”Eniten ärsyttää lihansyöjien syyllistäminen” – Listasimme liudan tavallisen ihmisen ilmastotekoja, eivätkä ne kaikki vaadi valtavia muutoksia - Kotimaa - Satakunnan Kansa

”Eniten ärsyttää lihan­syöjien syyllistäminen” – Listasimme liudan tavallisen ihmisen ilmasto­tekoja, eivätkä ne kaikki vaadi valtavia muutoksia

Jani Marjamaa asuu vanhassa omakotitalossa eikä halua luopua perhelomista. Nico Leokratis on kerrostaloasukas, joka haluaa pitää kiinni lihansyönnistä. Kumpikin on löytänyt omaan elämäänsä sopivia ilmastotekoja.

Viisihenkisessä Marjamaan perheessä käytetään autoa ja moottoripyörää, mutta työ- ja koulumatkat sujuvat nykyään enimmäkseen polkupyörillä ja julkisella liikenteellä. Kuvassa lapset Venny, Felix ja Aarre, Jani-isä sekä Max-koira.

14.8. 9:45

Helsinki

”Minun maitoahan ei kukaan vie!” Nico Leokratis huudahtaa.

Vähän vitsillä ja naureskellen, mutta osaksi myös tosissaan. Kun 52-vuotiaan Leokratisin kanssa keskustelee ilmastoteoista, hän puuskahtaa välillä ”vegaani­vouhotuksesta” tai ”kalliolaisista hipstereistä”.

Ainakin yhdestä ilmastoteemasta hän kuitenkin innostuu.

Muutama vuosi sitten Leokratis ehdotti taloyhtiönsä pihavalojen vaihtamista led-valoihin ja suunnitteli valoremontin. Kun vuokra-asuntoyhtiö saatiin suostumaan, yhtiön sähkölasku pieneni hänen mukaansa lähes kolmanneksella. Se kertoo sähkön­kulutuksen vähenemisestä.

”Tällaisista ihmisen kokoisista ratkaisuista puhutaan aika vähän. Sellaisista asioista, joita yksilö tai perhe voi oikeasti tehdä.”

”Minulla on tekninen tapa tarkastella kaikkea”, Nico Leokratis kertoo. Muutama vuosi sitten muun muassa taloyhtiön pyörävarasto sai hänen aloitteestaan energiaa säästävät led-valot.

Vaikka kyllä kansalaisten ilmastoteoista on puhuttu – ehkä jopa siinä määrin, että monet kyllästyvät, pohtii kehittämis­päällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristö­keskuksesta.

”Ohjeitahan annetaan, ja ihmiset saattavat toteuttaa niitä vähän aikaa, mutta noudatetaanko niitä järjestelmällisesti monta vuotta”, hän miettii.

Vaikka ilmastoa säästävät valinnat helpottuvat jatkuvasti, isossa kuvassa muutosten pitäisi olla merkittäviä ja niillä on kiire. Ilmastopaneeli IPCC julkaisi maanantaina uuden osaraporttinsa, joka korosti ilmastotoimien kiireellisyyttä entisestään.

Yksi mutka matkassa ovat kenties ihmisten mukavuudenhalu ja vakiintuneet tavat. Hiilijalanjäljen pienentämiseen ei myöskään ole kaikille sopivaa reseptiä. Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tuoreen selvityksen mukaan vaikuttavimpia tekoja keskiverto­suomalaiselle ovat joukkoliikenteen käyttö, vegaaninen ruokavalio ja sähköauton hankkiminen. Kaikille ne eivät kuitenkaan ole parhaita tai edes mahdollisia keinoja.

”Kestävä elämä ei näytä kaikille samalta”, sanoo johtava asiantuntija Sari Laine Sitran kestävän arjen tiimistä.

”Pitäisi katsoa omaan lähtötilanteeseen sopivia tekoja, aloittaa pienesti ja jatkaa edelleen kunnianhimoisempiin muutoksiin.”

Helpoimpia valintoja ovat usein ne, joita oma arki tukee muutenkin.

Helsingin Porolahdessa asuva Nico Leokratis hoitaa arkiset asiat yleensä kävellen tai joukkoliikenteellä. Autoa hän lainaa, kun lähtee esimerkiksi tuttavan mökille metsätöihin.

47-vuotiaan Jani Marjamaan perhe aloitti puolestaan pari vuotta sitten ruokaremontin. Idea kumpusi muun muassa verkkolehden jutusta, jossa sai laskea hiilijalanjälkensä.

Viisihenkinen perhe alkoi vähentää punaista lihaa sekä ilmasto- että terveyssyistä. Kahvimaito vaihtui kauramaitoon.

”Siinä kävikin niin, että punainen liha jäi pois yllättävän nopeasti. Lähinnä siskonmakkara­soppaan ei ole löytynyt hyvää korvaajaa”, Helsingissä asuva Marjamaa kertoo.

”Lihaa ei enää kaipaa, eikä se edes maistu hyvältä. Olen todella yllättänyt itseni.”

Marjamaan perheessä ollaan edelleen sekasyöjiä, mutta esimerkiksi kauramaidon käyttöä on lisätty ja punainen liha on jäänyt melkein kokonaan pois. Kuvassa Jani-isä ja 11-vuotias Felix.

Myös kahdeksan kilometrin työmatka taittuu nykyään pyörällä. Mökkimatkoilla ja ruokakaupassa perhe käyttää edelleen autoa, mutta tankkaa yleensä biodieseliä.

”Näitä valintoja on helppoa tehdä, kun niistä saa muutakin hyötyä. Saa liikuntaa ja ruokailusta on tullut terveellisempää. Biodieselin hintaa lukuun ottamatta en koe, että olisimme tehneet mitään kompromisseja”, Marjamaa kertoo.

Luopuminen tuntuukin ihmisistä usein hankalalta. Siksi Sari Laine puhuisi mieluummin siitä, mitä elämään voidaan tuoda lisää – vaikkapa kestävää liikkumista, kasvisten osuutta lautasella tai vaihtoehtoisia energianlähteitä.

”Lentäminen on ehkä ainoa asia, missä luopuminen tulee esiin”, hän sanoo.

Myös Marjamaan mielestä vaikeinta olisi tinkiä lomalennoista ja silloin tällöin tehtävistä huviajeluista moottoripyörällä.

”Kyllä lentäminen on niin ylivoimaisen helppoa. Tosin tykkäämme matkustaa kerralla vähän pidemmäksi aikaa”, hän kertoo.

Leokratis on terveyssyistä alkanut syödä enemmän kasviksia, mutta kahvimaidosta tai liha-aterioista hän ei luovu.

”Eniten ärsyttää lihansyöjien syyllistäminen ja vaatimus, että pitäisi luopua lihasta kokonaan”, hän kertoo.

Leokratis arvelee, että keski-ikäiset miehetkin ovat avoimempia esimerkiksi kasvisruoan suhteen, jos neuvonta ei syyllistä vaan houkuttelee kokeiluihin.

”Moni tuttavanikin on ärsyyntynyt vegaani­vouhotuksesta. Moni kokee, että jos ruokavalioon puututaan, tunkeudutaan liian henkilö­kohtaiselle alueelle”, hän sanoo.

”Moni kokee, että jos ruokavalioon puututaan, tunkeudutaan liian henkilökohtaiselle alueelle.”

Oikeastaan ilmastotavoitteet eivät edes vaadi lihasta luopumista kokonaan.

”Meidän tutkimuksemme mukaan ruokavalion osalta riittäisi, jos kaikki ryhtyisivät 75-prosenttisesti vegaaneiksi. Se tarkoittaisi sitä, että vaikkapa viikonloppuisin voisi hyvin syödä laadukasta lihaa ja juustoa”, Laine sanoo.

Kaikki parannukset eivät vaadi edes elintapojen muuttamista. Esimerkiksi sähkösopimuksen siirto uusiutuvaan energiaan on pieni, mutta vaikuttava teko.

Jani Marjamaan perheen rintamamiestalossa lämpö vuoti harakoille, ennen kuin eristeet uusittiin. Perhe on miettinyt, voisiko lämpöä tai sähköä saada kestävämmin keinoin.

”Olemme harkinneet maalämpö­pumpun rakentamista tontille. Katolle laittaisin mielelläni aurinko­paneelit, mutta edessä on valtava koivu varjostamassa”, Marjamaa kertoo.

Nico Leokratis ei voi tehdä vuokra-asuntoonsa isoja remontteja. Hän on kuitenkin vaihtanut omatkin lamppunsa led-valoihin ja sähkösyöpön pesukoneen uudempaan malliin sekä säätänyt vesihanan virtaamaa säästeliäämmäksi.

”Olen saanut vähennettyä sähkölaskuani noin 30 prosentilla ilman, että olen muuttanut käyttötottumuksia”, hän sanoo.

Energian säästäminen kiinnostaa Nico Leokratisia, mutta henkilökohtaisiin valintoihin puuttuminen ärsyttää. Sylissään Nicolla on energiaa säästäviä led-valoja, joita hänen kotoaan löytyy useita eri kokoja.

Sari Laine ja Ari Nissinen arvioivat, että esimerkiksi sähkölaitteiden uusiminen on hyvä alku, mutta myös elämäntapoja olisi hyvä tarkastella.

”Elämäntapa­muutoksiakin tarvitsee tehdä, jos oikeasti haluaa tehdä hommia puolentoista asteen [ilmastotavoitteen] eteen”, Laine sanoo.

Kuinka paljon tavallisen kansalaisen ruoka- tai liikkumis­valinnat oikeasti vaikuttavat?

”Kuluttajat eivät yksin tätä ratkaise, mutta kyllä kuluttaja­valinnoilla on merkitystä”, Nissinen sanoo.

”Vaikka kasvisvalmisteita tai muita vähäpäästöisiä tuotteita tuotettaisiin miten paljon, niin äkkiä niiden tarjonta loppuu kaupan tiskistä, jos niitä ei osteta. Kansalaisilla on myös tärkeä merkitys sille, millaisia lakeja poliitikot uskaltavat säätää”, hän jatkaa.

”Kansalaisilla on tärkeä merkitys sille, millaisia lakeja poliitikot uskaltavat säätää.”

Toinen yleinen argumentti koskee sitä, että Suomi on globaaleilla areenoilla mitätön peluri. Nissisen painottaa kuitenkin, että Suomi on teknologisen osaamisen ja innovaatioidensa avulla kokoaan suurempi vaikuttaja maailmalla.

Laineen mukaan suomalaisetkin voivat näyttää muulle maailmalle esimerkkiä, että elämä voi olla sekä laadukasta että ekologisesti kestävää.

”Että kehittyvissä maissa ihmiset eivät tekisi samaa hiilijalan­jälkireissua kuin me olemme tehneet, vaan hyppäisivät suoraan kestävään elämäntapaan”, Laine pohtii.

Myös Leokratis ja Marjamaa uskovat, että tavallinen ihminenkin voi vaikuttaa.

”Kyllähän yksittäisen kansalaisen vaikutukset ovat pieniä, mutta jos suurin osa tekee jotain, niin vaikutus onkin jo merkittävä. Viesti päättäjille on myös tosi oleellinen juttu”, Marjamaa sanoo.

Leokratis on saanut esimerkiksi kavereitaan vaihtamaan energia­tehokkaampiin valoihin tai laitteisiin. Sari Laineen mukaan juuri arkiset, hyvässä hengessä käydyt keskustelut ovat tehokkain tapa muokata asenteita, jos poliittinen tai järjestövaikuttaminen ei ole oma juttu.

”Monesti sanotaan, että vain poliitikot tai yritysjohtajat voivat todella vaikuttaa, mutta ihmisiähän hekin ovat. Uskon, että systeeminen muutos voi lähteä myös ruohonjuuri­tasolta, kunhan tarpeeksi moni lähtee mukaan.”

Arjen hiili­jalan­jälkeä voi pienentää esimerkiksi näin

1. Vähennä autoilua ja lentämistä

Jos asut kattavan joukkoliikenteen alueella, hyödynnä sitä. Lyhyitä matkoja voi kulkea polku- tai sähköpyörällä.

Jos autoilet, hoida useita asioita samalla reissulla ja harkitse kimppakyytejä.

Autoa ostaessa kiinnitä huomiota päästöihin. Jos sähkö-, hybridi- tai vähä­päästöinen auto tuntuu liian kalliilta, jo pienemmän auton valitseminen voi vähentää päästöjä.

Jos matkailet, harkitse reittien tai kohteiden vaihtamista niin, että lennot ja lento­kilometrit vähenevät. Etenkin juna on ekologinen vaihtoehto.

2. Tarkista kodin energiankulutus

Siirrä sähkösopimus uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön.

Pidä kodin lämpötila kohtuullisen viileänä. Tuuleta mieluummin ristivedolla kuin pitämällä ikkunoita pitkään auki.

Vaihda vanhat lamput led-lamppuihin.

Selvitä, miten sähkönkulutus jakautuu taloudessasi. Onko laitteita turhaan päällä, vaikka niitä ei käytetä? Esimerkiksi kylpyhuoneen lattialämmitys on usein energiarohmu.

Jos asut omakotitalossa, pohdi voisiko esimerkiksi öljylämmitystä korvata maalämmöllä tai asentaa muunlaisen lämpöpumpun. Kerrostalossa lämmitys­ratkaisuihin voi pyrkiä vaikuttamaan taloyhtiön hallituksen kautta.

3. Katso ostoskassiin – ja varsinkin ruokakoriin

Ruokavaliossa liha ja maitotuotteet ovat isoimpia ilmastokuormittajia. Yksi tapa vähentää niitä on pyrkiä arkisin kasvis­voittoiseen ruokaan ja valita esimerkiksi lounas­ruokalassa kasvisvaihtoehto.

Kokeile erilaisia kasvisreseptejä ja tuotteita. Isoilla kauppaketjuilla on reseptipalveluita, joilla ainekset voi lisätä suoraan ostoslistaan.

Suosi vähäpäästöisiä tavaroita ja mieti, mitä kaikkea todella tarvitset.

Vältä kertakäyttötavaroita. Suosi esimerkiksi vaatteissa ja huonekaluissa kestäviä tuotteita, joita voi korjata ja kierrättää.

Jos sijoitat osakkeisiin tai rahastoihin, tue kestävästi toimivia yrityksiä, joilla on selkeät ilmastotavoitteet.

Vinkit on koottu Suomen ympäristö­keskuksen kehittämis­päällikkö Ari Nissisen ja Sitran johtavan asiantuntija Sari Laineen kommenteista sekä Sitran 100 fiksua arjen tekoa -sivustolta.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: