Kela on saanut ensimmäisiä tilastotietoja aktiivimallin vaikutuksista toimeentulotuen menoihin.
–Aktiivimalli näyttäisi jonkin verran lisänneen perustoimeentulotuen saajien määrää ja myös menojen määrää, toteaa tilastoasiantuntija Heidi Kemppinen Kelan tilastoryhmästä.
Tilastossa on tarkasteltu niitä Kelan työttömyysturvan saajia, jotka saavat myös perustoimeentulotukea. Aktiivimallin leikkuri alkoi purra huhtikuussa, joten luvut on kerätty maaliskuulta ja toukokuulta.
Kela antoi huhtikuussa päätöksen työttömyysetuuden alentamisesta kaikkiaan 80 349 ihmisille, jotka eivät olleet täyttäneet vaadittua aktiivisuusehtoa. Tämä on hieman alle puolet Kelan työttömyysturvaa saavista työttömistä, joiden aktiivisuusehdot tarkistettiin.
Heistä perustoimeentulotukea sai jo maaliskuussa 39 prosenttia, eli 31 040. Toukokuussa määrä oli noussut 844 ihmisellä 31 884:ään, eli 2,7 prosenttia.
Aktiivimalli
Työttömien työnhakijoiden aktiivisuutta on ryhdytty seuraamaan vuoden 2018 alusta alkaen.
Työnhakijalta, joka ei täytä aktiivisuusehtoa, työttömyysetuuden tasoa leikataan 4,65 prosenttia seuraavan 65 etuuden maksupäivän eli noin kolmen kuukauden ajan.
Leikkaus vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.
Välttääkseen etujensa leikkaukset työttömän pitää aktivoitua. Aktiivisuusedellytyksen voi täyttää olemalla työssä yhteensä yhden palkansaajan työssäoloehtoviikon verran eli 18 tuntia 65 arkipäivän eli kolmen kuukauden aikana.
Tunnit voi kerätä eripituisista työpäivistä, esimerkiksi kolmesta kuuden tunnin työvuorosta tai halutessaan vaikkapa parin tunnin pätkistä. Myös arki- ja viikonlopputyöt käyvät.
Toinen vaihtoehto on toimia yrittäjänä. Tällöin riittää, että saa ansiotuloa vähintään noin 241 euroa.
Jos töiden tekeminen tai yrittäjäksi ryhtyminen ei onnistu, voi osallistua TE-toimiston järjestämään toimintaan. Riittäväksi aktiivisuudeksi katsotaan osallistuminen viitenä päivänä kolmen kuukauden aikana.
TE-toimistojen kautta voi hakeutua muun muassa työkokeiluun, työvoimakoulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai uravalmennuskurssille.
Tuki per asiakas nousi
Työttömyysetuuden alentamispäätöksen saaneista 1 549 haki huhtikuussa perustoimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai tauon jälkeen. Toukokuussa perustoimeentulotukea sai 3 602 ihmistä, jotka eivät olleet sen piirissä vielä maaliskuussa.
Tarkastelussa on siis koko ajan kyse ihmisistä, jotka eivät täyttäneet aktiivisuusehtoa alkuvuoden aikana. Kun perustoimeentulotukea maksettiin maaliskuussa yhteensä 9 264 832 euroa, toukokuussa summa oli 10 460 217 euroa. Summa kasvoi 1,2 miljoonaa euroa, eli 13 prosenttia.
Kun keskimääräinen perustoimeentulotuki maaliskuussa oli 317,81 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohden, toukokuussa se oli 337,62 euroa. Nousua on noin 20 euroa. Tästä voi päätellä, että pienituloisimmille työttömyysturvan leikkaus on jouduttu korvaamaan toimeentulotuella, jotta välttämättömät, jokapäiväiset menot on saatu hoidettua.
Aktiivimalli leikkaa täysimääräistä peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea 4,65 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 32 euron pudotusta kuukaudessa 697 eurosta 664 euroon.
Säästöarvio kohdallaan
Hallituksen esityksessä aikoinaan arvioitiin, että aktiivimallin käyttöönotto toisi julkiselle taloudelle jopa 49 miljoonan euron vuotuiset säästöt etuusmenoissa.
–Tämänhetkisen toteuman perusteella näyttää siltä, että arvion suuruusluokka on oikea, toteaa matemaatikko Petri Eskelinen Kelasta.
Pohjaoletuksena oli, että ihmiset osallistuvat työllistymistä edistäviin palveluihin ja tekevät töitä työttömyysturvan rinnalla saaden soviteltua päivärahaa.
On helppo laskea, paljonko säästöä syntyy, jos 80 000 ihmisen etuutta lasketaan 32 euroa kuukaudessa. Siitä tulee pyöristäen 31 miljoonaa euroa vuositasolla. Vastaavasti kuitenkin toimeentulotuen menot nousevat, mikä oli otettu huomion myös hallituksen laskelmassa.
Yhtälö ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Osa tekee töitä ja saa soviteltua päivärahaa, osa menee työllistymistä edistäviin palveluihin, joiden määrä kasvaa ja kustannukset nousevat. Myös toimeentulotuen saajissa tapahtuu muutoksia koko ajan, virtaa on molempiin suuntiin.
–Tätä kokonaisuutta ei ole vielä kunnolla tutkittu, ja esimerkiksi aktiivimallin lopullisia kustannusvaikutuksia on liian aikaista arvioida, Eskelinen huomauttaa.