Peliyritys on monen unelma - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Peliyritys on monen unelma – koodareita riittää, mutta liiketalouden taitajia kaivataan lisää

Bitecore -yrityksen Antti Meriläinen ja Ari Ruotsalainen unelmoivat pitkään pelien tekemisestä. Bounce Rescue on Bitecoren ensimmäinen julkaistu peli.

28.7.2018 16:10

Ilmankostutin hönkii höyryä kahden huonekasvin välissä. Kuuma ja pienehkö toimistohuone on koristeltu Super Mario -pelin hahmoilla ja Coca-Cola jääkaapilla. Tietokoneilla toisiaan vastapäätä istuvat Bitecore -peliyrityksen perustaja Antti Meriläinen ja hänen serkkunsa yritykseen syyskuussa liittynyt Ari Ruotsalainen. Bitecore sai alkunsa 2015, kun Meriläinen sai tarpeekseen työstään kuorma-autokuljettajana ja toteutti pitkäaikaisen unelmansa: peliyrityksen perustamisen.

–Otin lainaa yritystä varten ja toimin kotoa käsin. Alussa oli hankalaa, koska piti opetella kaikki itse. Minulla on vain lukiokoulutus, eikä ollenkaan kokemusta pelialalta tai yrittäjyydestä, Meriläinen kertoo.

Ylivieskalainen Meriläinen suunnitteli, koodasi ja graafisesti toteutti ensimmäisen version Bounce Rescue -tasohyppelypelistä jo 2016. Pelin tekemistä helpotti se, että Meriläinen oli tehnyt aikaisemmin pikkupelejä omaksi ilokseen. Hankalinta pelin tekemisessä oli konsolialustojen Microsoftin ja Sonyn tiukat testaukset.

–Joissain testauksissa esimerkiksi oli painettu nappia pohjassa puolituntia ja todettu sitten, että se aiheuttaa pelin kaatumisen. Kyllä lähti hiukset päästä, kun testauksissa selvisi vikoja, joiden alkuperästä meillä ei ollut tietoa, Ruotsalainen selittää.

Bitecore -tiimiin kuuluu Meriläisen ja Ruotsalaisen lisäksi Kim Kupiainen. Kupiainen hyväksyttiin keväällä opiskelemaan pelialaa ammattikorkeakouluun Kajaaniin. Hän tekee töitä Bitecorelle etänä silloin kun ehtii.

–Kim on meistä se puhelian. Hän on tavallaan meidän PR-vastaava, koska tuntee niin paljon ihmisiä. Esimerkiksi Kimin kautta suomalainen tubettaja MrTuomo, kävi meidän studiolla kokeilemassa Bounce Rescueta, Ruotsalainen kertoo.

Bounce Rescuelle näkyvyyttä Bitecore onkin hankkinut lähinnä pelaajien ja sosiaalisen median kautta. Kymmenellä eri kielellä Xbox Onelle, Playstation 4:lle ja PC:lle saatavaa peliä on ladattu noin 20 000 kertaa.

–Eniten peliä on ladattu Saksassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Pelin kääntämiseen saimme apua kavereilta ja kääntöpalveluista. Ei esimerkiksi tuo Kiina suju niin hyvin, että voisi itse kääntää, Meriläinen hymyilee.

Vaikka pelille on jo latauskertoja kertynyt, ei se vielä elätä sen tekijöitä. Ruotsalainen on yrityksessä työkokeilussa, eikä siksi saa palkkaa. Meriläinen sai ensimmäisen vuoden yrittäjätukea ja keräsi myöhemmin rahaa kehittämällä intranettiä yrityksille. Rahan lisäksi puutetta on joskus vapaa-ajasta. Meriläinen ei pidä lainkaan kesälomaa, mutta Ruotsalainen ajatteli pitää jokusen pätkän lomaa.

–Menin tuossa viime viikolla naimisiin, niin ajattelin, että tarvitsee varmaan vähän taukoa pitää, Ruotsalainen nauraa.

Meriläisen ja Ruotsalaisen lähipiiri ovat suhtautuneet yritykseen positiivisesti. Välillä tosin saattaa tulla sanomista, jos työt viedään kotiin saakka. Oman yrityksen ehdoton hyvä puoli on kaksikon mielestä vapaus kehittää juuri sellaista peliä, juuri silloin kuin haluaa. Vaikka yrittäminen on joskus haastavaa, on Meriläiselle jatkaminen itsestäänselvyys.

–Unelmamme on se, että yritys elättäisi meidät ja meidän lisäksi muutaman muun tyypin. Jatkamme yrityksen parissa, sillä emme ole luovuttajatyyppiä.

Suomen peliala on kasvanut hurjasti viime aikoina. Pelialaa opetetaan yli 30 eri yksikössä, opistoista yliopistoihin. Peliala ry:n koordinaattorin Milla Pennasen mukaan teknisiä osaajia pitäisi tulevaisuuden Suomessa riittää, mutta suurin osa noin 1000 pelialalle valmistuneesta on koodareita. Peliala tarvitsee liiketalouden osaajia.

–Suomessa pelialan opiskelumahdollisuudet ovat varmaan maailman laajimmat, mutta liiketaloudellista osaamista tarvitaan lisää. Monet tekevät pelejä intohimolla alusta loppuun asti ja unohtavat, että tällä työllä pitäisi elääkin, Pennanen avaa.

Saman trendin on huomannut Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Centria -ammattikorkeakoulun Pelipajan projektipäällikkö ja kehitysinsinööri Ville Autio. Ylivieskassa 2008 alkaneessa Pelipajassa opiskellaan kaikkeen pelialaan liittyvää, mutta pääpaino on paljon kaivatussa liiketaloudessa.

–Meillä on panostettu liiketalouteen, koska sillä puolella on Suomen pelialalla vaikeuksia. Samantyyppinen koulutus löytyy esimerkiksi Oulusta, mutta on myös kouluja, joissa keskitytään pääosin koodaamiseen.

Ammattikorkeakoulu Centrian Pelipajasta valmistuneista osa perustaa oman yrityksen ja osa työllistyy valmiiseen yritykseen. Peliala Ry:n Pennanen kertoo, että monen valmistuvan pitää tällä hetkellä mennä töihin jonkin muun alan kuin pelialan yritykseen, koska pelialalla on suhteessa enemmän juuri valmistuneita "junioreita" kuin monia projekteja tehneitä "senioreita".

–Niin sanottuja senioreita tarvittaisiin lisää. Pelialalla voi kehittyä vaikka lähtemällä töihin ulkomaille ja palaamaan sitten osaamisensa kanssa Suomeen. Toinen tapa on perustaa yritys, jonka tuotoksia voi sitten käyttää portfoliossa hakiessaan töitä toisista yrityksistä.

Suomessa on tällä hetkellä noin 250 pelialan yritystä. Pennasen mukaan Suomen peliala on moneen muuhun maahan verrattuna reilu ja inhimillinen. Alustoista Suomen peliyritykset ovat keskittyneet usein mobiiliin. Centrian Autio tunnistaa mobiilipelien suosion.

–Suomessa tehdään paljon mobiilipelejä. Esimerkiksi Ruotsin peliala on suurin piirtein samankokoinen, mutta se keskittyy enemmän PC-peleihin. Mobiilipelien lisäksi VR -pelit ovat suosittuja.

Pelien tekemiseen ei sinänsä tarvita koulutusta, sillä sitä voi opetella itsekseen kotona. Autio kuitenkin suosittelee pelialan koulutusta verkostoitumisen takia. Yksin kotona tekeminen ei aina johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

–Yksin tehdessä joku idea voi tuntua maailman parhaimmalta. Porukassa muut voivat vihjata, että kannattaisiko vielä miettiä tuota ideaa.

Verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen tärkeyttä peräänkuuluttaa myös Pennanen. Pelialan yritystä perustettaessa on Pennasesta tärkeintä koota itselleen erinomainen tiimi.

–Tiimi on kaikki kaikessa. Tiimiin kannattaa ottaa mukaan oikeasti hyviä osaajia joiden kanssa tulee toimeen.

Tuotepelit yhdistävät pelit ja mainonnan

Pelit ja markkinointi yhdistyvät konkreettisesti tuotepeleissä, jotka ovat mainoksena toimivia pelejä. Suomesta löytyy useita pelikehittäjiä, jotka tekevät eri alan yrityksille tilauspelejä rahoittaakseen tuotoksiaan. Vuodesta 2014 asti toiminut helsinkiläinen startup -yrtiys Tribered eroaa muista tekijöistä, sillä se on keskittynyt pelkästään tuotepeleihin.

–Yhdistämme pelit ja brändit. Tavoitteemme on, että tulevaisuudessa pelejä on kaikkialla ja ne korvaavat yhä useammin tylsät mainokset, Triberedin toimitusjohtaja Jani Järvinen lausuu.

Tribered on tehnyt tuotepelejä artisteille ja suomalaisille yrityksille. Ensimmäinen yrityksen peli tehtiin poplaulaja Isac Elliotille. Tribered on tehnyt nettiselaimessa toimivia minipelejä muun muassa Teho-juomalle ja Grandiosalle. Suurin yrityksen julkaisu on kuitenkin mobiilipeli Moomin Move.

–Moomin Move on vähän Pokemon Go -tyylinen peli, joka on tehty yhteistyössä Muumi -brändin ja muutaman muun yrityksen kanssa. Mukana on esimerkiksi Silja Line, Elisa ja Suomalainen Kirjakauppa.

Moomin Move on vasta kehitysvaiheessa, mutta sitä on tarkoitus päivittää useasti kesän aikana. Yksi uusi päivitys on peliin lisättävät mikromaksut. Mikromaksut ovat yleensä ilmaispeleissä esiintyviä pieniä maksuja, joiden avulla peliin saa auki hyödyllisiä ominaisuuksia. Peliala ry:n Milla Pennanen kertoo, että mikromaksut ovat mobiilipeleille tärkeitä.

–Kun mikromaksut tehdään fiksusti, ne ovat hyvä tapa kerätä rahaa. Kysyin eräältä yritykseltä, että kuinka paljon he saavat rahaa mainonnasta ja kuinka paljon käyttäjien maksuista ja he vastasivat, että 20 000 euroa mainonnasta ja 200 000 euroa käyttäjien maksuista.

Mikromaksuja on kritisoitu siitä, että lapset voivat pelatessaan ostella tietämättään lisäominaisuuksia suurillakin summilla. Tämä on ongelmallista, sillä pelien on perinteisesti nähty olevan suunnattuja lapsille. Triberedin toimitusjohtajan mukaan se, että pelit ovat lapsille, on vanhentunut käsitys.

–Lapset ja nuoret eivät ole pelien otollisinta kohderyhmää. Nykyään suurin pelaajaryhmä on yli 25-vuotiaat ja eniten rahaa käyttävät peleissä 30–40-vuotiaat.

Peliala on sitoutunut samoihin markkinoinnin ja mainonnan periaatteisiin kuin kaikki muutkin alat. Esimerkiksi sokerijuomamainoksia ei saa kohdentaa lapsille. Järvisen mukaan Tribered pohtii pelien ja niiden mainonnan eettisyyttä. Esimerkiksi yritys oletti myös alaikäisten pelaavan maksuja sisältävää Isac Elliot -peliä, vaikkei sitä heille kohdennettukaan.

–On mahdollista, että lapset löytävät pelejä, joissa on mikromaksuja. Vastuu lasten pelaamisesta ja rahankäytöstä on vanhemmilla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: