Lakimuutos tuo varhaiskasvatukseen ilmoitusvelvollisuuden: ”Toivottavasti muodostuu työkulttuuri, jossa epäkohtiin puututaan matalammalla kynnyksellä” - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Lakimuutos tuo varhais­kasvatukseen ilmoitus­velvollisuuden: ”Toivottavasti muodostuu työkulttuuri, jossa epäkohtiin puututaan matalammalla kynnyksellä”

Varhaiskasvatuslaki tiukentuu ja tarkentuu sunnuntaista lähtien. Nyt henkilöstö on velvoitettu ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista.

Varhaiskasvatuslain muutokset tulevat voimaan sunnuntaina 1. elokuuta. Kuvassa helsinkiläisen päiväkodin arkea maaliskuussa 2020.

1.8. 10:36

Helsinki

Varhaiskasvatuslaki tiukentuu tästä päivästä lähtien. Lakimuutoksen myötä varhaiskasvatuksen henkilöstön on ilmoitettava havaitsemastaan epäkohdasta tai sen uhasta viipymättä lähiesihenkilölleen, esimerkiksi päiväkodin johtajalle. Ilmoitusvelvollisuus koskee niin julkista kuin yksityistäkin varhaiskasvatusta.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian erityisasiantuntija Päivi Vepsän mukaan uudistus varmistaa varhaiskasvatuksen laatua. Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat aiemminkin ottaneet epäkohtia esiin, mutta ilmoituksille ei ole aiemmin ollut vakiintunutta järjestelmää.

”Näin työntekijät pääsevät kehittämään omaa työtään, kun he havaitsevat asioita, jotka eivät toimi”, Vepsä sanoo.

”Tällä pyritään myös valtakunnallisesti tasalaatuiseen eli hyvään varhaiskasvatukseen.”

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen vs. toimialajohtajan Satu Järvenkallaksen mukaan epäkohdat saattavat koskea esimerkiksi laissa määriteltyjä tavoitteita varhaiskasvatuksen tiloista, toimintaympäristöistä sekä henkilöstömitoituksista ja -kelpoisuuksista.

”Näen, että näin on pitänyt toimia tähänkin asti, mutta lakimuutos vahvistaa lapsen etua. Joskus epäkohdat voivat olla vakavampiakin, ja silloin on erityisen tärkeää, että ne tuodaan yhteiseen käsittelyyn ja saadaan korjattua”, hän sanoo.

Talentian Vepsän mukaan epäkohdat voivat tarkoittaa muun muassa sitä, että lapsen yksilöllistä varhaiskasvatus­suunnitelmaa ei pystytä toteuttamaan.

”Osalla tämä ei muuta yhtään mitään. Tämä ei heilauta niitä, jotka ovat huolehtineet tehtävänsä lainmukaisuudesta. Muuten muutos tuo henkilöstölle turvaa ja ammatillista tukea.”

”Toivottavasti tämän myötä muodostuu työkulttuuri, jossa epäkohtiin puututaan matalammalla kynnyksellä.”

Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa työsuhteessa oleva, ja se tehdään kirjallisesti sekä omalla nimellä.

Ilmoitusvelvollisuus koskee epäkohtia, jotka työntekijä on itse havainnut ja pystyy todentamaan. Lain mukaan ilmoituksen tekijälle ei saa koitua ilmoituksesta ongelmia.

Ilmoituksen vastaanottavan esihenkilön on käynnistettävä toimenpiteet, joilla epäkohta korjataan. Ilmoituksesta ja epäkohdasta on kerrottava myös toiminnasta vastaavalle johdolle.

”Valvovalle viranomaiselle jää jälki, mistä asioista henkilöstö on ollut huolissaan”, Vepsä sanoo.

Järvenkallaksen mukaan monet epäkohdat hoidetaan edelleen niin, että ne otetaan puheeksi työpaikalla.

”Sellainen on normaali, hyvä työelämäkäytäntö”, hän sanoo.

”Toivottavasti tämän myötä muodostuu työkulttuuri, jossa epäkohtiin puututaan matalammalla kynnyksellä.”

Järvenkallas toivoo, että lakimuutos ei tuo varhaiskasvatukseen turhaa byrokratiaa. Hänen mukaansa sen seurauksista ollaan viisaampia muutaman kuukauden päästä, kun ilmoitusvelvollisuutta on kokeiltu käytännössä.

laissa tarkennetaan myös varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksia. Nyt aikuisten määrä lapsiryhmää kohden ei enää saa alittua henkilöstön poissaolojen takia.

Lain mukaan yli 3-vuotiaiden ryhmässä on oltava seitsemää lasta kohden yksi aikuinen. Alle 3-vuotiaiden ryhmässä suhdeluku on yksi aikuinen neljää lasta kohti.

”Eli nyt mitoitusten alittuminen ei voi johtua vain siitä, että henkilöstö on sairauslomalla, koulutuksessa, vuosilomalla tai lomautettuna”, Päivi Vepsä selittää.

Käytännössä tarkennus pakottaa varhaiskasvatuksen järjestäjän suunnittelemaan toiminnan niin, että henkilöstön poissaoloille löytyy aina sijainen.

”Toiminnan täytyy olla suunniteltua kautta linjan. Enää ei voida edetä päivä kerrallaan katsoen, mitä tapahtuu. Työn järjestelyn täytyy olla suunnitelmallisempaa niin, että mitoitusten suhdelukuja ei tarvitse lasten näkökulmasta ylittää”, Vepsä sanoo.

Elokuun alusta alkaen työnantajalla on lisäksi oikeus tarkistaa lasten kanssa työskentelevien rikostausta myös silloin, kun työsuhde kestää alle kolme kuukautta. Aiemmin alle kolmen kuukauden sopimuksella työskentelevien rikostaustoja ei ole voitu tutkia.

Laki alaikäisten parissa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on ollut voimassa vuoden 2003 alusta. Sen mukaan lasten kanssa työskentelevien on esitettävä työnantajalle rikosrekisteriote, jos työskentely kestää yli kolme kuukautta yhden vuoden aikana.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: