Ministeri Kiuru pelkää hallitsematonta epidemiaa, jos suomalaiset eivät enää laajasti sitoudu yhteisiin koronatoimiin - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Ministeri Kiuru pelkää hallitsematonta epidemiaa, jos suomalaiset eivät enää laajasti sitoudu yhteisiin koronatoimiin

Suomi luopuu pian nykyisistä leviämis-, kiihtymis- ja perusvaiheen koronatoimista ja maa avautuu, jos tartuntamäärät laskevat ja rokotuskattavuus paranee, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mielestä Suomessa vähätellään liikaa nykyistä koronatilannetta.

21.8. 9:05

Hallituksen suhtautumisessa koronavirukseen on tapahtunut kesälomien jälkeen selvä muutos.

Enää ministerit eivät painota uhkia ja lisärajoituksia, kuten he ovat tehneet puolitoista vuotta. Nyt puheissa pääpaino on rajoituksista luopumisessa ja maan avaamisessa.

Myös Suomen korona-ajan ehkä merkittävin päättäjä, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) odottaa Suomen avaamista, mutta monia muita huolestuneempana.

Kiuru on useita kertoja koronaepidemian aikana sanonut, että Suomi on veitsenterällä.

Niin hän sanoo nytkin.

– Voin sanoa jopa niin, että jos emme ole käyneet aikaisemmin veitsenterällä, niin valitettavasti nyt me siellä olemme. Rokotuskattavuus ei ole vielä riittävä, ja se näkyy siinä, kuinka koronavirus on levinnyt kansan keskuuteen ennätysmäärin, Kiuru sanoo.

– Jos suomalaiset eivät enää laajasti sitoudu yhteisiin koronatoimiin, me ajaudumme hallitsemattomaan epidemiaan. Se johtaisi siihen, että realistisesti saavutettavissa oleva rokotuskattavuus ei tule riittämään ja epidemian hoito tulee pitkittymään. Itse haluan uskoa visioon, jossa tämä tauti saadaan hallintaan ja Suomi auki.

Kiuru pelkää, että kansalaiset tulevat pettymään siihen, kuinka hitaasti Suomi lopulta kyetään avaamaan, jos tartuntamääriä ei saada merkittävään laskuun eivätkä ihmiset ota riittävän nopeasti ja laajasti rokotteita.

Hallitus on kertonut, että Suomi avautuu lokakuussa, jos rokotuskattavuus on tuolloin vähintään 80–90 prosenttia 12 vuotta täyttäneiden osalta. Silloin myös Suomen koronastrategia muuttuu.

– Jos nykyinen korotustilanne jatkuu, 80 prosentin rokotuskattavuus tulee suojaamaan ihmisiä kyllä tehohoidon tarpeelta, mutta se ei tule riittämään siihen, että yhteiskunta olisi kaikin puolin auki.

Hän sanoo, että rokotekattavuuden pitää olla sitä suurempi, mitä enemmän maassa on virusta. Myös rokotetut voivat levittää virusta ja saada vakavan taudin.

– Liian suuri tautimäärä syksyllä tulee johtamaan siihen, että rokotuskattavuuden pitää olla jopa noin 90 prosenttia, jotta yhteiskuntaa voidaan vapaasti avata, hän sanoo.

– Avaamisen uhka on se, että jos tätä neljättä aaltoa ei saada hallintaan, tarvitsemme entistä korkeamman rokotuskattavuuden yhteiskunnan pitämiseksi auki. Nyt näyttää siltä, että yli 85 prosentin rokotuskattavuus on hyvin vaikea saavuttaa. Tämä uhka on todellinen.

Kiuru on huolissaan myös siitä, että Suomessa ajatellaan epidemian olevan ohi syksyllä, tehtiin nyt mitä tahansa.

Näin ei ole, vaan Kiurun mukaan rajoituksia pitää jatkaa tarpeen mukaan mutta entistä oikeasuhtaisemmin.

Sairaaloiden teho-osastoilla on jo alle 40-vuotiaita. Koronavirus tappaa edelleen jatkuvasti ihmisiä, hän muistuttaa.

Kiuru sanoo, että Suomen on jatkettava varsin tiukkaa terveysturvallisuus­politiikkaa myös rajoilla, jotta Suomi ei menetä rokotuskattavuuden tehoa.

Hallitus käsitteli uutta koronastrategiaan 12. elokuuta, mutta julkisuuteen siitä on kerrottu toistaiseksi vähän.

Kiuru sanoo, että jos kansalaiset ottavat riittävästi rokotteita, Suomi siirtyy aivan toisenlaiseen epidemiantorjuntaan kuin on totuttu.

Valtakunnallisista rajoituksista luovutaan todennäköisesti myös ravintoloiden osalta ja niiden kohdalla siirrytään alueellisiin rajoituksiin.

Maata pidetään auki alueellisilla, kohdennetuilla toimilla. Jos johonkin alaan kohdistuisi rajoituksia, ne perustuisivat laajaan arvioon eri alojen riskipotentiaalista.

Myöhemmin strategian toimintasuunnitelmassa määritellään muun muassa suositukset etätyöstä ja maskeista sekä aloitetaan tarpeelliset lainsäädäntömuutokset.

Mukana on myös mahdollisuus valtakunnalliseen hätäjarruun, jos nykyinen tai uusi epidemia täyttäisi jälleen sairaalat.

Kiuru sanoo, että Suomi luopuu kolmiportaisesta strategiasta, jos koko maassa rokotuskattavuus on korkea ja suurin piirtein samanlainen eri alueilla.

Syksyllä ei ehkä enää ole leviämis-, kiihtymis- ja perusvaiheessa olevia alueita eikä niiden mukaisia toimia, vaan alueelliset viranomaiset tukahduttaisivat tautipesäkkeitä samaan tapaan kuin vaikkapa nykyään tuhkarokon tai tuberkuloosin kanssa toimitaan.

Tautipesäkealueilla toimittaisiin nopeasti ja aloitettaisiin jäljitys, testaus, karanteenit ja hoidot, mutta muualla maassa elämä jatkuisi normaalisti.

”Olen hyvin huolissani, jos annosväliä ei saada lyhennettyä.”

Krista Kiuru odottaa, että kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä Krar lyhentää suositusta koronarokotusten välistä.

Kiuru uskoo kuitenkin, että rokotuskattavuus nousee riittävälle tasolle ja uusi aika koittaa.

– Siitä kertoo, että jo nyt yli 80 prosenttia suomalaisista on ottanut yhden rokotteen.

Kiurun mukaan rokotteita on näillä näkymin tulossa maahan niin paljon syyskuun loppuun mennessä, että ne riittävät molempien rokotusten osalta 85 prosentin rokotuskattavuuden saavuttamiseksi vähintään 12-vuotiaille.

Hän on eniten huolissaan siitä, että rokotukset etenevät hitaasti kahden ryhmän kohdalla: nuorten miesten sekä niiden, jotka puhuvat muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään.

Kiuru odottaa kuumeisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sen yhteydessä toimivan Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä Krarin seuraavaa rokotussuositusta.

Kiuru ehdotti heinäkuussa, että annoksia aletaan antaa nykyistä tiuhempaan. Annosvälin lyhentäminen nopeuttaisi toivotun rokotuskattavuuteen saavuttamista.

– Suomessa on 1,5 miljoonaa ihmistä, joilla on vain yksi annos, ja noin miljoona ihmistä, joilla ei ole vielä yhtään annosta. Nämä ihmiset ovat käytännössä lähes suojaamattomia deltavarianttia vastaan. Olen hyvin huolissani, jos annosväliä ei saada lyhennettyä.

Kiuru sanoo, että Suomessa on aivan liian vähän puhuttu pitkittyneestä covid-taudista eli siitä, kuinka myös lievästi sairastuneet saavat vakavia pysyviä oireita.

– Meillä on paljon vähättelyä covid-ilmiön tosiasiallisista vaikutuksista ihmiseen. En puhu vain sen vaikutusta mielenterveyteen ja moneen muuhun sairauteen, vaan laajoista, pelkästään koronaviruksen tuomista pitkäaikaisista oireista.

”Tutkimukset maailmalla kertovat mahdollisuudesta, että kyseessä tulee olemaan uusi kansantauti.”

Hän sanoo, että Suomessa on sairastunut noin 120 000 ihmistä koronaviruksen takia.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan 10–20 prosenttia sairastaa pitkittynyttä ja mahdollisesti pysyvää covid-sairautta.

– Tutkimukset maailmalla kertovat erittäin vakavasta ilmiöstä ja mahdollisuudesta, että kyseessä tulee olemaan uusi kansantauti.

Ensi viikolla professori Risto Roineen työryhmä alkaa tutkia pitkittynyttä covidia.

Viime viikkoina koronakeskustelua on hallinnut se, miksi aluehallintovirastot ovat tehneet rajoituksia, jotka ovat vaikuttaneet hallituksen tahdon vastaisilta.

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti viime viikolla ohjauskirjeen, jossa muistutettiin hallituksen ”lapset ensin” -ohjauksesta.

Aluehallintovirastot eivät kuitenkaan tehneet muutoksia lapsia ja nuoria koskeviin päätökseen, koska tartuntatautiasiantuntijoiden mukaan leviämisalueella myös lapsia pitää suojella tartunnoilta.

Kiurun mielestä Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös lapsiin ja nuoriin kohdistuvista toimista oli eduskunnan säätämien lakien ja ohjeistusten mukainen.

Kehnon tiedotuksen takia kuitenkin jopa ministereille levisi tieto, että lasten ja nuorten harrastukset kielletään.

– Uskon, että aluehallintovirastoilla oli vilpitön tahto tällä päätöksellä nimenomaan pitää auki mahdollisimman laajasti lasten ja nuorten harrastustoimintaa, mutta viestinnällisesti tämä sanoma hukkui ensimmäisen päivän tiedotuksessa.

Kiuru muistuttaa, että hallituksen linjauksen mukaan rajoitukset eivät koske alle 12-vuotiaita.

Ensi viikolla nähdään, miten aluehallintovirastot reagoivat hallituksen torstaina lähettämään ohjauskirjeeseen, jossa se toivoo, että aluehallintoviranomaiset kohtelisivat vähäriskisiä tapahtumia lievemmin kuin muita tapahtumia.

Ohjeella yritetään, että esimerkiksi teattereihin voitaisiin ottaa tiukoin terveysmääräyksin 75 prosenttia normaalista asiakasmäärästä.

Viranomaisten on kuitenkin vaikea toteuttaa ohjetta nykyisten lakien takia.

– Uskon, että myös aluehallintovirastoilla on vahva tahtotila siihen, että vähäriskisissä tapahtumissa voidaan toimia lievemmin ja saada tätä kautta yhteiskuntaa auki.

Kuka?

  • Syntynyt elokuussa 1974 Porissa.

  • Valtiotieteiden maisteri.

  • Perhe- ja peruspalveluministeri kesäkuusta 2019 lähtien.

  • Opetus- ja viestintäministeri vuosina 2014–2014.

  • Opetusministeri vuosina 2013–2014.

  • Asunto- ja viestintäministeri vuosina 2011–2013.

  • Kansanedustaja vuodesta 2007 lähtien.

  • Toiminut filosofian, uskonnon ja ilmaisutaidon opettajana vuosina 1996–2007.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: