Biodieseltehtaita tarvitaan, että päästötavoitteet toteutuisivat – "Kallis tapa estää ilmaston lämpenemistä", sanoo St1 Nordicin toimitusjohtaja Talvitie - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Biodieseltehtaita tarvitaan, että päästötavoitteet toteutuisivat – "Kallis tapa estää ilmaston lämpenemistä", sanoo St1 Nordicin toimitusjohtaja Talvitie

St1:n bioetanolitehdas Kajaanissa muistuttaa ulkoisesti kemian tehdasta tai öljynjalostamoa. Hydrolyysi- ja fermentointisäiliöissä sokeri irtoaa sahanpurusta, joka on etanolin raaka-aine.

23.2.2019 18:32

Sähköautojen määrän kovakaan kasvu tai dieselautojen käyttökiellot eivät muuta kotimaisten biopolttoaineiden tehdassuunnitelmia.

–Polttomoottori on vuonna 2045 edelleen eniten käytetty liikenteen käyttövoima. Vaikka sähköautojen määrä kasvaa, raskas liikenne, laiva- ja lentoliikenne tulevat käyttämään biopolttoaineita liikenteen päästötavoitteiden vuoksi entistä enemmän, sanoo UPM:n biopolttoaineiden liiketoimintajohtaja Sari Mannonen.

UPM on kehittyviin biopolttoaineisiin kotimaassa eniten investoiva yhtiö. Sillä on Lappeenrannassa 100 000 tonnia uusiutuvaa dieseliä valmistava tehdas, ja se selvittää mahdollisuuksia rakentaa Kotkaan tuotannoltaan viisi kertaa suurempaa tehdasta.

Kotkan laitoksesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi, mutta investointipäätöstä ei ole tehty.

–Nyt pitkän aikavälin näkymät ovat selvillä. Kotimarkkinan kasvu on meille tärkeä, mutta uusiutuvan dieselin markkina kasvaa myös globaalisti. Uusiutuvan dieselin tarjonta kasvaa kaksinkertaiseksi viidessä vuodessa, sanoo Mannonen.

Pitkän aikavälin näkymät tarkoittavat sitä, että sekä EU:ssa että Suomessa on uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuudesta säädetty direktiivi- ja lakipohjaisesti, mikä antaa vakautta biopolttoainemarkkinoille ja pohjaa investointipäätöksille.

"Ilmasto ei pelastu, mutta pykälät täyttyvät"

Uusiutuvien polttoaineiden valmistusta suunnittelevista yrityksistä St1 Nordic on tehtaiden ilmastoperusteluista omilla linjoillaan.

–Ilmasto ei näillä pelastu, mutta pykälät täyttyvät, sanoo toimitusjohtaja Henrikki Talvitie.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että sekä EU:n että Suomen asettama tavoite biopolttoaineiden kasvavasta liikennepolttoaineen osuudesta toteutuu, kun tehtaita perustetaan, mutta ilmastonmuutoksen estämisen kannalta kyse on marginaalisesta asiasta.

–Ilmakehässä on liikaa hiiltä ja se pitäisi saada sieltä pois. Tämä on kallis tie vaikuttaa globaalisti ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sanoo Talvitie.

St1:n pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen on esittänyt muun muassa Saharan metsittämistä ja maankäytön muutoksia ratkaisuksi ilmakehässä olevan hiilen sitomiseksi. Samaa ajatusta toistaa myös Talvitie.

Hän arvioi, että ilmastonmuutoksen estämisessä ilmakehässä olevan hiilen rooli aletaan ymmärtää, mutta päätöksenteko nojaa edelleen päästöjen leikkausprosentteihin.

–Hiilinielujen kasvattaminen olisi monin verroin tehokkaampi tapa hidastaa ilmastonmuutosta, sanoo Talvitie.

Liiketoimintamielessä St1 Nordic on kuitenkin mukana liikenteen biopolttoaineiden valmistusbisneksessä. Sillä on koemuotoinen bioetanolitehdas Kajaanissa ja suunnitteilla suuremman kokoluokan laitoksia Kajaaniin ja Pietarsaareen.

Talvitie vastaa puhelimeen Göteborgista, jossa St1 Nordicin suurin hanke on vireillä. Siellä on tarkoitus käynnistää 200 000 tonnin biodieseltehdas vuonna 2021.

–Osassa Euroopan maista liikenteen päästötavoitteet eivät toteudu ilman merkittävää biopolttoaineiden käytön lisäystä. Nyt tuotanto on kuitenkin rajallista, sanoo Talvitie.

Biopolttoaineiden valmistukseen liittyy useita erikoisuuksia kestävyyden näkökulmasta. Niiden raaka-aineet globaalisti ovat tuontitavaraa. Fossiilisia polttoaineita kuljettavien laivojen sijaan maailman merillä alkaa kulkea palmuöljytankkereita.

Palmuöljyn lisääntyvä tuotanto puolestaan vähentää sademetsiä, joiden tehtävänä olisi sitoa ilmakehässä olevaa ylimääräistä hiiltä.

Biopolttoaineiden tuotanto on energiataloudellisestikin kyseenalaista. Mitä pitemmälle jalostettua polttoaine on, sitä enemmän energiaa sen valmistukseen tarvitaan.

–Meidän on kuitenkin tultava tässä maailmassa toimeen, ja siksi teemme investointipäätöksiä liikenteen biopolttoaineita koskevan nykyisen säännöskehikon perusteella, sanoo Talvitie.

Liikenteen päästöjen leikkaus ei onnistu ilman biopolttoaineita

Viime lokakuussa valmistui liikenneministeriön tilaama selvitys, jossa arvioitiin, kuinka paljon uusiutuvia polttoaineita tarvitaan Suomen tieliikenteessä, jotta biopolttoaineiden 30 prosentin osuus vuoteen 2030 mennessä toteutuisi.

Lähtöoletuksena oli, että Suomessa olisi tuolloin 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa.

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä esitti joulukuussa, että vuonna 2030 sähköautoja olisi 670 000 ja kaasuautoja 130 000. Vanheniko biopolttoaine-ennuste parissa kuukaudessa?

–Eivät tulokset lähtökohtaoletusten muuttumisen seurauksena ole vanhentuneita. Liikenteen biopolttoaineiden kysynnän lisäämisessä päädraiveri ei ole EU:n ja Suomen jakeluvelvoitteet, vaan tarve alentaa liikenteen kokonaispäästöjä. Niiden vuoksi biopolttoaineita tullaan vaatimaan paljon nykyistä enemmän, ei vain Suomessa, vaan myös muualla EU:ssa, sanoo projektipäällikkö Esa Sipilä Pöyry Consultingista.

Sipilä oli laskemassa valtioneuvoston tilaaman selvityksen biopolttoainearvioita. Ennuste oli, että olemassa olevat ja suunnitteilla olevat biodieseltehtaat eivät tule täyttämään kysyntää kuin pieneltä osin.

–Vaikka sähköautojen määrä kasvaa, kestävistä biopolttoaineista tulee kova pula. EU-alueelle tarvittaisiin 100 biodieseltehdasta, kun niitä on rakenteilla tai eri suunnitteluvaiheessa 10–15, sanoo Sipilä.

Haapavedelle suunnitellaan 150 miljoonaa euroa maksavaa etanolitehdasta

Suomeen on suunnitteilla biopolttoainetehtaita sen verran, että nykyinen tuotantokapasiteetti kolminkertaistuisi. Suurin osa niistä on metsä- tai energiayhtiöiden hankkeita.

Alustavissa kaavailuissa on ollut myös kiinalaisrahoitteisia hankkeita, mm. Kemiin suunniteltu Kaidin biodieseltehdas, mutta ne eivät ole edenneet.

Pienehköä 65 tonnin bioetanolitehdasta Haapavedelle puuhaa alueellinen energiayhtiö Kanteleen Voima. Se on jättänyt viime heinäkuussa ympäristölupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle.

Toimitusjohtaja Antti Vilkuna sanoo, että tehtaan taloudellinen malli on kestävä, eivätkä sähköauto- tai dieselkieltosuunnitelmat siihen vaikuta.

–Kun tiedetään autokannan kiertonopeus, uusiutuvia biopolttoaineita tullaan tarvitsemaan vielä kauan. Ja sen jälkeen tulevat muut liikennemuodot, sanoo Vilkuna.

Kanteleen Voiman etanolitehdas maksaisi noin 150 miljoonaa euroa. Se tulee voimalaitoksen yhteyteen ja käyttää lähiseudun sahojen sahanpurua ja energiapuuta.

Etanolituotannon on laskettu kuluvan noin 400 000 auton käyttöön, jos pohjaksi arvioidaan EU-säädösten 10 prosentin sekoitevelvoite.

Etanoli on Vilkunan mielestä siitä hyvä biopolttoaine, että sen tuotantoa suunnittelevia on Suomessa paljon vähemmän kuin biodieselin valmistajia.

–Etanoliin päädyttiin raaka-aineen käyttösyistä. Meillä on vieressä iso voimalaitos, joka voi käyttää loppuraaka-aineen sähkön tekemiseen, sanoo Vilkuna.

Jakeluvelvoite

Biopolttoaineiden valmistajien näkökulmasta biodieselin ja vähäisemmässä määrin bioetanolin ja myös biokaasun liikennekäytöstä on olemassa selvä lainsäädäntö vuoteen 2030 asti, sekä Suomessa että EU:ssa.

Suomessa hyväksyttiin helmikuussa lakimuutos, jonka mukaan biopolttoaineiden osuus kaikesta tieliikenteessä myydystä polttoaineesta nostetaan asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Velvoite vuodelle 2020 on 20 prosenttia ja tälle vuodelle 19 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen on kovan työn takana, sillä biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista oli 8 prosenttia vuonna 2016.

EU-tasolla biopolttoaineiden liikennekäyttöä ohjaa Red II-direktiivi. Sen mukaan biopolttoaineiden osuutta liikenteessä tulee kasvattaa 14 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kehittyneillä toisen polven biopolttoaineilla on EU-tasolla 3,5 prosentin vähimmäistavoite.

Tavoite on haastava myös EU-tasolla, sillä uusiutuvan energian osuus liikenteessä oli 7,1 prosenttia vuonna 2016.

Biopolttoaineita ovat biodiesel ja bioetanoli. Jakeluvelvoite tarkoittaa sitä, että öljy-yhtiöt joutuvat nostamaan kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä biopolttoaineiden osuutta tasaisesti ensin 20 prosenttiin vuonna 2020 ja sitten 30 prosenttiin vuoteen 2030.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos