Suomalaiset pelkäävät suurpetoja aiempaa enemmän – karhua ja punkkia pelätään useammin kuin sutta - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Suomalaiset pelkäävät suurpetoja aiempaa enemmän – karhua ja punkkia pelätään useammin kuin sutta

Suurpetoja pelätään aiemman enemmän, kertoo SusiLIFE-hankkeen tuore tutkimus. Suomalaiset pelkäävät karhua ja punkkia enemmän kuin sutta.

Ammuttu karhu raateli metsästäjää Kannuksessa. Kuvituskuva.

14.8.2020 15:18 | Päivitetty 14.8.2020 15:22

Suomalaisten pelot selviävät tuoreesta SusiLIFE-hankkeen teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista suurpetoihin. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan erilaisia tunteita, joita eläinten kohtaaminen aiheuttaisi.

Karhua kertoi pelkäävänsä 44 prosenttia vastanneista, punkkia 43 prosenttia. 35 prosenttia vastaajista ilmoitti pelkäävänsä sutta.

Tutkimuksen mukaan pelko suurpetoja kohtaan on yleistynyt ja voimistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Myös muita eläimiä, kuten mäyrää ja hirveä, pelätään nyt aiempaa enemmän.

Toisaalta moni suomalainen arvioi, että suurpedon näkeminen voi olla myös jännittävä elämys. 19 prosenttia vastaajista kuvaili, että suden näkeminen voisi olla paitsi pelottavaa myös kiehtovaa.

”Suurpedot herättävät kookkaina ja kulttuurihistoriaan jälkensä jättäneinä petoeläiminä monenlaisia tunteita. Myös omilla kokemuksilla ja tiedoilla on roolinsa. Susi saatetaan kokea voimakkaaksi, arvaamattomaksi, ihmisarkuutensa menettäneeksi tai vaaralliseksi. Susi tuntuu pelottavalta, jos ihminen kokee, ettei tilanne ole hallinnassa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jani Pellikka SusiLIFEN tiedotteessa.

SusiLIFE on Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteishanke.

Sen tarkoituksena on muun muassa ehkäistä ennalta susien aiheuttamia vahinkoja, tuottaa ja välittää susista uutta tietoa.

Hankkeen teettämään kyselyyn vastasi 2 000 suomalaista, jotka asuvat poronhoitoalueen eteläpuolella. Vastaavanlainen tutkimus on toteutettu myös vuosina 2014 ja 2016.

Kesäkuussa julkaistun suden kanta-arvion mukaan susikanta on runsastunut. Viimeisen viiden vuoden aikana susikannan koko ei ole merkittävästi muuttunut, mutta kanta on vahvistunut läntisessä Suomessa.

Maaliskuussa Suomessa oli todennäköisimmin 46 parin tai perhelauman asuttamaa susireviiriä. Kokonaismäärästä perhelaumoja oli noin 30 ja parien asuttamia reviirejä noin 17.

Kokonaan Suomen puolella oli noin 24 laumaa ja noin 15 paria. Loput laumojen ja parien reviireistä sijaitsivat molemmin puolin Suomen ja Venäjän rajaa.

Suurpetopelko on väkilukuun suhteutettuna yleisempää susireviireillä. Susia pelätään myös alueilla, joilla susireviirejä ei ole. Määrällisesti eniten suurpetopelkoisia asuu taajamissa ja susireviirien ulkopuolella.

”Vaikka suden läsnäolosta ollaan huolissaan, perheelliset arvioivat lapsille sutta suuremmiksi turvallisuusuhiksi esimerkiksi tieliikenteen, tapaturmat ja vieraat ihmiset. Metsässä vapaana oleville koirille susi koetaan uhaksi erityisesti vakituisten susireviirien alueilla”, Pellikka sanoo.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: