Koronatestaus on jo pahasti ruuhkautunut - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Testaus on jo pahasti ruuhkautunut, vaikka flunssakausi on vasta edessä – asiantuntijat arvioivat valittua strategiaa

Viranomaiset pitävät tiukasti kiinni linjasta, jonka mukaan kaikki, joilla on oireita, testataan.

Suomessa on todettu 23 uutta koronatartuntaa.­

19.8.2020 13:35

Koronavirustestaus on ruuhkautunut pahasti eri puolella Suomea. Esimerkiksi Jyväskylässä ja Helsingin alueella testiin pääsyä ja tulosta voi joutua tällä hetkellä odottamaan yli viikon.

Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että lieviäkin koronaviruksen oireita kokevan tulisi hakeutua koronavirustestiin matalalla kynnyksellä. Yhdenkin oireen perusteella ohjeistetaan hakeutumaan testiin.

Oireita ovat esimerkiksi kurkkukipu, yskä, nuha ja vatsaoireet.

Tilanne hirvittää erityisesti lapsiperheitä, sillä pikkulapset sairastavat vuoden aikana useita flunssia. Nenä voi valua ilman varsinaista tautia. Kun testiä ja sen tulosta joutuu odottamaan, aikuiset eivät pääse töihin ja vaikutukset ulottuvat laajalle.

Onko nykyisessä linjauksessa järkeä, jos se tukkii testausjärjestelmän ja halvaannuttaa yhteiskunnan? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajat sanoivat maanantaina, että koronavirustestauksen valtakunnallisia kriteerejä olisi muutettava, jotta ruuhkat saadaan kuriin.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pitävät kuitenkin tiukasti kiinni linjastaan.

Viranomaiset miettivät nyt kuumeisesti, miten testauskapasiteettia voitaisiin lisätä. Uusi strategia on määrä julkistaa vielä tällä viikolla.

Millaisissa tapauksissa sitten testaamisesta voisi luopua? Miten kriteerejä voitaisiin muuttaa? Mitä meillä on vielä edessä? Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti sekä tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo vastasivat yhdeksään kysymykseen testauksen nykylinjasta.

1. Testaus on jo ruuhkautunut, vaikka flunssakausi ei ole alkanut. Miten pahaksi tilanne voi mennä?

Vapalahti:  Vaikka ongelmat jatkuisivat, olemme joka tapauksessa paremmassa tilanteessa kuin keväällä. Aika monta asiaa tuli yhtä aikaa, kun viikkoja jatkunut hyvä tilanne muuttui. Lomat päättyivät, Huslabissa oli laiterikkoja ja syysflunssat alkoivat levitä. Ei siis ihan voida sanoa, että kyse olisi ollut klassisesta ”talvi yllätti autoilijat” -tilanteesta.

Aivelo: Testejä tehdään eri kiireellisyysasteilla. Koska priorisointia tehdään, en usko, että viiveet aiheuttavat ongelmia taudin hoitoon. Arjen sujumisen ja jäljityksen näkökulmasta ongelma on kuitenkin suuri. Jotta tautia pystyttäisiin jäljittämään tehokkaasti, testituloksia pitäisi saada mahdollisimman nopeasti. Jos ihmiset joutuvat olemaan karanteenia vastaavissa olosuhteissa pitkään, kaikkien tautien tartuntariski vähenee. Toisaalta positiivisten testitulosten osuus suhteessa kaikkiin testituloksiin on pieni, mikä merkitsee sitä, että karanteenissa tuhlataan valtava määrä aikaa. Tilanne on vaikea, kun emme tiedä, kitkutetaanko tässä erilaisten flunssien kanssa koko syksy ja talvi.

2. Jos testiin pääseminen ja tuloksen saaminen kestää pitkään, eikö siihen sisälly riski, että ihmiset eivät lähde testiin?

Vapalahti: Ilman muuta. Tilanne ei motivoi lähtemään testiin. Testiin pääsyn ja testituloksen viivästyessä menetetään myös tartunnan jäljityksen kannalta arvokkaita päiviä. Samalla tartunnan saaneet voivat ehtiä tartuttamaan muita ihmisiä, mikä hankaloittaa taudin hallintaa kaikin puolin.

Aivelo: Kyllä. Facebook tuntuu olevan täynnä tarinoita, miten pienten lasten vanhemmat jonottavat testiaikaa. Se ei kannusta hakeutumaan testiin. Parasta olisi, jos kaikki halukkaat ja oireelliset saataisiin testattua. Jäämme jännittämään, miten tämä onnistuu.

3. Voisiko tarhaikäiset lapset vapauttaa testauksesta, jos oireet ovat erittäin lieviä?

Vapalahti: Rajanveto on hankalaa, koska lapset voivat kantaa virusta oireettomana useammin kuin aikuiset, joskin tartuttavuudessa voi olla eroja.

Aivelo: Vaikea kysymys. Perusongelma on se, että vaikka lapsilla olisi pienempi riski levittää koronavirusta, he levittävät kuitenkin muita viruksia. Ollaan tilanteessa, jossa flunssa kiertää ja testattavien määrä kasvaa. Sitä parempi olisi, mitä vähemmän lapset levittäisivät mitään sellaista tautia, jossa on samat oireet kuin koronassa. Meillähän on voimassa vanha ohje, että sairasta lasta ei saa viedä päivähoitoon. Tässä tilanteessa nähdään, miten hyvin sitä on noudatettu. Australiassa havaittiin, että kun voimakkaat poikkeustoimet tulivat voimaan maaliskuussa, influenssan leviäminen loppui kuin seinään. Silti esimerkiksi rinovirukset lähtivät leviämään tehokkaasti. Se kertoo, että jotkut flunssavirukset leviävät koronaa herkemmin. Tämä tulee olemaan meidän kiusanamme tulevan syksyn ja talven aikana.

4. Iäkkäillä ihmisillä on mahdollisuus elää hyvin suojattua elämää: jos he tapaavat rajattua määrää ihmisiä ja noudattavat muita ohjeistuksia, tartunnan todennäköisyys on pieni. Voisiko testin tällaisessa tapauksessa jättää väliin, jos lieviä oireita ilmenee?

Vapalahti: Sellaista neuvoa en antaisi. Jos ihminen on iäkäs ja hänellä on oireita, oikean diagnoosin saaminen on hänen hoitonsa kannalta vielä tärkeämpää kuin niillä, jotka eivät riskiryhmään kuulu. Toki aina tapauskohtaisesti on hyvä suorittaa harkintaa.

Aivelo: Ei. Tiedämme, että koronavirus on ikäihmisille erityisen vaarallinen. Siksi menisin testiin jopa herkemmin. Lisäksi ikäihmiset kohtaavat yleensä oman ikäisiään ihmisiä, jolloin tarttumisriski on astetta vaarallisempi.

5. Jos päiväkodissa monella lapsella on flunssaoireita, riittäisikö, että vain osa heistä testataan?

Vapalahti: Oireiden perusteella on vaikea rajata, missä tapauksessa henkilöä ei tarvitse testata, varsinkin jos kyseessä on lapsi. On selvää, että jos pullonkaula jatkuu ja testien kysyntä ylittää pysyvästi tarjonnan, prioriteetteja ja ohjeistusta täytyy miettiä. Joissakin muissa maissa, joissa positiivisten testitulosten osuus on Suomen tapaan pieni, näytteitä on joissakin tapauksissa puulattu yhteen. Se tarkoittaa, että useampi näyte tutkitaan kerralla yhdessä testissä. Toisaalta tällä hetkellä testin teko ei ole pullonkaula vaan näytteenotto.

Aivelo: Ei. En tiedä, mitä lisäarvoa tästä saataisiin. Lisäksi siitä seuraa ongelmia, kun pitää selvittää, kuka sairastui ensiksi ja mistä tauti tuli.

6. Jos perheessä on flunssaa ja yksi perheenjäsen saa koronatestistä negatiivisen tuloksen, voisiko muut perheenjäsenet jättää testaamatta?

Vapalahti: Jos on nähtävissä, että sama infektio tarttuu perheessä yhdestä jäsenestä toiseen, yhden ihmisen negatiivinen testitulos kyllä pienentää todennäköisyyttä sille, että jollain toisella perheenjäsenellä olisi (covid-19-tauti). Jos hankaluus päästä testiin jatkuu, tämän tyyppisiä asioita joudutaan ehkä miettimään: Jos ei voida tehdä täydellisesti, miten toimitaan kohtuullisesti. Tarkoitus on, että ne, joilla on pahimmat oireet ja kiireisin testaamisen tarve, pääsisivät testeihin mahdollisimman pian.

Aivelo: Ei. Tiedetään, että koronavirus leviää perheen sisällä samalla tavalla kuin muutkin hengitystievirukset. Perhe joutuisi silloin tekemään omaa sisäistä jäljitystään: Kuka sai viruksen ensiksi ja mistä. Päättelyssä on omat riskinsä. Sitä parempi on, mitä useampi testataan.”

7. Jos hakeutuu korona­testiin esimerkiksi yskän vuoksi, mutta yskä ehtii mennä ohi ennen testiin pääsyä, pitääkö testiin silti mennä?

Vapalahti: Virallisia ohjeita en voi antaa, mutta jos oireet ovat hiipumassa, tartuttamisen todennäköisyys on pienempi. Mahdollinen tartuttavuus kestää tartunnan saamisesta noin kaksi viikkoa, mutta ylähengitystieoireisella henkilöllä 9 päivää oireiden alkamisen jälkeen tartuttavuus on hyvin vähäistä. Tavoite on kuitenkin se, että kaikki, jotka epäilevät saaneensa koronavirustartunnan, testataan.

Aivelo: Mielenkiintoinen kysymys. Koronanhan ei pitäisi tarttua enää kaksi päivää oireiden loppumisen jälkeen. Ja silloinkin olisi tärkeätä tehdä jäljitys, joten siinä mielessä testi olisi tarpeen. Kysymys on aiheellinen vain jos testiin pääsy venyy hyvin pitkäksi. Niin pitkällä ei Suomessa vielä olla.

8. Voiko testiin pääsyä rajoittaa, jos henkilöllä on vain yksi oire, esimerkiksi vain yskää tai nuhaa, mutta ei kuumetta?

Vapalahti: On kysyttävä, onko testien tarkoitus diagnosoida tauti vai onko tarkoitus ehkäistä tartuntoja. Testaamisen rajoittaminen on luonnollisesti huono vaihtoehto.

Aivelo: Ei. Luin juuri tuoreita australialaistietoja, joiden mukaan merkittävällä osalla koronapotilaista oli vain yksi oire.

9. Onko Suomen testaamismenettelyssä tehostamisen varaa?

Vapalahti: Kyllä on. Näytteenotto, joka on pullonkaulana, helpottuisi oleellisesti, jos voisimme ottaa käyttöön uusia näytteenottopisteitä sekä esimerkiksi testejä, joissa näytteen voi ottaa itse vaikka kotona. Myös THL:n ehdottamat antigeenitestit voivat helpottaa tilannetta. Tämän järjestämisessä menee toki aikaa.

Aivelo: En tunne testausjärjestelmää riittävän hyvin, että voisin ottaa kantaa tähän. Ongelma tuntuu olevan se, että puheet testauskapasiteetista ja teot eivät ole kohdanneet toisiaan. Keskustelu muista testausmenetelmistä (kuin nyt käytössä olevasta PCR-testistä) näyttää vasta alkavan, mikä on aika myöhään. Antigeenitestin etu on se, että se voitaisiin tehdä nopeasti esimerkiksi terveyskeskuksessa. Se voisi ratkaista esimerkiksi monta lasten testaamiseen liittyvää ongelmaa. Mutta jos käyttöön otetaan helppokäyttöisiä pikatestejä, pitää varmistaa, miten erilaiset testit toimivat yhteen.

Myös sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustivat tiukasti valittua linjaa, kun heiltä kysyttiin, pitäisikö testauksen kriteerejä muuttaa.

– Meidän pitää jaksaa olla tarkkoja tässä, hoidamme yleisvaarallista tartuntatautia. Testaamisen kynnys on pidettävä matalana, sillä ihmiset liikkuvat ja kohtaavat nyt enemmän kuin heinäkuussa, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

– Hallituksen asettama testausstrategia on ollut tiedossa keväästä asti. Tähän tilanteeseen olisi toivottu varaudutun hiukan paremmin, vastaa STM:n Kirsi Varhila tekstiviestillä.

Testausta voi Tervahaudan mukaan jatkossa tehostaa esimerkiksi ottamalla käyttöön helppokäyttöisiä antigeenitestejä tai kotona tehtävät testejä, jollaisia on esimerkiksi Britanniassa ja Ruotsissa. Hän lisää, että nämä eivät kuitenkaan ole ”välttämättömiä toimia”.

Lisäksi voitaisiin hänen mukaansa käyttää niin sanottua Tanskan mallia, jossa oireiset menevät lääkärille ja saavat lähetteen testeihin. Oireettomat ja mahdollisesti altistuneet voivat puolestaan mennä niin sanottuun matalan kynnyksen testipisteeseen ilman lähetettä.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?