Pääministeri Sanna Marin (sd.) piti heinäkuun 750 miljardin euron elvytyspakettineuvotteluissa onnistumisena sitä, että lainojen osuutta saatiin korotetuksi 360 miljardiin euroon ja suorien tukien osuutta vähennetyksi 390 miljardiin.
Elvytyspaketin lainaosuutta kohtaan ei kuitenkaan ole ollut kiinnostusta jäsenmaissa, eikä elvytyspakettia vielä ole hyväksyttykään lopullisesti Puolan ja Unkarin vastustuksen vuoksi.
Sama vähäinen kiinnostus pätee kuitenkin myös aiemmin hyväksyttyihin Euroopan vakausmekanismin Evm:n 240 miljardin euron lainoihin, jotka ovat olleet haettavissa joitakin kuukausia.
EU-komission Lännen Medialle toimittaman tiedon mukaan näihin ei ole tehty yhtään hakemusta.
Yksi laina kelvannut, syynä minimaalinen korko
Ainoa EU-laina, joka jäsenmaille on korona-aikana kelvannut, on työttömyyden hoitamista varten tarkoitettu Sure-laina, josta päätettiin Evm:n lainan hyväksymisen yhteydessä huhtikuussa.
Sure-lainan 100 miljardin euron maksimista on myönnetty 87,9 miljardia euroa ja maksettu 31 miljardia euroa.
Eniten Sure-lainaa ovat EU-komission mukaan ottaneet Italia, Espanja ja Puola, yhteensä 60 miljardia euroa.
Irlannin 2,5 miljardin hakemus odottaa neuvoston hyväksyntää. Sen jälkeen lainaa olisi saanut 18 jäsenmaata. Suomi ei ole ottanut Sure-lainaa.
Pekkarinen: Lainat ennen uusia tukia
Suomalainen europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo, että lainojen pitäisi kelvata jäsenmaille ennen kuin aletaan puhua uusista tukimuodoista.
Renew Europe -ryhmän meppi Pekkarinen kertoo, että työttömyyden hoidon rahastossa Suressa lainan korko on jäsenmaille olematon.
– Komissio sai sen miinuskorolla hankittua.
Pekkarisen mukaan marssijärjestys on se, että jäsenmaat odottavat ensin päätöksiä elvytyspaketista ennen turvautumista lainoihin. Tämä koskee etenkin Evm:n yhteensä 240 miljardin euron lainoja, joita yksikään jäsenmaa ei ole halunnut.
– Niin kauan kuin on avustusta ja nollakorkorahaa tarjolla, sitä otetaan ensin, sanoo Pekkarinen.
Mauri Pekkarisen mukaan osa jäsenmaista saa itse halvempaa lainaa markkinoilta kuin EU:n kautta.
Osa jäsenmaista saa markkinoilta parempaa
Toinen lainanottoa hillitsevä seikka EU:ssa liittyy lainojen korkoihin ja ehtoihin.
Monet EU-maat, Suomi mukaan luettuna, saavat lainaa paremmalla korolla vapailta markkinoilta kuin Evm:n tai elvytyspaketin kautta. Silloin ei tarvitse myöskään tiukasti noudattaa EU:n elvytyspaketin ehtoja lainarahan käyttökohteissa.
Jakolinja menee karkeasti EU:n pohjoisen ja etelän välillä. Eteläisen ja itäisen Euroopan maille EU-laina on usein markkinoita halvempaa, mutta lainan ehdot voivat viivyttää päätöstä, kun ilmaista rahaakin on saatavissa.
Evm:n lainanotolla ei ole vielä kiire, sillä sitä on saatavissa vuoteen 2022 asti.
Pekkarisen mukaan Espanjassa on ollut alustavaa kiinnostusta elvytyspaketin 360 miljardin euron lainaosuuteen, vaikka maa on saamassa myös paljon tukia paketista. Budjettikomissaari Johannes Hahn on ennakoinut, että muut maat tulevat perässä.
– Kaikki yrittävät rakentaa rahoituksensa edullisesti, sanoo Pekkarinen.
EU:n koronapaketit
EU:n 540 miljardin euron hätäapupaketti koronaviruksen vahinkojen korjaamiseksi hyväksyttiin huhtikuussa.
100 miljardia euroa lainoja on tarkoitettu työttömyysriskien ehkäisyyn.
240 miljardia euroa on Euroopan vakausmekanismin kautta myönnettäviä lainoja.
200 miljardia euroa on Euroopan investointipankin tukia, jotka kiinnostavat jäsenmaita. Niillä tuetaan yrityksiä, kunhan jakoprosessi alkaa.
EU:n 750 miljardin euron elvytyspakettia ei ole vielä hyväksytty, koska Puola ja Unkari eivät ole suostuneet hyväksymään oikeusvaltioperiaatetta.
Paketista suoraa tukea jäsenmaille on 390 miljardia euroa ja lainaa 360 miljardia euroa.