EU:n uusi metsästrategia julki: Ympäristökomissaarin mukaan päätösvalta metsistä säilyy jäsenmailla - Kotimaa - Satakunnan Kansa

EU:n uusi metsästrategia julki: Ympäristökomissaarin mukaan päätösvalta metsistä säilyy jäsenmailla

Suomessa on käyty vilkasta keskustelua strategiasta jo ennakkoon.

Ympäristöstä ja kalastuksesta vastaava EU- komissaari Virginijus Sinkevičius esitteli EU:n metsästrategiaa Brysselissä perjantaina.

16.7. 11:56

Suomessa paljon kohua herättänyt EU:n uusi metsästrategia ei siirrä päätösvaltaa metsistä Brysseliin, vaan jäsenmaat päättävät edelleen itse metsäpolitiikastaan.

Näin vakuuttaa EU:n ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius.

Euroopan komissio julkisti perjantaina metsästrategiansa, joka on jo ennakkoon synnyttänyt Suomessa vilkasta keskustelua.

”Emme halua jäsenmaissa ajateltavan, että nyt Bryssel hyökkää jäsenmaiden toimivaltaa kohtaan tai kertoo, miten metsiä pitää hoitaa”, Sinkevičius sanoi eurooppalaismedian haastattelussa ennen metsästrategian julkistusta.

Sinkevičiuksen mukaan osa strategiassa ehdotetuista toimista tehdään yhdessä jäsenmaiden kanssa, ja osa on kokonaan jäsenmaiden toimivallassa.

”Sanon tämän nyt selvästi: EU:n metsästrategia ei ole EU:n yhteinen metsäpolitiikka. Se on joukko koordinoituja ja johdonmukaisia toimia, jotka saatetaan voimaan kunnioittaen läheisyysperiaatetta.”

Läheisyys- tai subsidiariteettiperiaate EU:ssa tarkoittaa, että unionitasolla säännellään vain ne asiat, joita ei voi säännellä jäsenmaissa. Metsäasioissa toimivalta on jäsenmailla, mutta EU toisaalta vaikuttaa jäsenmaihin ja myös niiden metsiin ilmasto- ja ympäristölainsäädännöllään.

Komission metsästrategian etukäteen vuotaneet luonnokset ehtivät herättää Suomessa paljon porua ja huolta. Julkistettu versio on luonnoksia lievempi, mikä saattaa johtua metsäisten jäsenmaiden viime hetken painostuksesta komission suuntaan.

Sinkevičiuksen mukaan komissio teki viime vaiheessa muutoksia muun muassa metsien taloudellisen roolin kuvaamiseen ja selkeytti strategian muotoiluja siitä, mikä kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan.

Komissio perustelee erillistä metsästrategiaa metsien tärkeydellä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Metsät toimivat hiilinieluina ja vähentävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia muun muassa jäähdyttämällä kaupunkeja ja estämällä eroosiota, kuivuutta ja tulvia.

Strategiassa vanhoja metsiä halutaan suojella ja huonoon kuntoon päässeitä metsiä ennallistaa. Strategiassa kannustetaan hoitamaan metsää ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta suojelevin tavoin.

Metsästrategia on johdettu EU:n biodiversiteettistrategiasta, joten siinä näkyy voimakkaana luonnon monimuotoisuuden ja metsien suojelun näkökulma. Suomi on halunnut painottaa metsien tärkeyttä myös taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta.

Metsästrategia ei ole sitovaa lainsäädäntöä, mutta se ohjaa EU:n metsiin liittyviä lainsäädäntöhankkeita.

Strategiaan sisältyy lainsäädäntöehdotus, jossa EU haluaa luoda yhteiset säännöt sille, mitä tietoja metsistä ja metsien kasvusta kerätään. Tämä parantaisi tietojen vertailtavuutta ja antaisi paremman kuvan EU:n metsien tilasta, koska komissiolla tällaista koottua tietoa ei ole.

”Kaikki ei ole metsissämme hyvin, ja monet metsiin liittyvät huolet ja haasteet ylittävät kansalliset rajat. Siksi metsiä täytyy tarkastella EU-tasolla”, Sinkevičius sanoo.

Jäsenmailta edellytetään suunnitelmaa tai näkymää metsien tilasta, mutta suunnitelmia ei alisteta komission hyväksyttäväksi.

Sinkevičiuksen mukaan EU:ssa täytyy lisätä sekä metsien määrää että laatua.

Komissaarin mukaan metsästrategiassa yhtenä tavoitteena on ennallistaa metsien ekosysteemejä. Hänen mukaansa metsien kestävyyttä lisää se, jos puulajeja on useita ja puut ovat eri-ikäisiä.

Komissio kehottaa jäsenmaita luomaan tukijärjestelmiä niille metsänomistajille, jotka haluavat suojella metsiään. Yhtenä esimerkkinä mainitaan Suomessa käytössä oleva Metso.

Metsästrategian jatkona EU pyrkii luomaan yhteisesti sovitut käsitteet esimerkiksi siitä, miten määritellään vanha metsä ja mitä tarkoittaa luonnonläheinen metsänhoito. Sinkevičiuksen mukaan määritelmissä tarvitaan myös suomalaisasiantuntijoiden näkemyksiä.

Suomessa kysymyksiä herättänyt luonnonläheinen metsänhoito määritellään EU-tasolla vuoden 2022 alkupuoliskolla. Kestävän metsänhoidon kriteereiden määrittelyn aikataulu on vuonna 2023.

Jos luonnonläheisyydestä syntyy yksimielisyys, siitä saatetaan muokata laatuleima näin metsästä otetulle puulle.

Metsästrategiassa kehotetaan jäsenmaita siirtymään nykyistä kestävämpiin metsänhoidon menetelmiin ja välttämään menetelmiä, jotka vähentävät hiilinieluja.

Varhaisemmassa luonnoksessa avohakkuut oli mainittu esimerkkinä menetelmistä, joita tulisi välttää. Tuoreemmassa luonnoksessa kirjausta on lievennetty niin, että avohakkuisiin kehotetaan suhtautumaan harkiten ja niiden pitäisi olla perusteltuja.

EU:ssa on noin 16 miljoonaa yksityistä metsänomistajaa. Sinkevičiuksen mukaan myös heidät ja talouselämän näkökulma on otettu metsästrategiassa huomioon.

Komission mukaan metsätalous tarkoittaa EU:ssa noin 3,6 miljoonaa työpaikkaa ja noin 640 miljardin euron liikevaihtoa.

”Tarvitsemme kaikki mukaan. Tarkoitus on kasvattaa kestävää metsätaloutta niin, että se toimii sopusoinnussa EU:n biodiversiteetti- ja ilmastotoimien kanssa”, Sinkevičius sanoo.

Komissio haluaisi nähdä enemmän ”innovatiivisia tuotteita” ja siirtymän lyhytikäisistä tuotteista pitkäikäisempiin. Rakennusteollisuudessa tulisi käyttää enemmän puuta. Metsäbiomassan käytön uusiutuvaksi energiaksi tulisi olla kestävää.

Metsästrategiaan liittyy se, että EU haluaa istuttaa vähintään kolme miljardia puuta Eurooppaan tällä vuosikymmenellä. Tästä lokakuussa alkavasta kampanjasta on tarkoitus tehdä kansalaisia ja ruohonjuuritason toimijoita innostava hanke, Sinkevičius sanoo.

Suomi pyrki hallitustasolla vaikuttamaan metsästrategian sisältöön voimakkaasti. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) lähetti EU-komission varapuheenjohtajalle Frans Timmermansille metsästrategiaa kritisoivan kirjelmän, jossa arvosteltiin kovasanaisesti strategian valmistelua.

Suomen lobbausyritykset närkästyttivät vihreitä. Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mielestä keskusta ja Sdp lobbasivat EU-tasolla tavoitteita, jotka eivät ole linjassa hallitusohjelman kanssa.

Myös muista maista, muun muassa Puolasta, kirjelmöitiin komission suuntaan.

Myös joukko suomalaisia europarlamentaarikkoja lähetti avoimen kirjeen metsäpolitiikasta. Kirje oli suunnattu lähinnä Suomen hallitukselle, jonka yhtenäisyydestä metsäasioissa mepit olivat huolissaan.

”Iso merkitys on sillä, että hallitukselta EU-päätöksentekoon lähtee yhtenäinen viesti, jota tukee mahdollisimman yhtenäinen eduskunnan kannanmuodostus”, yhdeksän mepin ryhmä kirjoitti.

Meppien yhtenä huolena oli, että komission ehdotukset hidastaisivat fossiilisten materiaalien korvaamista uusiutuviin puupohjaisiin raaka-aineisiin perustuvilla tuotteilla.

Aiemmin tällä viikolla suuren ilmastopaketin julkistuksen yhteydessä komissio esitteli muun muassa päivityksen maankäyttöä ja metsätaloutta koskevaan lulucf-asetukseen, jossa määritellään hiilinielujen laskentatapa.

Komissio on ehdottanut, että metsien hiilinieluja määrittelevää laskentatapaa uudistetaan ja monimutkaiseksi arvostellusta vertailutasomallista luovutaan.

EU-maille komissio on ehdottanut yhteiseksi tavoitteeksi sitä, että vuonna 2030 EU:n hiilinielujen tulisi vastata 310 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin poistumaa.

Suomen osuus EU:n hiilinieluista pitäisi komission mukaan olla noin 17,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2030. Hiilidioksidiekvivalentti on karkeasti määriteltynä kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta kuvaava mittayksikkö.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: