Porilaislähtöisen Peter Vesterbackan yritys aikoo värvätä kutistuviin suomalaislukioihin opiskelijoita Vietnamista ja Uzbekistanista - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Porilaislähtöisen Peter Vesterbackan yritys aikoo värvätä kutistuviin suomalaislukioihin opiskelijoita Vietnamista ja Uzbekistanista

Yrittäjä Peter Vesterbacka: ”Onhan se hassua, että Suomessa on lukioita, jotka käyvät puolella kapasiteetilla. Osa niistä on jo ihan henkitoreissaan, mutta maailmalla on runsaasti opinhaluisia nuoria.”

Peter Vesterbacka puhui Satakunta Kasvuun ry:n järjestämässä seminaarissa Porissa vuonna 2019.­

29.1. 7:22

Pelastavatko opinhaluiset nuoret Vietnamista, Uzbekistanista ja muista Aasian maista tai vaikka Afrikasta Suomen haja-asutusalueiden pienet lukiot, joihin ei nuorisoikäluokkien kutistuessa enää riitä opiskelijoita omasta takaa?

Näin uskoo Angry Birds -pelistä ja Tallinnan tunnelihankkeesta tunnettu yrittäjä Peter Vesterbacka. Hän on osakkaana Finest Future -yrityksessä, joka on nyt välittämässä nuoria kaukomailta suomalaislukioihin.

Pilottikierros lukiolaisten värväyksestä on jo käynnistymässä, ja lukuvuonna 2021–2022 maaseutulukioiden pulpetteja kuluttaisi ainakin tuhatkunta tulokasta.

Hanke on ehtinyt herättää alueilla innostusta mutta myös epäilyjä jopa ”lapsikaupasta”, sillä Finest Futuren on tarkoitus periä kunnilta tuhannen euron välitysmaksu. Maksu kattaisi tulijoiden valmentamisen ja suomen kielen opinnot jo lähtömaissa.

”Emme ole tekemässä liiketoimintaa lukioiden avulla, vaan haluamme edistää kuntien houkuttelevuutta globaalissa maailmassa. Onhan se hassua, että Suomessa on lukioita, jotka käyvät puolella kapasiteetilla. Osa niistä on jo ihan henkitoreissaan, mutta maailmalla on runsaasti opinhaluisia nuoria. Suomellahan on lisäksi yhä hyvä maine koulutusmaana”, Vesterbacka perustelee.

Jo aiemmin Vesterbacka on pyrkinyt vauhdittamaan ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden houkuttelua Suomeen.

Ulkomaisten lukiolaisten värväämisestä on kiinnostunut myös Suomen lähilukioyhdistys, jonka 175 jäsentä edustavat noin puolta Suomen lukioista. Opiskelijoita niissä on noin 10 000 maan 100 000 lukiolaisesta.

Yhdistyksen jäseneksi pääsee, kun opiskelijoita alle 150, mutta pienimmät lukiot sinnittelevät parinkymmenen opiskelijan turvin.

Eikä tulevaisuus lupaa hyvää. Epätasaisen väestökehityksen lisäksi pieniä lukioita huolettaa oppivelvollisuusiän nosto ja siihen liittyvä toisen asteen koulutuksen eli ammattikoulun ja lukion maksuttomuus.

Yleinen toisen asteen maksuttomuus vie pieniltä lukioilta aiemman kilpailuvaltin eli esimerkiksi ilmaisen tietokoneen ja muiden täkyjen tarjoamisen.

Peruskoulun päättävällä säilyy yhä vapaa hakeutumisoikeus. Se tarkoittaa, että hän voi hakea mihin tahansa lukioon tai ammattikouluun.

Vastedes yli seitsemän kilometrin koulumatkat korvataan ainakin kohtuullisen etäisyyden päähän, mikä voi lisätä kaupunkien houkuttelevuutta.

Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila toivottaa aasialaiset ja muut opiskelijat tervetulleiksi, mikäli he saavat opiskeltua suomen kielen lähtömaassa riittävälle tasolle.

”Jos he ensin opettelevat itselleen vieraan kielen, ovat he taatusti motivoituneita opiskelemaan myös itse lukioaineet”, Mattila sanoo.

”Samalla pienet lukiot säilyisivät ja maaseutu elävöityisi. Yli 30 pienellä lukiolla on myös riittävät ja edulliset majoitustilat lähellä. Ja varmaan moni ulkomaalainen opiskelija olisi halukas jatkamaan opintoja korkeakoulussa ja työllistymään Suomeen”, Mattila arvioi.

Korkeakouluissa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat tutkinto-opiskelijat joutuvat maksamaan lukuvuosimaksuja, mutta lukioissa heidän opiskelunsa kustannettaisiin verovaroista eli valtionosuuksin ja kunnan oman rahoitusosuuden turvin.

”Ulkomaiset opiskelijathan eivät syrjäyttäisi yhtään suomalaista opiskelijaa”, Mattila huomauttaa siitä tosiasiasta, että aloituspaikkoja monissa maaseutulukioissa on enemmän kuin tulijoita.

Vesterbackan hankkeesta on kiinnostunut kymmenkunta kuntaa. Yksi niistä on Rantasalmen kunta.

Tällä viikolla kunnan palvelulautakunta jo ehdollisesti hyväksyi suunnitelman, kunhan varmistuu, että opiskelijat ovat valtionosuuskelpoisia, kertoo Rantasalmen lukion rehtori Katja Koivunoro.

”Mehän olemme pieni lukio pienessä kunnassa, ja otamme kaikki halukkaat opiskelijat, joista osasta teemme jopa ylioppilaita”, Koivunoro tiivistää lukion lähtötilanteen.

Opiskelijoita lukiossa on nyt 63, joten lisävahvistus olisi tervetullut, eikä tulijoiden suomen taitokaan pelota.

”Meillä on musiikkiteatterilinja, jolla näytellen ja laulaen kielitaito kyllä kohentuu”, Koivunoro uskoo.

Oman lukion säilyminen kunnassa olisi Koivunoron mukaan elintärkeää myös samassa yhteydessä toimivan peruskoulun kanssa: ”Tosi monessa aineessa opettajat ovat yhteisiä.”

Mänttä-Vilppulassakin ideaa pidetään hyvänä. Mäntän lukiossa opiskelijoita on nyt 115. Joukon jatkoksi ulkomaalaisia oltaisiin valmiita ottamaan kymmenkunta.

”Lähtisimme liikkeelle hyvin varovasti”, sanoo Mänttä-Vilppulan sivistysjohtaja Petra Tolonen.

Tolosen mukaan uutta katsantokantaa tarvitaan, eivätkä perinteiset ratkaisut auta, kun ikäluokat kutistuvat ja aloituspaikkoja on ihan liikaa. ”Ensin pitää varmistaa, ettei hankkeeseen liity riskejä. Myös rahoituskuviot pitää selvittää etukäteen”, Tolonen sanoo.

Hallitusneuvos Piritta Sirviö opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, ettei lainsäädäntö sinänsä estä ulkomaalaisten ottamista opiskelijoiksi.

Keskeiset kysymykset liittyvät opetuskieleen ja opiskelijavalintaan. Lukioiden järjestämisluvissa opetuskieli on suomi tai ruotsi, joita tulijoidenkin tulee osata.

Opiskelijavalinnasta taas päättää koulu, ja se perustuu vapaaseen hakeutumisoikeuteen.

”Lukiolaki ei tunne opiskelijavalinnan ulkoistamista”, Sirviö huomauttaa. ”Selvittelemme nyt yksityiskohtia, että kuka tekee päätökset opiskelijavalinnasta, ja onko opiskelijoiden ottaminen ja valinta laillista, jolloin myös valtionosuusrahoitus varmistuisi”, Sirviö sanoo.

Taloudellisen voiton tavoittelemiseksi valtion ja kuntien rahoittamaa koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Lukion keskimääräinen yksikköhinta opiskelijaa kohden noin 6 600 euroa, josta valtaosan kustantavat kunnat.

Suomen lukioissa on ulkomaisia opiskelijoita on tähän mennessä ollut lähinnä itärajan tuntumassa.

Edelläkävijä on Sallan lukio, joka on opettanut venäläisiä nuoria jo vuodesta 2006 lähtien.

Nyt lukion 60 opiskelijasta puolet on venäläisiä. Alkuvuosina opiskelijat tulivat lähialueelta, mutta nyt Sallaan hakee joka vuosi noin 50 nuorta Pietarista ja Murmanskista asti, rehtori Marja Myllykangas kertoo.

Myllykankaan mukaan noin 80 prosenttia opiskelijoista jää lukion jälkeen Suomeen: ”Venäläiset ovat hyvin tavoitteellisia ja monet matemaattisesti lahjakkaita. He menevät jatko-opintoihin ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, joihin ei ole ihan helppo päästä.”

Finest Futuren lukiohankkeesta on aiemmin uutisoinut ainakin Yle.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?