Lapsi harvoin unohtaa kokemansa seksuaalisen hyväksikäytön – Tällaisissa tilanteissa myös valemuistot ovat mahdollisia - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Lapsi harvoin unohtaa kokemansa seksuaalisen hyväksikäytön – Tällaisissa tilanteissa myös valemuistot ovat mahdollisia

Hyväksikäyttö kuitenkin tunnistetaan usein vasta vuosien kuluessa.

”On epätodennäköistä, että lapsi unohtaisi kokemansa seksuaalisen hyväksikäytön, jos hän on kokenut tilanteen uhkaavana tai pelottavana”, kertoo Åbo Akademin oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman.

4.9. 13:05

Laitila

Suurin osa kaikista lapsena koetuista asioista unohtuu ajan myötä. Positiiviset tai neutraalit muistot unohtuvat helpommin kuin traumaattiset kokemukset. Tästä syystä on epätodennäköistä, että lapsi unohtaisi kokemansa seksuaalisen hyväksikäytön, jos hän on kokenut tilanteen uhkaavana tai pelottavana, kertoo Åbo Akademin oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman.

–  Jos ihminen muistaa lapsuudessaan tapahtuneen hyväksikäytön vasta teini-ikäisenä tai aikuisena, kyse on tyypillisesti siitä, että koetun tilanteen merkitys muuttuu: hyväksikäyttäjä on voinut kosketella lasta esimerkiksi leikin varjolla, ja myöhemmin – iän ja tiedon lisääntyessä – ihminen tunnistaa tilanteen seksuaaliseksi, Korkman kuvailee.

Korkmanin mukaan pienten lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on verrattain harvoin väkivaltaista. Tavallisempaa on, että hyväksikäyttäjä on lapsen lähipiiriin kuuluva henkilö ja tilanne on lapselle melko neutraali.

Sen sijaan se, että tällaisen hyväksikäytön tunnistaa myöhemmin elämässä, voi olla todella traumaattista.

Neutraaliksi koettu muisto voi unohtua pitkäksikin aikaa ja palata mieleen esimerkiksi koulun seksuaalikasvatustunnilla, oman seksuaalisuuden kehittyessä tai vasta aikuisena esimerkiksi oman lapsen syntymän myötä, kertoo psykologi Antti Kuivaniemi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksiköstä.

Jos lapsi on kokenut hyväksikäyttötilanteen pelottavana tai uhkaavana eikä silti kerro asiasta kenellekään, taustalla voi Kuivaniemen mukaan olla esimerkiksi se, että lapsi haluaa suojella lähipiiriinsä kuuluvaa tekijää tai kokee asiasta häpeää.

Myös valemuistot ovat mahdollisia

On myös mahdollista ”muistaa” sellainen hyväksikäyttö, jota ei ole tapahtunut, muistuttaa Kuivaniemi. Näin voi käydä esimerkiksi terapiassa, jos terapeutin esittämät kysymykset ovat hyvin johdattelevia tai jos terapeutti nostaa esille mahdollisuuden, että potilaan tilannetta voisi selittää jonkinlainen seksuaalinen traumakokemus.

–  Tällainen voi laukaista uudelleentulkinnan jostakin menneisyyden neutraalista tilanteesta, Kuivaniemi toteaa.

Korkman nostaa esille hollantilaistutkimuksen naisista, jotka olivat aikuisena muistaneet tulleensa lapsina hyväksikäytetyiksi. Tutkimuksessa etsittiin todistusaineistoa naisten muistamille kokemuksille: yhdellekään terapiassa muistetuista kokemuksista ei löytynyt näyttöä, kun taas osalle itsenäisesti mieleen palanneista muistoista löytyi.

–  Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö terapiassa olisi mahdollista saada oikeita muistikuvia. Tämä vain osoittaa sen, että terapeutin on oltava hyvin ammattitaitoinen: hyväksikäyttöajatus ei saisi lähteä terapeutista, vaan potilaasta itsestään, Korkman sanoo.

Korkmanin mukaan terapiassa käsiteltävät psyykkiset ongelmat, jotka voivat viitata seksuaaliseen hyväksikäyttöön, saattavat olla yhtä lailla seurausta lukuisista muistakin, selvästi yleisemmistä traumakokemuksista. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on Suomessa todella harvinaista.

Korkmanin mielestä Suomessa pitäisi saada voimaan laki, joka kieltäisi terapeuttipalvelujen antamisen kaikilta muilta paitsi psykoterapeuteilta ja psykologeilta. Terapeutti-nimikettä ei ole tällä hetkellä millään lailla suojattu, ja kuka tahansa voi tarjota terapiaa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: