Oikeuskansleri selvittää Vattin johtajanimityksen laillisuutta kanteluiden pohjalta, myös syrjäytetty ylijohtaja kirjelmöinyt asiasta – Professori: Nimityksen purkamisen kynnys hyvin korkea - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Oikeuskansleri selvittää Vattin johtajanimityksen laillisuutta kanteluiden pohjalta, myös syrjäytetty ylijohtaja kirjelmöinyt asiasta – Professori: Nimityksen purkamisen kynnys hyvin korkea

Laillisuusvalvonnan seurauksena oikeuskansleri voi esimerkiksi esittää nimitysasiassa moitteita sitä valmistelleille virkamiehille tai hakea nimityspäätöksen purkamista korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Jatkokautta Vattin ylijohtajan tehtävään hakeneen Anni Huhtalan johtajakokemus on laskettu 13 vuotta liian lyhyeksi.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (kuvassa) eli Vattin ylijohtajanimitys on herättänyt useiden taloustieteilijöiden keskuudessa kovaa kritiikkiä nimityksen valmistellutta valtiovarainministeriötä kohtaan.­

29.10. 20:52

Oikeuskansleri tutkii Vattin eli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan nimityksen lainmukaisuutta.

– Asia on laillisuusvalvonta-asiana tutkittavana oikeuskanslerinvirastossa, oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoo Lännen Medialle sähköpostitse.

Kolme henkilöä on kannellut nimityksestä oikeuskanslerille.

Kaksi kantelijaa on asiaan suoraan liittymättömiä yksityishenkilöitä. Yksi oikeuskanslerille kirjelmöinneistä on jatkokautta Vattiin hakenut, mutta valinnassa syrjäytetty ylijohtaja Anni Huhtala.

Huhtala ei pyydä sähköpostiviestissään oikeuskansleria selvittämään nimitysasiaa, mutta viesti on kirjattu oikeuskanslerinvirastossa kanteluksi.

Useat Vattin tutkijat hämillään

Valtioneuvosto nimitti 15. lokakuuta ylijohtajan virkaan valtiovarainministeriön (VM) esityksestä Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategisen rahoituksen professorin Mikael Collanin.

Nimitys on herättänyt laajaa hämmästystä ja epätietoisuutta Vattin tutkijoiden ja useiden muiden taloustieteilijöiden keskuudessa, koska Collan ei ole julkaisuidensa perusteella juuri lainkaan perehtynyt taloustieteeseen vaan on liiketalouden tutkija.

Useat Lännen Medialle puhuneet Vattin tutkijat ja muut taloustieteilijät ovat pöyristyneitä, että jatkokautta hakenut ylijohtaja, taloustieteilijä Huhtala syrjäytettiin valinnassa, vaikka hänen ansionsa todetaan VM:n nimitysmuistiossa keskeisimpien kriteerien osalta Collania vahvemmiksi.

Moni tutkija pitää nimitysmuistiota tarkoitushakuisena Collanin ansioiden toteamisessa.

Näin arvioi myös hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää Helsingin Sanomille. Hän katsoi, että nimittämismuistiossa on laskettu valikoivasti Collanin ansioksi "[keskeisten kriteerien sijaan] lukuisia muita asioita, jotka ovat ainakin nimittämismuistion perusteella vaikeasti todennettavissa".

Valtiovarainministeriön toimeksiannosta alkuvuonna tehdyssä Vattin kansainvälisessä arvioinnissa todetaan, että Vattin tutkimuksen laatu on kehittynyt tasaisesti Huhtalan kaudella, ja että tutkimuslaitos on tehnyt hyviä rekrytointeja.

Lännen Medialle puhuneet tutkijat korostavat, etteivät halua kritisoida tehtävää hakenutta Collania, vaan valtiovarainministeriön toimintaa nimityksessä.

Collan ei itse halunnut kommentoida nimitysasiaa mitenkään.

Kantelijat pyytävät selvittämään tietojen täsmällisyyttä

Kaksi kannellutta yksityishenkilöä pyytää oikeuskansleria arvioimaan johtajavalinnan valmistelua ja selvittämään, onko Huhtalaa kohdeltu väärin esittämällä valtioneuvostolle virheellisesti laadittu nimittämismuistio.

Lisäksi oikeuskansleria pyydetään tarkastelemaan, onko päätöksessä noudatettu hakuilmoituksen kriteereitä, onko käytössä ollut oikeat tiedot, ja onko nimityksessä huomioitu hakijoiden välillä tasavertaisesti julkistaloustieteen osaaminen ja johtamiskokemus.

Kantelijat viittaavat erityisesti Helsingin Sanomien uutiseen, josta selviää, että Huhtalan johtamiskokemus on laskettu nimitysmuistiossa 13 vuotta liian lyhyeksi. Johtamiskokemus on yksi keskeisimmistä arviointikriteereistä valtion ylimpien virkojen nimityksissä.

Huhtalan johtajakokemukseksi arvioidaan nimitysmuistiossa noin kymmenen vuotta.

Vuonna 2015 VM arvioi hänen johtamiskokemuksensa 18 vuoden mittaiseksi, minkä jälkeen johtamiskokemusta on kertynyt viisi vuotta lisää Vattin ylijohtajan pestistä.

– Valtioneuvoston nimityspäätös vaikuttaisi perustuneen olennaisesti virheelliseen tietoon, professori Mäenpää arvioi HS:lle.

Syrjäytetty johtaja kirjelmöi oikeuskanslerille

Syrjäytetty johtaja Huhtala on niin ikään kirjelmöinyt oikeuskanslerille.

Huhtala ei suoraan pyydä nimitysasian selvittämistä, mutta hän toteaa oikeuskanslerille näkemyksensä, jonka mukaan hänen työhaastattelussaan ei selvitetty tai arvioitu tarkemmin hänen johtamiskokemustaan.

Vuonna 2015 käydyssä haastattelussa ennen Huhtalan ylijohtajavalintaa johtamiskokemus on hänen mukaansa selvitetty "asiallisella tavalla".

Lisäksi hän toteaa kokevansa, että häntä ohjeistettiin tarvittavista asiakirjoista puutteellisesti.

Lännen Media ei tavoittanut Huhtalaa kommentoimaan asiaa.

VM: hakemus ei yksilöi entisten töiden sisältöä

Valtiovarainministeriön hallitussihteeri Toni Tuomainen toteaa, ettei Huhtala ole hakemuksessaan tuonut tarkemmin esille, mitä on kussakin työtehtävässään tehnyt.

– Hänen hakemuksestaan ei ilmene yhtään mitään enempää kuin mitä [johtamis]kokemuksesta on nimitysmuistioon kirjattu, Tuomainen sanoo.

Haastattelussa kaikilta ylijohtajaksi hakeneilta on Tuomaisen mukaan kysytty samat kysymykset, joista osa on koskenut johtamiskokemusta.

Tuomainen sanoo, ettei Huhtalan haastattelussa ole tullut "sen tarkemmin selville", mitkä Huhtalan entisistä töistä ovat tuoneet johtamiskokemusta.

VM:llä on ollut käytössä myös Huhtalan nimikirjaote eli virkamiehistä koottava luettelo työhistoriasta, mutta siitä ei Tuomaisen mukaan käy ilmi, mistä tehtävästä on saanut johtamiskokemusta.

– Nimikirjaote on luettelo palvelussuhteista. Se ei avaa yhtään sitä, mitä palvelussuhteiden aikana on tehnyt.

Tuomainen ei halua kommentoida arvioita esimerkiksi nimitysmuistion tarkoitushakuisuudesta.

Professori: Päätöksen purkamisen kynnys on hyvin korkea

Laillisuusvalvonnan seurauksena oikeuskansleri voi muun muassa päättää esittää nimitysasiasta moitteita tai hakea nimityspäätöksen purkamista korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

– Kynnys päätöksen purkamiseen on hyvin korkea, hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää sanoo Lännen Medialle

Mäenpään mukaan tapauksessa voisi "tulla teoriassa kyseeseen" menettelyvirhe, jos katsotaan, että hakijoiden ansiot on selvitetty puutteellisesti tai että lakia on sovellettu ilmeisen väärin nimityskriteerien suhteen. Ne ovat yksiä kriteerejä hallintopäätösten, kuten virkanimitysten, purkamisen hakemiselle.

– Nämä voisivat olla seikkoja, joita oikeuskansleri tapauksessa arvioi, mutta virheiden pitäisi olla suuria ennen kuin päätöksen purkamista haettaisiin korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Mäenpää lisää, että purkamiskynnyksen ylittymiseen ei riitä selvä virhe tai lainvastaisuus. Lisäksi oikeuden pitäisi katsoa, että yleinen etu tai yksityishenkilön oikeuksien loukkaus edellyttää päätöksen purkamista.

Punnittavana olisi, kuinka voimakkaasti yksityisen oikeutta on rikottu tai onko virkanimitysten kaikinpuolinen asianmukaisuus yleisen edun kannalta niin tärkeää, että päätös olisi kumottava.

– Toisaalta oikeuden olisi arvioitava myös sitä, että päätöksen purkaminen vaikuttaisi kielteisesti virkaan nimitetyn henkilön oikeuksiin.

Huomautukset mahdollisia

Päätöksen purkamisen ohella oikeuskanslerin laillisuusvalvonnasta voi seurata esimerkiksi huomautuksia asiaa valmistelleille tai siitä päättäneille virkamiehille.

Oikeuskansleri voi ensinnäkin "kiinnittää huomiota lain tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn", mikä on luonteeltaan moite.

– Ankarampi seuraamus olisi virkamiehelle annettava huomautus vastaisen varalle, Mäenpää toteaa.

Lisäksi oikeuskansleri voi katsoa, ettei asiassa ole tapahtunut mitään moitittavaa.

Kaikkein ankarin seuraamus olisi virkasyytteen nostaminen, mikä edellyttäisi Mäenpään mukaan hyvin vakavia virheitä tai laiminlyöntejä.

Arviointiryhmä: Vattin tutkimus akateemisesti korkeatasoista

Vatt on pääosin valtion rahoittama tutkimuslaitos, joka on erikoistunut julkistalouden kysymyksiin.

Laitoksen tutkimusalueet käsittelevät esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmää, verotusta, koulutusta ja varhaiskasvatusta sekä työmarkkinoita.

Akateemisten tutkimusten ohella Vattissa tehdään selvityksiä ja ennakkoarviointeja lainvalmistelun tukemiseksi.

– Kansainvälisen arviointiryhmän arvion mukaan Vattin tutkimus on akateemisesti korkeatasoista ja se kohdistuu päätöksenteon näkökulmasta merkityksellisiin ilmiöihin, VM:n kesäkuisessa kannanotossa todetaan.

Arvion mukaan Vattin tutkimuksen akateeminen taso on noussut huomattavasti vuodesta 2007, jolloin edellinen arvio Vattin toiminnasta tehtiin. Arvioinnin mukaan Vatt on myös pärjännyt hyvin ulkoisen tutkimusrahoituksen haussa ja tiivistänyt yhteistyötään yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

VM toteaa kannanotossaan, että Vattin tulisi tehostaa päätöksentekoa tukevien selvitysten laatimista.

– Kansainvälisen arviointiryhmän mukaan Vattin vaikuttavuus voisi olla nykyistä vahvempi poliittisen päätöksenteon tukemisessa, kuten uudistusten valmistelussa ja ennakkoarvioinnissa, VM:n kannanotossa lausutaan.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?