Helikopterilääkärit halutaan yhdelle työnantajalle - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Helikopterilääkärit halutaan yhdelle työnantajalle – "Sairaanhoitopiirit resursoivat vaihtelevasti, millä on seurauksia toiminnan tasalaatuisuuteen"

Lääkärikopteritoiminta on siirtymässä valtionyhtiölle, mutta lääkäreiden tulevasta työnantajasta on erimielisyyttä.

Finnhemsin lääkärihelikopteritoiminnan on tarkoitus muuttua ostopalvelusta omaksi lentotoiminnaksi.

2.3.2020 6:00

Lääkärihelikopteritoiminnan järjestämisessä paljastuu uusia ristiriitoja aiempien helikoptereiden hankintaan ja tukikohtien sijoituspaikkoihin liittyvien lisäksi.

Yksi lisäristiriita on se, mikä taho on lääkärihelikoptereissa työskentelevien 50–60 ensihoitolääkärin työnantaja jatkossa. Nykyisin he ovat sairaanhoitopiirien palkkalistoilla.

– Sairaanhoitopiirit resursoivat toimintaa vaihtelevasti, millä on seurauksia toiminnan tasalaatuisuuteen. Työnjohto-oikeus yhdelle taholle takaisi valtakunnallista yhdenmukaisuutta toimintaan, sanoo Finnhemsin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen.

Virkkunen on anestesian ja tehohoidon erikoislääkäri.

Samaa kantaa lääkäreiden saamisesta yhden työnantajan leipiin edustaa lääkärihelikopteritoiminnan selvitysmies.

– Ensihoitolääkäreillä tulisi olla yhteinen yksi työnantaja, lääkäripooli, jolla olisi direktio-oikeus kaikkiin ensihoitolääkäreihin. Se voisi olla esimerkiksi osakeyhtiö, joka tuottaa lääkärihelikoptereille ensihoitolääkäripäivystyksen, selvitysmies Jyri Lilja kirjoittaa joulukuussa julkaistussa raportissaan.

Kumpikaan ei ota kantaa, mitä yhtiö- tai poolimuoto tarkasti ottaen olisi.

– Se voisi olla sairaanhoitopiirien omistama yhtiö niin kuin esimerkiksi sydänsairaala. Nyt kun ensihoitolääkärit ovat sairaanhoitopiireissä, heidän työnsä edellytykset ovat suoraan myös sidoksissa piirien kokonaisbudjetteihin ja talouteen. Tulee väistämättä heterogeenisuutta hoidon laatuun, sanoo Virkkunen.

Sairaanhoitopiirit vastustavat siirtoa

Sairaanhoitopiireissä asia nähdään toisin.

– Kun päätimme Finnhemsin osakkeiden myynnistä valtiolle, sovittiin, että yhtiö toimii vain kuljetuspalvelujen tuottajana. Sairaanhoitopiirit vastaavat jatkossakin ensihoidosta, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin hallintojohtaja Lauri Tanner.

Tannerin mukaan erillisen yhtiön malli tyrmättiin jo siinä vaiheessa, kun luovuttiin lääkärihelikopteritoiminnan keskittämisestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vastuulle.

– Ensihoito on osa julkista terveydenhuoltoa. Sen siirtäminen erilliseen yhtiöön ei sovi logiikkaan, eikä ole ollenkaan hyvä ajatus, hän sanoo.

Tannerin mielestä syntyisi erikoinen tilanne, jos osa ensihoidosta tehtäisiin erillisessä yhtiössä, ja potilas siirrettäisiin myöhemmin sairaanhoitopiirin vastuulle.

– Ei erillisellä yhtiöllä ole esimerkiksi pääsyä sairaanhoitopiirin potilastietoihin, hän huomauttaa.

"Kysymys on ensihoidon laadusta"

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu sanoo ymmärtävänsä Virkkusen esitystä siitä näkökulmasta, että se yhdenmukaistaisi ensihoidon lääkäriyksiköiden lääketieteellisen toiminnan eri puolilla maata.

– Sairaanhoitopiiri vastaa kuitenkin oman alueensa ensihoitopalveluista. Siksi olennaisempaa on järjestää ensihoito alueellisesti yhdenmukaisesti kuin että Pirkanmaan ensihoidon lääkäriyksikön toiminta olisi yhdenmukaista Kuopion tai Oulun lääkäriyksikön kanssa, sanoo Hoppu.

Hän uskoo, että lääkäritkin ovat nykymallin kannalla.

– Heillä on sairaalaorganisaatiossa monipuolisempi työnkuva. Ensihoito kuuluu sairaanhoitopiireille, ja Finnhems hoitaa ilmailupalvelun. Se on hyvä kombinaatio.

Ensihoidon lääkäreiden työehdoista ei erimielisyydessä ole kyse.

– Kysymys on ensihoidon laadusta. Palkkaukseen liittyvistä asioista yhden työnantajan mallissa ei ole kyse, Virkkunen korostaa.

Parhaat toimintamallit epäselvät

Lääkärihelikopteritoiminta on kallista. Kahden uuden tukikohdan perustaminen Etelä-Pohjanmaalle ja Kaakkois-Suomeen maksaa noin kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa. Se on pääteltävissä sosiaali- ja terveysministeriön arviosta, jonka mukaan 30 miljoonan euron nykytason kustannukset nousevat vuoden 2022 alusta 38 miljoonaan euroon.

Sitä, kuinka paljon helikopteritoimintaan käytetyt miljoonat ovat auttaneet niiden avulla ensihoitoon tulleita potilaita, ei tiedetä. Tutkimus asiasta on kuitenkin tekeillä, ja tietoa saadaan ennen vuoden 2022 alusta toteutuvaa suurta uudistusta.

Selvitystä tekee Helsingin yliopistollisen sairaalan Husin anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Jouni Nurmi.

Nurmen mielestä lääkärihelikoptereita koskevasta keskustelusta puuttuu lähes kokonaan hoidollinen aspekti. Puhutaan vain helikoptereista ja tukikohdista. Sitä ei esimerkiksi tiedetä, ovatko hoitotulokset kaikissa potilasryhmissä paremmat, jos potilas saa lääkärihoitoa kymmenessä minuutissa helikopterissa tai 1,5 tunnin kuluttua sairaalassa.

– Nykyistä resurssia kohdentamalla voidaan merkittävästi parantaa kustannusvaikuttavuutta, sanoo Nurmi.

Se tarkoittaa, että ensihoitotiimeille kertyy osaamista vain kun vaativia hoitotapahtumia on riittävästi. Niitä kertyy riittävästi suuren väestöpohjan alueilla. Samasta on kyse, kun esimerkiksi tekonivelleikkauksia keskitetään.

– Ensihoitolääkärit tekevät hyvää yhteistyötä yli sairaanhoitopiirien rajojen. Nyt ensi kertaa selvitetään tieteellisesti, ovatko nykyiset toimintamallit parhaita mahdollisia, Nurmi sanoo.

Muutos vuoden 2022 alusta

Lääkärihelikopteritoiminta on tarkoitus siirtää yliopistollisilta sairaanhoitopiireiltä valtiolle vuoden 2022 alusta.

Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaan sairaanhoitopiirien omistaman Finnhems Oy:n osakkeet ostetaan valtiolle ja yhtiö aloittaa lentotoiminnan omana tuotantona kahdeksassa tukikohdassa.

Finnhems-yhtiöllä on tukikohtia Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Muualla on aina paikalla päivystävä ensihoitolääkäri, Rovaniemellä kaksi ensihoitajaa. Kaksi uutta tukikohtaa on tarkoitus perustaa Etelä-Pohjanmaalle ja Kaakkois-Suomeen.

Uuden Finnhemsin on tarkoitus tulla ministeriön omistajaohjaukseen, ja sen toiminta rahoitettaisiin valtion talousarviosta. Tähän astikin valtio on rahoittanut sairaanhoitopiirien hallinnoimaa toimintaa vuosittain noin 30 miljoonalla eurolla.

Lääkärihelikopteritoiminnan selvitysmies ehdotti, että Finnhems ei omistaisi helikoptereita vaan lentotoiminta kilpailutetaan julkisena hankintana.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: