Kelan tilastot osoittavat käänteen: Vuosia kasvaneet sairauspoissaolot vähenivät viime vuonna, syynä poikkeusolot - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Kelan tilastot osoittavat käänteen: Vuosia kasvaneet sairauspoissaolot vähenivät viime vuonna, syynä poikkeusolot

Mielenterveyden häiriöt ovat olleet kovassa kasvussa vuodesta 2016 alkaen, mutta viime vuonna nousu tasaantui.

Sairauspoissaolot vähenivät viime vuonna.­

13.1. 17:27

Kelan tuoreiden tilastojen mukaan sairauspoissaolot vähenivät viime vuonna. Sairauspäivärahaa saaneiden määrä ja korvattujen päivärahapäivien määrä vähenivät vuoteen 2019 verrattuna.

Sairauspäivärahaa maksetaan 16–67-vuotiaille työkyvyttömyysjaksoilta, jotka kestävät pidempään kuin sairastumispäivän ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää.

Sairauspoissaolot ovat olleet vuodesta 2016 kasvussa, mutta nyt suunta näyttää kääntyneen. Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren sanoo kuitenkin Kelan blogissa, että viime vuoden koronapoikkeusaika hankaloittaa tilastojen tulkintaa.

”Toki vaikuttaa selvältä, että epidemia myötävaikutti poissaolojen vähenemiseen esimerkiksi viime keväänä, kun etätyö yleistyi ja liikkumista ja kokoontumisia rajoitettiin”, Blomgren arvioi.

Viime vuonna sairauspäivärahaa sai noin 295 000 henkilöä eli noin yhdeksän prosenttia työikäisestä väestöstä.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella päivärahan saaminen pysyi vuoden 2019 tasolla. Tilastot eivät ainakaan vielä anna tukea tulkinnalle, että koronapandemia olisi alkanut koetella työntekijöiden henkistä jaksamista.

Pienen työterveysyhtiö Heltin työterveyspsykologi kertoi HS:ssa maanantaina havaintonsa, jonka mukaan psyykkisistä syistä kirjoitetut sairauspoissaolot menivät yhtiössä vuoden lopussa määrältään ohi muista syistä kirjoitetuista sairauspoissaoloista. Myös psykologipalveluiden kysyntä on kasvanut.

Suomen suurimman työterveyspalveluiden tarjoajan Terveystalon mukaan työterveyden lyhytpsykoterapiassa lähetteiden määrä kasvoi viime vuonna yli 200 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.

Blomgren arvioi, että yhä jatkuva laaja etätyö ja erilaiset rajoitukset saattavat tänäkin vuonna hillitä sairauspoissaoloja.

”Toisaalta esimerkiksi epidemiatilanteen jatkumiseen liittyvä pitkittynyt stressi, eristäytyminen ja jossain vaiheessa maksettavaksi tuleva hoitovelka saattavat puolestaan vähitellen lisätä sairauspoissaoloja.”

Mielenterveyden häiriöt ovat Kelan sairauspäivärahatilastoissa olleet kovassa kasvussa vuodesta 2016 alkaen, mutta nyt nousu siis tasaantui. Se poikkeaa muiden sairausryhmien kehityksestä: muissa sairauksissa päivärahaa saaneiden määrä selvästi laski.

Kelan Blomgren pitää tätä huomionarvoisena. Mielenterveyden häiriöt menivät nyt tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi, jos vertailee sairauspäivärahaa saaneiden määrää.

Maksettujen päivien määrällä mitattuna mielenterveyden häiriöt ovat olleet merkittävin sairausryhmä jo vuodesta 2018.

Koronavirusinfektio oli suhteellisen harvinainen syy sairauspäivärahalle viime vuonna. Tällä diagnoosilla sairauspäivärahaa maksettiin vuoden aikana vain 1 124 henkilölle. Esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden perusteella päivärahaa maksettiin yli 84 000 henkilölle.

Sen sijaan hengityselinten sairauksien perusteella päivärahaa saaneiden määrä kasvoi hienoisesti, ja Blomgren pitää mahdollisena, että heissä on myös koronaviruksen sairastaneita.

Etenkään viime keväänä epidemian alkuvaiheessa sairastuneita ei ole välttämättä merkitty koronaviruksen omaan diagnoosiluokkaan. Hengityselinten sairauksien perusteella alkaneissa sairauspäivärahakausissa nähtiin maaliskuussa iso hetkellinen piikki.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?