Lain uudistus mahdollistaisi alle 30-neliöisen pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman mitään lupaa - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Lain uudistus mahdollistaisi alle 30-neliöisen piha­saunan tai varaston rakentamisen ilman mitään lupaa

Noin 800-sivuinen kaavoitus- ja rakennuslaki lähti riitaisena lausuntokierrokselle.

Muun muassa pihasaunojen rakennussäännöt helpottuvat uuden lain myötä.

27.9. 15:56

Hallituksen pitkään valmistelema maankäyttö- ja rakennuslain uudistus lähti maanantaina lausuntokierrokselle, vaikka hallituksessa ei ole laista vielä yksimielisyyttä.

Lain nimi muutettiin maanantaina kaavoitus- ja rakennuslaiksi.

Lausuntokierros kestää 10 viikkoa. Laki on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta lähtien, mutta siihen tulee useita siirtymäsäännöksiä.

Kyseessä on yksi hallituksen suurimmista lakiesityksistä. Laissa on noin 800 sivua ja 400 pykälää.

Lakiuudistuksen keskeinen tavoite on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035.

”Uusi laki määrittää seuraavat vuosikymmenet miten Suomessa rakennetaan ja miten alueidemme käyttöä suunnitellaan. Kasvihuonekaasupäästöistä kolmannes aiheutuu rakennetusta ympäristöstä, eli sieltä on löydettävissä vähintään yhtä iso lohko ilmastoratkaisua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) ministeriön tiedotteessa.

Lakiin tulee useita muutoksia. Erilaisia lupia karsitaan niin, että enää käytössä olisi vain rakennuslupa.

Rakentamisluvan tarvetta vähennetään siten, että nyt lausuntokierrokselle lähtevässä lakiesityksen mukaan alle 30-neliöisen varaston ja pihasaunan voisi rakentaa ilman mitään lupaa, kunhan muut rakentamisen säädökset ja määräykset täyttyvät.

Ehdotuksen mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen olisi jatkossa huomioitava kaikessa kaavoituksessa, rakentamisessa ja rakennusten ylläpidossa.

Kaavoituksella olisi esimerkiksi vahvistettava yhdyskuntarakenteen eheyttä erityisesti kaupunkiseuduilla ja ohjattava rakentamista jo olemassa olevan infrastruktuurin ja palveluiden pariin.

Luonnon monimuotoisuuden, kulttuuriympäristöjen sekä maailmanperinnön turvaaminen sisältyisivät kaikkien kaavojen vaatimuksiin.

Vastuun rakennushankkeesta kantaisi päävastuullinen toteuttaja, ja rakennushankkeisiin säädettäisiin viiden vuoden vastuuaika.

Rakennukset olisi suunniteltava pitkäikäisiksi, monikäyttöisiksi sekä helpommin korjattaviksi. Rakennus- ja purkumateriaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään vähentäisi luonnonvarojen kulutusta ja kehittäisi materiaalien jälkimarkkinoita, ympäristöministeriön tiedotteessa sanotaan.

Rakentaminen ja kaavoitus siirtyy digiaikaan, sillä kaavat ja rakentamisluvat laadittaisiin jatkossa sähköiseen ja valtakunnallisesti yhteentoimivaan muotoon.

Lakitekstissä ei luoda uusia kaavatasoja, mutta käyttöön otettaisiin kaupunkiseutusuunnitelma, jolla suurimmat kaupunkiseudut joutuvat suunnittelemaan alueidensa käyttöä yhdessä.

Lakiin kirjattaisiin velvoite ottaa kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioon saamelaisten oikeudet ylläpitää ja kehittää oma kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan.

Poliittista kiistaa on jälleen ollut eritoten keskustan ja vihreiden välillä.

Poliittista yhteysymmärrystä ei ole löytynyt esimerkiksi siitä, miten maakuntakaavassa käsitellään viheralueita.

Keskusta ja Rkp pelkäävät, että kaavaan voi merkitä viheralueita ilman mitään suojelu- tai ympäristöselvityksiä. Näissä tapauksissa maanomistajan mahdollisuudet hyödyntää alueita olisivat hyvin rajalliset.

Lausunnolle lähtevässä ehdotuksessa muutetaan myös maksimikorvausta, jonka kaupunki voi vaatia maanomistajalta, jonka tontin arvo nousee kunnan kaavoituksen johdosta.

Nykyisen lain mukaan kunnat voivat vaatia korvausta korkeintaan 60 prosenttia kaavan tuomasta tontin arvonnoususta. Maksua ei voi vaatia alle 500 neliön rakennusoikeudesta. Prosenttia on tarkoitus nostaa 70:een ja neliömäärää laskea 250 neliöön.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut