1500-luvun voudintilit ovat ikkuna aikansa Suomeen - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Kavallusta Porvoon mitalla

Ilman kuningas Kustaa Vaasaa ja 1500-luvun voudintilejä emme tietäisi keskiajan suomalaisten elämästä juuri mitään.

Kustaa Vaasan patsas Tukholmassa. ­

18.4. 14:00

Valtiontalouden tarkastusvirasto sai alkunsa Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla, kertoi Helsingin Sanomat hiljattain.

Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtinen kommentoi juttua Twitterissä ja kertoi, että varhaisista tilintarkastuksista ja niitä seuranneista oikeudenkäynneistä on säilynyt runsaasti kiinnostavia pöytäkirjoja.

Ne ovat karua luettavaa – ja historiantutkimuksen aarreaitta.

1550-luvun puolivälissä kuningas Kustaa Vaasa oleskeli pitkään Suomessa. Yksi matkan tarkoituksista oli tehostaa Ruotsin valtakunnan veronkantoa.

Kansa oli napissut raskaasta verorasituksesta jo pitkään, ja nyt päästiin ensimmäisen kerran selvittämään, paljonko veroja kansalta kerättiin – ja mikä osa niistä päätyi kuninkaalle Tukholmaan.

Systeemi paljastui läpimädäksi.

Veroja kannettiin tuohon aikaan keräämällä kansalta elintarvikkeita ja raaka-aineita: ruista, ohraa, kauraa, maltaita, läskiä, voita, humalaa, hamppua, höyheniä tai kalaa.

Veronkannon tekivät voudit, jotka olivat valvonnan puutteessa eläneet kuin siat pellossa. Mutta nyt he jäivät kiinni!

Käytössä oli esimerkiksi huijausmittoja: kansalta kerättiin viljaa kahden litran mitalla, mutta Tukholmaan kuninkaalle toimitettiinkin vain yksi litra. Vouti ja kirjuri kavalsivat loput itselleen.

Lahtinen täsmentää, että mitat ovat vain esimerkkejä. Litran määritelmää ei tuolloin ollut edes olemassa, vaan standardi luotiin vasta 1700-luvun lopulla.

Mitat nimettiin paikkakuntien mukaan: oli esimerkiksi Viipurin mitta ja siitä kuninkaalle lähtevä Tukholman mitta.

Porvoossa jäi kiinni muuan erittäin härski vouti. Tästä on saanut alkunsa sanonta Porvoon mitalla.

Varkaudet olivat huomattavia. Lahtisen mukaan eräässä tapauksessa vouti oli kavaltanut tavaraa 600 silloisen markan arvosta.

”Se on käsittämätön summa, tuohon aikaan sillä olisi saanut ison kartanon”, Lahtinen sanoo.

Hän arvelee, että kavallus oli suorastaan maan tapa. Heti ensimmäisessä laajassa tarkastuksessa jäi kiinni paljon vouteja.

Turun linnassa järjestettiin oikeudenkäyntejä, joissa voudit vastasivat teoistaan. Lahtinen kääntää pöytäkirjaa, joka on kirjoitettu keskiaikaisella ruotsilla:

”Uskottomasti, oikeudettomasti ja valheellisesti anastaneet kuninkaalliselta majesteetilta näitä tarvikkeita ja piilotelleet niitä kuin varkaat. Siksi heidät kuuluu pukea hirttosilmukkaan, ellei kuningas armollisesti varjele heidän henkeään.”

Syytetty selitteli:

”Jumala tietäköön, miten tässä näin on käynyt. En milloinkaan aavistanut, että mitta olisi noin suuri. En ole milloinkaan tiennyt eroa Tukholman mitan ja käytetyn mitan välillä.”

Porvoon vouti tuomittiin hirteen, mutta hänen kohtalostaan ei ole varmuutta. Joskus lahjukset auttoivat.

Oikeudenkäynnit olivat Lahtisen mukaan merkki vahvistuvasta valtiosta ja tiukkenevasta kontrollista. Kansalle tarkka kirjanpito merkitsi lopulta veroruuvin kiristymistä mutta myös tiettyä suojaa paikallista mielivaltaa vastaan.

”Ei voi sanoa, että tämän jälkeen järjestys ja rauha vallitsivat, mutta jonkinlaisena säikytyksenä tarkastus toimi.”

Parhaillaan on menossa projekti, jossa Vaasojen aikaisia voudintilejä digitoidaan. Sivuja on puoli miljoonaa.

Laitisen mukaan voudintileihin on tallentunut ainutlaatuista historiaa. Niissä on kirjeitä, tuomioita, palkkaluetteloita, Turun linnan vierailijalistoja, tietoja teloituksista ja maaomaisuudesta tai tarinoita siitä, miten näkki vei saaresta lehmät.

”Ne ovat olemassa Kustaa Vaasan ansiosta. Ilman niitä meillä ei kauheasti olisi tietoa 1500-luvun ihmisten elämästä, arjesta ja vaikka suomalaisista kylistä ja paikallisuudesta.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?