Verkossa voi törmätä epäilyttävään hakutulokseen, joka näyttää Wikipedialta mutta ei ole – Asiantuntija kertoo, mistä huijaussivuissa on kyse - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Verkossa voi törmätä epäilyttävään haku­tulokseen, joka näyttää Wikipedialta mutta ei ole – Asiantuntija kertoo, mistä huijaus­sivuissa on kyse

Tietoturvallisuusjohtaja Erka Koivusen mukaan kyseessä on niin sanottu typosquatting eli kirjoitus­virhe­harhautus.

F-Securen tietoturvallisuusjohtaja Erka Koivunen kertoo, että ilmiö on nimeltään typosquatting, jossa verkkotunnuksen halutaan näyttävän alkuperäiseltä kohteeltaan.

27.6.2021 21:00

Kun internetin hakukoneilla on etsinyt tietoa suomeksi, on ainakin alkuvuoden ajan voinut törmätä erikoiseen ilmiöön.

Hakutuloksiin ilmaantuu sivuja, jotka ensi näkemältä vaikuttavat Wikipedialta, jo 20 vuotta internetissä toimineelta tieto­sana­kirjalta. Lähemmin tarkasteltuna artikkelit paljastuvat huijaukseksi.

Sisältö on kömpelöä suomea, joka vaikuttaa automaatti­käännökseltä englannin­kielisestä Wikipediasta. Sivustojen osoitteet sisältävät jotain esikuvaansa viittaavaa, kuten ”vvikipedla” tai ”qaz.wiki”.

Vaikuttaa siltä, että tällaiset sivut korostuvat tuloksissa erityisesti silloin, kun haku­sanalla löytyy suomeksi vain vähän muuta tietoa. Mistä on kyse?

F-Securen tietoturvallisuusjohtaja Erka Koivunen ei ole törmännyt mainittuihin esimerkkeihin mutta tunnistaa ilmiön. Se tunnetaan nimellä typosquatting, joka on suomeksi osoite­virhe­harhautus tai kirjoitus­virhe­harhautus.

Verkkotunnuksen siis halutaan näyttävän alkuperäiseltä kohteeltaan.

– Se on ihan tunnettu tekniikka, jolla yritetään tarrata siihen, että ihmiset tekevät kirjoitus­virheitä kirjoittaessaan osoitetta tai silmämääräisesti katsovat, että se näyttää tutulta linkiltä, Koivunen sanoo.

Ilmiö ei koske ainoastaan Wikipediaa, vaan samaa voidaan tehdä muun muassa uutis­sivustoille tai pankkien sivuille. Esimerkiksi OP-ryhmä ohjeistaakin asiakkaitaan, että sen sivulle ei kannata mennä hakukoneen kautta.

Koivusen mukaan huijareiden todennäköisiä motiiveja on kaksi. Niistä kenties huolestuttavampi on pyrkimys manipuloida ihmisiä valeuutisten avulla.

– Siinä luodaan ekosysteemiä, jonne voidaan ajaa liikettä ja sitten hieman todellisuutta vääristellen manipuloida kohdeyleisöä ajattelemaan tietyllä tavalla.

Tietosanakirjojen tapauksessa voitaisiin esimerkiksi tehdä pieniä muokkauksia alku­peräisestä kone­käännettyyn Wikipedia-artikkeliin.

– Kuten että Hillary Clinton olisi roisto tai Joe Biden liberaalien torpedo, mitä nyt halutaan.

On kuitenkin todennäköisempää, että tekijöiden motiivina on raha: toista sivustoa kopioidaan mainostulojen toivossa. Sivustoilta voi myydä mainostilaa ja saada siten rahaa käynneistä.

– Ollaan toisen brändin kylkiäisinä vähän kuin loisimassa, Koivunen sanoo.

Hän muistuttaa, että sivustot eivät ilmesty internetiin ja hakutuloksiin ilman jonkun ihmisen aktiivista vaivannäköä.

Jotta sivustot näkyvät hakutuloksissa korkealla, tekijöiden on täytynyt Koivusen mukaan optimoida ne hakukoneen algoritmiin sopiviksi.

Jos huijaussivun vahingossa avaa, täytyykö olla huolissaan?

Koivusen mukaan on epätodennäköistä, että mukaan tarttuisi esimerkiksi haitta­ohjelma.

– Se on toteuttajalle tylsää. Siitä jää helposti kiinni.

Koivunen kertoo, että haittaohjelmia levittävät sivut siivotaan nykyään pois netistä hyvin nopeasti. Hakukoneyhtiöt poistavat sivut tuloksistaan, ja palvelin­yhtiöt katkaisevat virrat niiden palvelimista. Pahimmillaan tekijä voi jäädä kiinni poliisille.

Lisäksi käyttäjiä suojaavat tietokoneisiin asennetut virustorjuntaohjelmat, jotka voivat varoittaa epäluotettavista sivuista jo etukäteen.

Koivusen mukaan haittaohjelmakampanjat olivat varsinainen vaiva yli kymmenen vuotta sitten. Isommat rahat liikkuvat nykyään mainostuloissa.

Käytännössä Koivunen arvelee sivujen toimivan niin, että tekijä ajaa haluamansa artikkelin internetin käännösohjelman läpi useilla kymmenillä kielillä. Suomen­kieliset näkevät artikkeleita suomeksi ja ruotsinkieliset ruotsiksi.

Koivusen mukaan tähän ei mene työaikaa juuri yhtään.

– Tuollaisessa asiassa internet skaalautuu hyvin epärehellisen ihmisen eduksi.

Sen sijaan erilaiset faktantarkistussivustot käyttävät paljon aikaa siihen, että epä­rehelliset sivustot poistettaisiin. Se on kuitenkin vaikeaa, sillä samalla täytyisi ylipäätään määritellä, mikä tieto maailmassa on oikeaa ja kenellä on oikeus julkaista tietoa internetissä.

Koivunen kehottaa ihmisiä joka tapauksessa varovaisuuteen verkossa.

– Jos epäilyttää, jättää mieluummin klikkaamatta.

Hän kertoo itse varovansa aina klikkaamasta hakutulosten sponsoroituja linkkejä ja tarkistavansa, kenen sivu on kyseessä.

Koivusen mielestä ihmisten tulisi ylipäätään olla varuillaan verkossa, kun joku tarjoaa apua tai mielipiteitään.

– Kaikilla on joku agenda. He ovat myymässä jotain ja huijaamassa sinua omien tai läheistensä hyödyn vuoksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut