Henkilökunta kaatoi syyslomalaisten lähes koskemattomia hotelliaamiaisia roskikseen - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Kylpylähotellin henkilökunta kaatoi kilokaupalla syyslomalaisten syömättömiä aamiaisia roskikseen – Keittiömestari tyrmistyi vanhempien asenteesta: ”Ota vaan, voit sen jättää, jos et jaksakaan syödä”

Ikaalisten kylpylän keittiömestari Aki Koivuniemi peräänkuuluttaa vanhemmilta roolia siinä, miten lapsia ohjataan ottamaan ruokaa lautaselle.­

22.10.2019 20:00

Ikaalisten kylpylän keittiömestarin Aki Koivuniemen sunnuntaina julkaisema ruokahävikkiä koskeva kirjoitus sosiaalisessa mediassa on kerännyt muutaman päivän aikana tuhansia reaktioita, jakoja sekä kymmeniä vähintäänkin pöyristyneitä kommentteja.

Päivityksessään Koivuniemi avaa kylpylähotellin ravintolan aamupalakattauksien hävikkimääriä, jotka räjähtivät käsiin koulujen syyslomaviikolla.

Koivuniemen mukaan hävikkiä kertyy erityisesti lapsilta ja nuorilta, vaikka kaikki asiakasryhmät jättävät tähteitä taakseen.

– Oman näkemykseni mukaan tämä johtuu siitä, että lapsi tai nuori ei ole aikaisemmin käynyt hotellissa tai edellisestä kerrasta on vierähtänyt pidemmän aikaa. Tällöin hotelliaamiaista odotetaan ja se on monelle jopa loman kohokohta. Tämä aiheuttaa kuitenkin valitettavan usein sen, että lautaset ladataan täyteen, eikä mietitä sitä mitä jaksaa syödä ja mitä ei.

Kylpylähotellin ravintolan aamupalalla hävikkimäärät räjähtivät käsiin syyslomaviikolla.­

Ruokahävikki

Kun otetaan huomioon koko ruokaketju: Alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat ja kotitaloudet, hävikin määrä Suomessa on arviolta 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa, joka jakautuu näin:

Kotitaloudet 120–160 milj. kiloa.

Ravintolat 75–85 milj. kiloa.

Kauppa 65–75 milj. kiloa.

Teollisuus 75–105 milj. kiloa.

Alkutuotanto 50–60 milj. kiloa.

Maailmanlaajuisesti noin kolmannes tuotetusta ruuasta eli 1,3 miljardia tonnia heitetään vuosittain pois.

30 % viljasta eli 763 miljardia pastapakkausta

20 % maitotuotteista ja munista eli 574 miljardia kananmunaa

35 % kalasta ja merenelävistä eli 3 miljardia Atlantin lohta

45 % hedelmistä ja vihanneksista eli 3,7 biljoonaa omenaa

20 % lihasta eli 75 miljoonaa lehmää

20 % öljy- ja palkokasveista eli sellainen määrä oliiveja, joka tarvitaan 11 000:n olympiamittaiseen uima-altaaseen mahtuvan oliiviöljyn tuottamiseen

45 % juuri- ja mukulakasveista eli 1 miljardia pussillista perunaa

Lähde: havikkiviikko.fi

Koivuniemi peräänkuuluttaa vanhempien roolia lasten ruokavalintojen kohdalla.

– On paljon kiinni siitä kuinka vanhemmat ohjaavat lapsiaan. Valitettavasti vanhempien kommentit kuten: ”Ota vaan, voit sen jättää, jos et jaksakaan syödä”, eivät kannusta lasta hävikin vähentämiseen.

Koivuniemen mukaan myös annoskoot, joita vanhemmat ottavat esimerkiksi viisivuotiaille, ovat huomattavasti suurempia kuin sen ikäinen jaksaa syödä.

–Ei tämäkään kovin hyvää esimerkkiä näytä. Koivuniemi sanoo.

Hävikkiä syntyy jatkuvasti

Koivuniemi kertoo, että hävikkiä on syntynyt aina, mutta esimerkiksi loma-aikoina, silloin kuin asiakkaita on paljon, määrä korostuu.

Koivuniemi kertoo, että hävikkiä syntyy ilman muuta myös ruuan valmistamisesta, mutta ehdottomasti suurin määrä kertyy asiakkaiden ruokalautasilta.

– Esimerkiksi yhtenä päivänä hävikkiä syntyi ruokien valmistamisesta sekä buffet-pöydästä aamiaisen päättymisen jälkeen noin 3,5 kiloa. Samana päivänä asiakkaiden lautasilta hävikkiä syntyi noin 43 kiloa, Koivuniemi kertoo.

Koivuniemi on työskennellyt Ikaalisten kylpylässä noin kaksi vuotta. Tänä aikana hävikkimäärät ovat keskimäärin pysyneet samanlaisina.

– Kasvua ei ole ollut, mutta ei ole ollut hävikin laskuakaan. Tämä on erikoista varsinkin aikana, jolloin puhutaan paljon ilmastoasioista, joihin myös ruoan tuotannolla on paljon vaikutuksia.

”Jokaisen pitäisi ymmärtää, että ruoka joka on otettu lautaselle, menee suoraan roskikseen, eikä sitä hyödynnetä enää muualla”, sanoo Aki Koivuniemi.­

”Asiakkaan oma buffet”

Koivuniemen kuvissa näkyy useita täysiä lautasia, joihin tuskin kukaan on edes koskenut. Yksi lautasista on täynnä pekonia ja keitettyjä munia kuorineen, toisella notkuu vähintäänkin nelihenkisen perheen kinkkuviipaleet ja kolmannella melko varmasti koskematon munakokkeli, josta riittäisi useammalle ruokailijalle.

Koivuniemi kertoo, että osa asiakkaista kokoaa oman buffet-pöydän, vaikka ruokaa olisi mahdollisuus hakea lisää ja toiset ottavat vain muuten vain liikaa ruokaa.

–Jokaisen pitäisi kuitenkin ymmärtää, että ruoka joka on otettu lautaselle, menee suoraan roskikseen, eikä sitä hyödynnetä enää muualla.

Koivuniemi kertoo, että valtavien ruokamäärien poisheittäminen tuntuu pahalta jo siksikin, että monen työ on mennyt hukkaan.

–Koko Facebook-päivitykseni idea onkin se, että kaikki ilmastovaikutukset, jotka ovat syntyneet ruoan tuotannosta ja kuljetuksesta ovat syntyneet turhaan. Kaikesta ei ilmaston vuoksi voi karsia, mutta ruokahävikin vähentäminen on asia, johon me kaikki voimme vaikuttaa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?