudet yleistyvät. Lisäksi omaisuusmäärät kasvavat, kun elintaso on noussut.

Testamentteja on tullut esiin jauhopussien takaa, kenkälaatikoista tai tiliotenippujen välistä.

Kirjavat käytännöt testamenttien säilyttämisessä johtavat siksi yhä useammin hankaliin tilanteisiin.

Osa säilyttää viimeistä tahtoaan viisaasti pankin tallelokerossa, lakitoimistossa tai tiedossa olevassa asiakirjakansiossa. Pahimmassa tapauksessa testamentteja pidetään patjojen alla tai kirjojen välissä.

Räihä-Mäntyharju on kuullut tapauksista, joissa testamentteja on tullut esiin jauhopussien takaa, kenkälaatikoista tai tiliotenippujen välistä. Joskus vanhus muuttelee normaalikykyisenä tekemänsä testamentin säilytyspaikkaa elämänsä loppuvaiheissa tiheästikin eikä lopulta enää muista sitä.

”Testamentteja voi mennä roskiin myös vainajan asunnon tyhjentämisen yhteydessä. On sattumanvaraista, tulevatko ne esiin. Moni kertoo säilytyspaikan mutta kaikki eivät”, Räihä-Mäntyharju tiivistää.

Todella hankalaksi tilanne menee, jos testamentti löytyy sen jälkeen kun omaisuus on jo jaettu.

Eräs lukija toivoi yhteydenotossaan, että suomalaisten varallisuuden kasvaessa testamenttikäytännöt päivitettäisiin pikaisesti.

”Kadonneista, hävitetyistä, löytymättömistä tai tietämättömistä testamenteista voi seurata suuriakin varallisuuteen liittyviä oikeus­murhia perijöiden kesken omaisuuden jakohetkellä. Tiedossa olevia testamenttejakin yritetään hävittää itselle sopivampien jakojen toivossa, vielä 2020-luvullakin.”

Räihä-Mäntyharju kertoo, että ihmiset tekevät testamentteja yhä vanhempina ja heikko­kuntoisempina, jolloin perijät riitelevät entistä useammin siitä, mikä on tuolloin ollut henkilön kyky ilmaista tahtoaan. Testamentti­riidat ovat yleistyneet myös käräjäoikeuksissa.

”Testamenttien rekisteröinnillä voitaisiin ainakin osittain myös estää viime hetken epäselviä muutoksia testamenttiin.”

Oikeusministeriön osastopäällikkö Antti Leinonen sanoo, että testamenttirekistereitä on joissain Euroopan maissa mutta Suomen ministeriöissä ei parhaillaan valmistella sellaista.

Leinosen tiedossa ei ole, miten iso ongelma testamenttien jääminen kateisiin on käytännössä. Hän ei kuitenkaan usko, että kyse on akuutista ongelmasta, joka vaatisi heti ratkaisun.

”Jos rekisteröiminen olisi testamentin pätevyyden edellytyksenä, pätevän testamentin teko vaikeutuisi ja viimeisen tahdon toteutuminen voisi vaarantua.”

Testamentin laatijalla on Leinosen mukaan nykyisinkin useita keinoja varmistua siitä, että testamentti löydetään kuoleman jälkeen.

”Sinänsä rekisteriin kirjattu testamentti varmasti yleensä löytyisi rekisteröimätöntä helpommin. Se helpottaisi kuolinpesän selvittelyä”, Leinonen sanoo.

”Mutta jos testamentin rekisteröiminen olisi testamentin pätevyyden edellytyksenä, pätevän testamentin teko vaikeutuisi ja testamentin jättäjän viimeisen tahdon toteutuminen voisi vaarantua.”

Tämä tarkoittaa, että testamentin laatija saattaa tulla myöhemmin toisiin aatoksiin. Tällöin hänen pitäisi päivittää muuttunut tahtonsa myös rekisteriin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos