Viikonloppuna siirrytään jälleen kesäaikaan, vaikka kellojen viisareiden siirtelystä oli aloitteen mukaan tarkoitus jo luopua - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Viikonloppuna siirrytään jälleen kesäaikaan, vaikka kellojen viisareiden siirtelystä oli aloitteen mukaan tarkoitus jo luopua

Kesäajasta piti aloitteen mukaan luopua tänä vuonna. Kellojen siirtely voisi loppua aikaisintaan vuonna 2023. Tällä hetkellä neuvottelut ovat pysähdyksissä, sanoo johtaja Maria Rautavirta liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Kellojen viisareiden siirtelystä oli aloitteen mukaan alun perin tarkoitus luopua vuonna 2021.

27.3. 8:26

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä siirrytään kesäaikaan. Tämä tarkoittaa kellojen siirtämistä tunnilla eteenpäin sunnuntaina aamuyöllä.

Kellojen viisareiden siirtelystä oli aloitteen mukaan tarkoitus luopua vuonna 2021. Se kuitenkin jatkuu vielä ainakin usean vuoden ajan.

Yksikön johtaja Maria Rautavirta liikenne- ja viestintä­ministeriöstä kertoo, että siirtelystä voitaisiin luopua aikaisintaan vuonna 2023.

– Mutta se ei ole tilannetieto vaan hypoteesi. Jos päätöksiin päästäisiin tässä pikkuhiljaa, se olisi aikaisin aika siirtymäaika huomioiden. Tällä hetkellä neuvottelut ovat kuitenkin pysähdyksissä, Rautavirta sanoo.

Suomi on vienyt kellojen siirtämisestä luopumista eteenpäin päämies- ja EU-parlamenttitasolla jo pitkään. Suomessa käytiin eduskuntakeskustelu aiheesta jo vuonna 2017, kun kansalaisaloite vaati kesäajasta luopumista.

Euroopan komissio ehdotti vuonna 2018, että kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovuttaisiin kaikkialla Euroopan unionissa yhtenäisesti. Keväällä 2019 Euroopan parlamentti äänesti siirtämisen lopettamisen puolesta. Ehdotus on kuitenkin jäänyt pysähdyksiin, odottamaan neuvoston käsittelyä. Jäsenmaiden kannan muodostus on vielä kesken.

Myös koronavirus­pandemialla on ollut viivästykseen osansa, Rautavirta kertoi lokakuussa 2020. Päätös vaikuttaisi useisiin toimialoihin, kuten matkailuun ja lentoliikenteeseen ja toisi paljon lisätyötä, hän sanoi.

Rautavirran mukaan pandemia on voinut antaa joillekin maille hyvän syyn lykätä asiaa ei-kiireellisenä.

– Moni maa ei tätä asiaa priorisoi.

Ministeriön tuoreen tiedotteen mukaan asia ei ole ollut edes esillä tämän kevään Portugalin EU-puheenjohtajakaudella. Portugali on EU:n neuvoston puheenjohtajana 1. tammikuuta–30. kesäkuuta.

– Suomi on käynyt muiden Pohjoismaiden kanssa koordinaatiokeskustelua ja laittanut niiden pohjalta yhteenvedon Pohjoismaiden neuvostolle. Emme oikeastaan voi tässä tilanteessa tehdä muuta kuin odottaa, Rautavirta sanoo.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ehdottanut, että Suomi jäisi pysyvään normaaliaikaan. Pysyvä normaaliaika merkitsisi sitä, että maaliskuussa kelloja ei siirrettäisi kesään päin.

Perusteluna on muun muassa se, että valoisat aamut ja hämärät illat auttaisivat tahdistamaan sisäistä kelloa. Se edistäisi nukahtamista ja voisi myös johtaa parempiin yöuniin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: