Krp:n Robin Lardot: Klaaniperusteinen järjestäytynyt rikollisuus on jo Suomessa - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Krp:n Robin Lardot: Klaaniperusteinen järjestäytynyt rikollisuus on jo Suomessa

Robin Lardotin mukaan ulkomailta johdettuja rikollisryhmiä pyrkii Suomeen yhä enemmän. Hänen mukaansa ryhmillä on esimerkiksi suvun tai perheen kautta voimakkaat johtosuhteet.

Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot.

21.11.2020 12:32

Rikollisuus siirtyy yhä enemmän verkkoon ja klaaniperusteinen järjestäytynyt rikollisuus voi ajautua tulevaisuudessa yhä tukevammin Suomen maaperälle, arvioi keskusrikospoliisin (krp) päällikkö Robin Lardot .

Lardot on toiminut krp:n päällikkönä vuodesta 2013 lähtien. Hänen jatkoaan krp:n päällikön paikalla käsiteltiin torstaina valtioneuvoston yleisistunnossa, minkä jälkeen sisäministeriö tiedotti pestin jatkuvan myös seuraavan viisivuotiskauden ajan.

Yksi keskeisistä tehtävistä keskusrikospoliisilla on juuri järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Samaan aikaan kun esimerkiksi syyttäjät ja poliisi ovat kohdistaneet lakkauttamiskanteesta alkaen yhä moninaisempia keinoja liivijengeihin, on klaaniperusteinen järjestäytynyt rikollisuus jo saapunut Suomeen, Lardot arvioi.

”Kun näillä ryhmittymillä ei ole tunnuksia ja on suvun tai perheen kautta aika voimakkaat johtosuhteet, ne tuovat oman haasteensa viranomaisille”, hän sanoo.

Lardotin mukaan on nähtävissä, että esimerkiksi Tanskaan pyrkivät rikollisryhmittymät tahtovat myös Suomeen pienen viiveen jälkeen. Hän ei arvioi suoraan klaaniperusteisen järjestäytyneen rikollisuuden määriä tai markkinaosuuksia, mutta ilmiö on hänen mukaansa jo Suomessa.

”Yhä enemmän on myös ulkomailta johdettuja ryhmittymiä, jotka haluavat meidän markkinoille.”

Lardotin mukaan nähtävillä on myös se, että rikollisryhmät myös luovat verkostoja toisiinsa hyvin joustavasti.

Yhtenä keskeisenä toimintaympäristön muutoksena Lardot pitää kaikenlaisen rikollisuuden siirtymistä verkkoon. Esimerkiksi verkon petosrikollisuuden ja tietomurtojen lisäksi myös perinteistä asekauppaa, huumekauppaa ja vaikkapa väärennettyjen matkustusasiakirjojen kauppaa käydään yhä useammin verkossa.

Lardotin mukaan poliisilta löytyy jo nyt hyvää suorituskykyä verkossa tapahtuvan rikollisuuden tutkintaan ja torjuntaan, mutta pimeässä verkossa tapahtuva rikollisuus asettaa omat haasteensa poliisin toiminnalle.

”Kyllä meillä kyvykkyyttä on. Mutta totta kai se vaikeuttaa viranomaisten toimintaa, että ollaan verkon pimeällä puolella.”

Poliisin mahdolliseen keinovalikoimaan vaikuttaa se, jos kohdehenkilö on anonyymi salattujen yhteyksien takia. Lisäksi pimeän verkon huumekaupassa ikään kuin mainostetaan huumeita ja tarkemmista yksityiskohdista voidaan sopia sen jälkeen esimerkiksi kryptatussa viestikanavassa.

Lardotin mukaan poliisissa on selvästi nähtävissä, että huumeiden käyttöä koskevat rikosilmoitukset ovat alituisesti kasvussa. Se kertoo myös huumeiden saatavuudesta.

”Kyllä siinäkin verkolla on ihan keskeinen rooli tänä päivänä.”

Lardotin mukaan edes koronaviruspandemia ei ole padonnut huumeiden tarjontaa, vaikka tällaisia skenaarioita ensin oli esillä.

Kovimman ammattirikollisuuden tutkinnan ja torjunnan lisäksi Lardot pitää tärkeänä, että heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin keskittyvää rikollisuutta torjutaan päättäväisesti.

Esimerkkinä hän mainitsee vanhuksiin kohdistuvat valepoliisihuijaukset ja psykoterapiaa tarjoavan Vastaamon tietomurron.

”Onhan se tietyllä tavalla raukkamaista, että kohteena on henkilöitä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa.”

Lardot on ollut yksi syytetyistä Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan järjestämistä ja valvontaa käsittelevässä oikeusjutussa, jossa on ollut korkeaa poliisijohtoa syytteessä aina aiempaan poliisiylijohtajaan Mikko Paateroon saakka. Kaikkien syytettyjen virkarikossyytteet menivät jutussa nurin Helsingin käräjäoikeudessa, ja asia on parhaillaan hovioikeuden puntarissa.

Käräjäoikeuden ratkaisusta saattoi lukea nootin Paaterolle ja Lardotille. Oikeuden mukaan he olivat vastuussa siitä, että valtakunnallinen tietolähderekisteri jäi aikoinaan perustamatta. Siitä heitä ei kuitenkaan syytetty.

Sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr) kysyttiin torstaina eduskunnassa, kuinka riskialttiina hän pitää Lardotin nimittämistä oikeusprosessien ollessa kesken.

”No tietysti oikeusprosessit sitten aikanaan tulevat päätökseen ja sitten on uudenlainen tilanne, jos on uudenlainen tilanne”, Ohisalo sanoi.

”Tällä hetkellä ihmistä ei ole mistään tuomittu. Ihminen on tehnyt työnsä hyvin. Hän on erittäin pätevöitynyt työssään. Krp on menestyksekkäästi hoitanut työnsä kaikkinensa. Eli onnittelen häntä tähän jatkopestiin.”

Poliisin tietolähdetoimintaa on käsitelty oikeudessa ja julkisuudessa nyt yli kymmenen vuoden ajan, jos ajanlasku aloitetaan ensimmäisestä – lähinnä Helsingin huumepoliisia koskeneesta – virkarikosoikeudenkäynnistä.

Minkälaisena oppituntina poliisitoiminnalle Lardot pitää tietolähdetoiminnan ympärillä käytyä yli kymmenen vuoden ruljanssia?

Lardot tuo esiin, että kansallinen tietolähderekisteri on saatu aikaan kahden viime vuoden aikana. Hänen mukaansa sääntely on aloitettu vuonna 2005 varsin avonaisilla säännöksillä, mutta vaateet ovat sittemmin täsmentyneet.

Lardotin mukaan kyse on yhä silti vaikeasta asiasta, jossa joudutaan käymään erilaista rajanvetoa.

”Kuka on todistaja, kuka on silminnäkijä ja kuka on kanssarikollinen? Ja missä vaiheessa ihminen muuttuu tietolähteeksi, ja onko siinä sisäänajovaihetta? Tässä on kokeiltu monen näköisiä malleja, ja tätä kautta saatu aikaiseksi Suomen oloissa paras ja toimivin malli.”

Ennen krp:n päällikkönä toimimista Lardot on työskennellyt muun muassa keskusrikospoliisin apulaispäällikkönä vuosina 1999–2003.

Lisäksi hän on ollut keskusrikospoliisissa aiemmin muun muassa rikosylitarkastajana ja rikoskomisariona. Vuosina 2010–2013 Lardot toimi Poliisihallituksessa rikostorjuntayksikössä poliisijohtajana ja vuosina 2003–2009 sisäministeriössä poliisiylitarkastajana.

Uransa aikana Lardot on vastannut muun muassa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelman sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian valmistelusta.

Lisäksi Lardot on keskusrikospoliisin päällikkönä käynnistänyt ja ollut vastuussa muun muassa poliisin kyberrikostorjuntakeskuksen perustamisesta, todistajansuojeluohjelmasta sekä keskusrikospoliisin palvelujen kehittämisestä, sisäministeriö listaa tiedotteessa.

Keskusrikospoliisin päällikkö muun muassa johtaa, kehittää ja valvoo keskusrikospoliisin toimintaa. Lisäksi päällikkö vastaa viraston ja sen henkilöstön toimintaedellytyksistä ja toiminnan tuloksellisuudesta.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: