Raportti: Myrskyt, metsäpalot, helleaallot ja tulvat voivat aiheuttaa mittavia vahinkoja Suomessa, ja muutoksiin on varauduttava nopeasti - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Raportti: Myrskyt, metsä­palot, helleaallot ja tulvat voivat aiheuttaa mittavia vahinkoja Suomessa, ja muutoksiin on varauduttava nopeasti

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Suomessa, ja niiden hintalappu on suuri. Ilmastopaneelin raportti korostaa, että lämpenemisen tuomiin muutoksiin on varauduttava kiireesti.

Ilmastonmuutos on jo lisännyt helle- ja kuivuuskausia sekä metsäpaloja ja tulvia. Myös hyönteisvälitteisten tautien, kuten punkkien välittämän borrelioosin, arvioidaan yleistyvän Suomessa.

23.9. 7:16

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt. Niihin pitää varautua paitsi vähentämällä päästöjä myös sopeutumalla lämpenemisen tuomiin muutoksiin.

Suomen ilmastopaneelin torstaina julkistama raportti korostaa sopeutumistoimien kiireellisyyttä päästövähennysten rinnalla. Sopeutuminen on keskeinen osa ilmastotoimia, sillä se auttaa minimoimaan ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia.

Riskeihin varautuminen pienentää myös äärimmäisten sääilmiöiden, kuten myrskyjen, helleaaltojen, metsäpalojen ja tulvien, sekä hyönteisvälitteisten tautien aiheuttamia kustannuksia. Toimettomuuden lasku sen sijaan on iso.

Sopeutumiskeinoja on esimerkiksi energiajärjestelmän kehittämiseen asuntojen ja muiden tilojen viilennyksen turvaamiseksi sekä puhtaan veden varmistamiseen.

Myös kansanterveysriskit, esimerkiksi hellekuolemat ja punkkitaudit, pitää ottaa huomioon nykyistä paremmin.

Muutoksiin pitää ilmastopaneelin mukaan varautua ajoissa, sillä kasvihuonekaasupäästöjen hillintä vaikuttaa ilmastoon viiveellä. Nykyiset päästövähennykset näkyvät lämpötilan nousun taittumisena vasta useiden vuosien päästä.

”Ilmastonmuutoksen hillintää pitää jatkaa, jotta sopeutuminen on mahdollista. Hillitsemättömyys ja sopeutumattomuus puolestaan on äärimmäisen kallista ja kohtalokasta”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow.

Varautumattomuus näkyi Gregowin mukaan esimerkiksi Saksassa viime kesänä: Seuraukset olivat katastrofaaliset, kun kaupunki- ja tulvariskeistä kertovista tutkimuksista ei ollut välitetty.

Koska 30 vuotta kuluu nopeasti ja 15 vielä nopeammin, päätöksenteon on oltava nykyistä nopeampaa, Gregow painottaa.

Riskit kasvavat koko Suomessa, mutta alueelliset erot ovat suuret. Ne vaikuttavat muun muassa elinkeinoihin.

Esimerkiksi helle koettelee koko Suomea, kuivuusriskit lisääntyvät ja metsäpalovaara kasvaa, sateet muuttuvat runsaammiksi etelässä ja lännessä, syksyisin tuulee enemmän, lumi muuttuu painavaksi ja pinnat jäätyvät ja sulavat. Pakkastakin on, ja paikoin se voi olla kireää.

Lämpenemisen myötä myös vuotuiset sademäärät kasvavat koko maassa. Alueellista vaihtelua on odotettavissa etenkin lumen ja roudan esiintymisessä. Etenkin eteläisessä Suomessa lunta ja pakkasia esiintyy yhä harvemmin.

Rankkasateiden yleistyminen lisää hulevesitulvien riskiä, ja merivesitulvien riskin arvioidaan kasvavan ainakin Suomenlahdella.

Äkilliset sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, metsäpalot, helleaallot ja tulvat, voivat aiheuttaa mittavia hetkellisiä vahinkoja, mutta niiden kustannuksia voidaan merkittävästi vähentää riskeihin varautumalla, Ilmastopaneeli korostaa.

Pitkällä aikavälillä etenevien muutosten taloudelliset seuraukset ovat raportin mukaan todennäköisesti äkillisiä vahinkoja suuremmat.

”Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ei ole kyse vain tulevaisuuteen varautumisesta. Vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt. Ajoissa tehty alueellinen sopeutuminen on taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa kuin sopeutumattomuus”, Gregow sanoo.

Hintalappua ilmastonmuutokselle ei toistaiseksi ole laskettu, joten kokonaiskäsitys kustannuksista puuttuu.

Kustannuksia aiheuttavat sekä sään ääri-ilmiöt että lämpötilan asteittainen nousu. Kansanterveydelliset kustannukset syntyvät globaaleista ja hyönteisvälitteisistä taudeista, helleaaltojen aiheuttamasta kuolleisuuden kasvusta sekä työn tuottavuuden laskusta.

Kustannukset tuntuvat etenkin luonnonoloille alttiilla toimialoilla, esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa, joihin vaikuttavat myrskyt, sateisuus, kuivuus ja tuhohyönteiset. Kustannukset ovat selvässä kasvussa.

Jonkin verran tiedetään jo Suomessa tapahtuneista luonnonilmiöistä ja niiden välittömistä kustannuksista. Esimerkiksi vesistötulvien keskimääräiset kustannukset ovat 18,4 miljoonaa ja rannikkotulvien 11 miljoonaa euroa vuodessa. Myrskyjen, lumen ja roudan aiheuttamat metsätuhot maksavat 11–18 miljoonaa euroa vuodessa, ja metsätaudeista koituu noin 40–60 miljoonan euron vuosittaiset kulut .

Tulvariskit, erityisesti rankkasateiden aiheuttamat hulevesitulvat, lisääntyvät. Satakunta kuuluu tulvariskialueeseen ja tulvien odotetaan lisääntyvän.

Suomen taloudelliset riskit tulevat usein ulkomailta. Ilmastopaneelin raportin mukaan yli rajojen kulkeutuu ilmastonmuutosriskejä.

”Poliittiset riskit sivuttaen taloudelliset riskit syntyvät tuotanto- ja logistiikkaketjujen sekä kansainvälisten sijoitusten kautta, kuten koronaviruksen aiheuttama pandemia on osoittanut. Suomessa ei ole hahmotettu aktiivista sopeutumista ylikansallisiin talousriskeihin”, raportissa todetaan.

Toistaiseksi sopeutuminen on ollut hidasta.

”Sopeutumispolitiikan toimeenpano on edennyt hitaasti monissa maissa, eikä Suomi ole tässä poikkeus, vaikka toimiin on meillä ryhdytty verrattain varhain”, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, professori Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta.

Ilmastopaneelin raportti kokoaa ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan sopeutumisen eteen Suomessa tehdystä työstä sekä ilmastonmuutoksen ajallisista ja paikallisista vaikutuksista Suomen maakunnissa ja merialueilla.

Tuloksia voidaan hyödyntää Suomen ilmastopolitiikan ja maakuntien sopeutumistyön vahvistamisessa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos