Ilmastonmuutos jakaa Satakunnan riistalajeja voittajiin ja häviäjiin - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Ilmastonmuutos ja leudontuneet talvet jakavat Satakunnan riistalajeja voittajiin ja häviäjiin

Suomessa vain Satakunnassa tavattu euroopanmajava laajentaa reviiriään vahvasti Pohjanmaalle sekä itään ja kaakkoon.

28.8.2018 20:17

Supikoiranraatoja tuntuu pötköttävän tienvarsilla harvemmin kuin vielä pari vuotta sitten.

Onko tämä paljon autolla ajavan havainto ihan tuulesta temmattu, Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola?

–Supikoirien kannanarviointi on haastavaa. Näitä pienriistalajeja seurataan yleensä lumijäljistä, mutta kun supikoira horrostaa talvet pesässään, lumijälkiseuranta ei tuota luotettavaa tietoa. Sellainen tuntuma kuitenkin on laajemminkin tullut esiin, että kanta olisi hieman harventunut aiemmasta.

Mistä kannan mahdollinen hienoinen harventuminen johtuu?

–Supikoirakanta vaihtelee vuosittain. Talven olot, metsästyspaine ja myyräkantojenkin vaihtelu vaikuttavat supikoirakannan tiheyteen. Myyräkantojen vaihtelu vaikuttaa tunnetusti pienpetokantoihin, koska myyrät ovat tärkeä ravintoresurssi pienpedoille. Tässä on ollut takana heikompia myyrävuosia.

Supikoiran kanta vaihtelee vuosittain sääoloista, metsästyspaineesta ja myyräkannan tiheydestä.

Onko Satakunnan ja muun valtakunnan välillä eroja supikoirien esiintymisessä?

–Supikoira on enemmän kosteikkojen ja viljelyalueitten laji. Kanta onkin oletettavasti lounaisessa ja eteläisessä Suomessa jonkin verran muuta maata tiheämpi.

Mitä Satakunnassa on tehty supikoirakannan rajoittamiseksi?

–Yksittäiset metsästäjät ja paikalliset metsästysseurat ovat paikoitellen hyvinkin aktiivisesti kurittaneet supikantaa. Metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset ovat pyrkineet aktivoimaan pyyntiä kampanjoin ja kilpailuin.

Miksi supikoirakannan rajoittaminen on tärkeää?

–Supikoirahan on vieraslaji, joka ei alun perin kuulu suomalaiseen luontoon. Supikoira on ihmisen toimien seurauksena tänne levinnyt. Se on hyvin tehokas lisääntymään ja käyttää ravinnokseen varsinkin maassa pesivien lintujen munia ja poikasia ja on siten vahingollinen muulle eläimistölle.

Punasotkan metsästämistä on rajoitettu tälle kaudelle.

Mitä pyydetään seuraavaksi?

–Vesilinnuston pyyntikausi on ollut käynnissä viikon verran. Syyskuun alusta eli ensi viikonlopusta lähtien on mahdollista lähteä metsästämään hirvieläimiä vahtimalla, eli esimerkiksi ruokintapaikoilla ja riistapelloilla väijymällä.

Miten vahvoja vesilintukannat ovat Satakunnassa?

–Kehitys on kaksijakoinen. Yleisimmillä riistasorsilla sinisorsalla, tavilla ja telkällä tuntuu menevän ihan kohtalaisesti. Sitten on näitä valtakunnallisesti taantuneita riistavesilintuja, joiden kannanlasku on jatkunut jo pitempään. Esimerkiksi punasotkien, tukkakoskeloiden ja allien metsästystä onkin rajoitettu tälle kaudelle.

Mistä vesilintujen ahdinko johtuu?

–Pienpetojen, kuten supikoira, minkki, lisääntyminen on yksi tekijä. Toinen tekijä on kosteikkoympäristöjen muuttuminen. Rannat kasvavat umpeen, ruovikoituvat ja rehevöityvät. Lisäksi sillä on monelle lajille iso vaikutus, mitä tapahtuu tuolla maailmalla, niiden talvehtimisalueilla. Suurin vaikutus voi olla sillä, jos ympäristöt heikkenevät myös talvehtimisalueilla.

Minkä lajin kehitykseen olet erityisen tyytyväinen?

–Satakunnan erityislajin euroopanmajavan kannan kehitys on ollut vahvaa viime aikoina. Kanta on levittäytynyt vahvasti uusille alueille Pohjanmaalle sekä myös itään ja kaakkoon. Asialla on toki myös toinen puoli, eli osaa euroopanmajava olla vahingollinenkin, mutta sen kannankehitys on kuitenkin ollut suotavaa.

Metsäjänis on ilmastonmuutokset häviäjiä.

Mistä arvelet suotuisan kannankehityksen johtuvan?

–Leudot talvet voivat olla yksi tekijä. Majavatkin pääsevät helpommalla, vaikka ovat toki sopeutuneet myös ankarampiin talvioloihin. Lisäksi kannan ydinalueella reviirit ovat tulleet siinä määrin täyteen, mikä on pakottanutkin lähtemään levittäytymään eteenpäin.

Miten ilmastonmuutos näkyy riistametsällä tai muuten vain luonnossa liikkuessa?

–Talvi on ollut pohjoisessa monelle lajille pullonkaula. Nyt kun talvet ovat tulleet pääasiassa hyvin leudoiksi, niin kyllä se näkyy. Esimerkiksi pienten hirvieläinten vahva kannankasvu ja kehitys johtuvat varmasti ainakin osittain näistä leudoista talvista. Toisilla lajeilla, kuten pohjoisen oloihin erikoistuneella metsäjäniksellä, menee taas vähän heikommin.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: