Sydäninfarkti ei aina näytä sydäninfarktilta - Kotimaa - Satakunnan Kansa

"Ei minua sydämeen satu, teillä on väärä potilas" – Sydäninfarkti ei aina näytä sydäninfarktilta

Riikka Jaakkolan elämä mullistui 16. syykuuta 2016, kun hän sai massiivisen sydäninfarktin. Hän oli silloin vain 40-vuotias. Nyt hän opettelee elämään sepelvaltimotaudin kanssa.

19.4.2018 19:50

Vatsaan sattui, aivan kuin synnyttäessä. Kipu navan ympärillä tuli aaltoina: välillä oli ihan hyvä olla, sitten kouristus iski, ja Riikka Jaakkola painui kivusta kaksinkerroin.

Elettiin syksyä 2016. Kipu alkoi jo töissä kahvin juonnin jälkeen ja jatkui kotona. Jaakkolan Siina-tyttärellä oli seuraavana päivänä 9-vuotissyntymäpäivä, ja äiti valmisteli juhlia yhdessä lasten kanssa. Aviomies oli Lapissa vaeltamassa puhelimen tavoittamattomissa.

Kipukohtausten väli lyheni ja Jaakkola tajusi, että hänen täytyy hakea apua. Hän vei lapset harrastuksiin ja soitti terveydenhuollon neuvontanumeroon. Sairaanhoitaja arveli, että kyse voi olla närästyksestä. Jaakkolaa ei koskaan ollut närästänyt. Hän ei tiennyt, miltä se tuntuu.

–Ajoin autolla hoitoon ja kipu alkoi tulla jo viiden minuutin välein. Hoitajan vastaanotolla happisaturaatio ja verenpaine olivat kuitenkin ok.

Jaakkola siirtyi odottamaan vuoroaan, ja kipu tuli takaisin entistä tiheämmin. Hoitaja lohdutti, että pääset kohta EKG-tutkimukseen. Jaakkola arvelee, että siinä taisi jo näkyä jotain, koska hoitaja lähti kiidättämään tulosta lääkärille. Hoitaja pyysi Jaakkolaa pukeutumaan, ja aulaan odottamaan.

–Siinä vaiheessa kipu oli niin kova, etten saanut sukkahousuja jalkaani, mutta mentävä oli istumaan takaisin aulaan.

Sitten tuli pahoinvointi. Jaakkola ryntäsi vessaan oksentamaan. Häntä pelotti, että taju lähtee vessassa.

Sydäninfarkti on äkillisen hapenpuutteen aiheuttama vaurio sydänlihaksessa. Sen tavallisin syy on sepelvaltimotaudin aiheuttama sepelvaltimon tukos. Osalla potilaista sepelvaltimotauti löytyy ennen infarktia, mutta monille tauti paljastuu vasta, kun suoni on jo tukossa ja infarkti iskee.

Akuutin sydäninfarktin tyypillinen oire on kova kipu rintalastan takana. Kipu voi säteillä esimerkiksi vasempaan käteen tai leukaperiin. Se voi esiintyä vaikkapa ruokailun jälkeen. Kipu on usein ankaraa ja jatkuu samanlaisena. Kylmä ja tupakointi voivat pahentaa sitä.

Kipu voi välillä hellittää, mutta palata uudestaan – joko levossa tai rasituksessa.

–Varsinkin naisten ja diabeetikkojen oireet ovat joskus epätyypillisiä, kertoo sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Essi Ryödi.

Kardiologi Essi Ryödi kuvattiin vielä Sydänsairaalan vanhassa operaatiosalissa. Uuteen rakennukseen sairaala muuttaa toukokuun alussa.

Jos oire on epätyypillinen, saattaa oireen syyn selvittäminen kestää.

Akuutin sydäninfarktin epätyypillisiä oireita voivat olla myös hengenahdistus, raskas olo, närästys, pahoinvointi, oksentelu, poikkeuksellinen hikisyys, äkillinen yleistilan lasku, vatsakipu ja pyörtyminen.

Yhteistä oireille on kuitenkin, että ihminen tietää aivan varmasti olevansa sairas. Ei ole kyse vain epämääräisestä huonosta olosta.

–On hyvin harvinaista, että sairastaisi infarktin vahingossa, Essi Ryödi vakuuttaa.

Sepelvaltimotauti on sekä naisten että miesten yleisin kuolinsyy. Olennaista Essi Ryödin mukaan on, että naiset saavat sepelvaltimotaudin noin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehet. Jaakkola oli sairastuessaan 40-vuotias. 40–50-vuotiaan naisen sepelvaltimotauti on harvinaisempi kuin saman ikäisen miehen. Kun puhutaan yli 75-vuotiaista ihmisistä, tyypillisin sydäninfarktipotilas on puolestaan nainen.

Kun Riikka Jaakkola tuli takaisin odotusaulaan oksentamisen jälkeen, alkoi tapahtua. Hänet kiidätettiin pyörätuolilla tarkkailuun ja petiin. Ympärillä hääri hoitajia ja lääkäreitä. Närästykseksi luultu vaiva olikin massiivinen sydäninfarkti.

–Siinä vaiheessa tietenkin sanoin, että hei ei minua sydämeen satu, että teillä on nyt kyllä väärä potilas, muistelee Jaakkola.

Kuoleman pelko iski saman tien.

–Minua pelotti niin, että tärisin. Huusin ääneen, että kuolenko minä tähän? Lääkäri sanoi rauhallisesti, että et sinä nyt enää kuole, mutta kotiin olisit kuollut, Jaakkola kertoo.

Samassa hän muisti lapset! Kuka pääsee hakemaan heidät? Hän sai soittaa nopean puhelun äidilleen, joka lupasi hoitaa lapset.

Sydäninfarkti todetaan sydämen sähkökäyrän eli EKG:n ja verinäytteestä tutkittavien sydämen merkkiaineiden avulla. Merkkiaine eli Troponiini-T näkyy yleensä veressä noin kolmen tunnin kuluttua kohtauksesta.

–Jos verikoe otetaan heti kivun alussa, se voi olla normaali. EKG on dynaaminen. Jos EKG otetaan kivun loppumisen jälkeen, se voi olla normaali. Mikään ei ole lääketieteessä sataprosenttista, joten diagnoosin tekemiseen tarvitaan näitä yhdistelmiä. Yksi oire ei vielä riitä diagnoosiin, muistuttaa kardiologi Essi Ryödi.

Osalle infarktipotilaista tehdään mahdollisimman nopeasti varjoainekuvaus. Sellaiseen Riikka Jaakkolakin kiidätettiin. Varjoainekuvauksessa häneltä löytyi repeämä ja tukos vasemmalle menevässä sepelvaltimossa.

Varjoainekuvauksen yhteydessä tehdään pallolaajennus. Liuotushoitoa, joka joskus aiemmin oli ensisijainen hoito, käytetään vain, jos varjoainekuvausta ja pallolaajennusta ei voida tehdä tarpeeksi nopeasti.

–Liuotushoito auttaa akuuttiin tilanteeseen, mutta pallolaajennuksessa suoneen asetettava stentti on pidempiaikainen hoito. Stentti vähentää potilaiden kuolleisuutta pallolaajennusta seuraavan vuoden aikana, kertoo Essi Ryödi.

Jos tauti on hyvin laaja-alainen tai muusta syystä teknisesti vaikeasti hoidettavissa pallolaajennuksella, voidaan potilaalle tehdä ohitusleikkaus.

Varjoainekuvas ja pallolaajennus ovat nopeasti ohi. Potilasta ei tarvitse nukuttaa, puudutusainettakin tarvitaan vain pistoskohtaan, josta suoneen mennään sisälle.

Suoneen työnnetään katetri. Varjoaine näyttää tukoskohdan. Kun ongelmapaikka on selvillä, viedään suoneen ilmapallon tapainen pallo, jonka ympärillä on verkkoputki eli stentti. Pallo täytetään ilmalla ja se laajetessaan työntää tukoksen verisuonen seinämään. Stentti puolestaan varmistaa, että tukoskohta pysyy auki.

Riikka Jaakkola ei ollut hereillä operaation aikana. Hän pyysi itse lääkitystä, joka auttaa nukahtamaan, koska tärisi horkassa pelosta.

Operaatio oli nopeasti ohi. Jaakkolan isä, sisko ja täti odottivat häntä sairaalan puolella operaation jälkeen. Äiti oli jäänyt kotiin hoitamaan Jaakkolan lapsia.

Toipuminen pallolaajennuksesta on yleensä nopeaa.

–Sydän oli saanut hirveän shokin ja toimi vain 35-prosenttisesti. Nukuin yöni silti levollisesti, vaikka hoitajat näkivät monitoreista, että sydän heitteli vielä häränpyllyä.

Jaakkolan sydän toipui nopeasti. Hän vietti sairaalassa viikon, ja sydämen toimintakyky alkoi jo sen viikon aikana selvästi palautua.

Riikka Jaakkolalla ei ollut ennen infarktia sepelvaltimotaudin riskitekijöitä. Hänen suvussaan ei ole sepelvaltimotautia, hänellä ei ole verenpainetta, diabetesta, ylipainoa tai korkeaa kolesterolia eikä hän tupakoi. Hän oli ennen infarktia perusterve nelikymppinen nainen.

Sairauden hyväksyminen oli Riikka Jaakkolalle vaikeaa. Hän asetti itselleen aikarajoja tervehtymiselle. Ensin hän ajatteli, että sitten olen terve, kun kahdeksan viikon sairausloma on ohi. Seuraava etappi oli jouluna.

–Eihän se niin mennyt. En jaksanutkaan töissä niin kuin olin ajatellut.

Jaakkola työskentelee päiväkodissa, ja työ on välillä fyysisesti raskasta.

Jaakkola tiesi, että sydäninfarktista toipuva saattaa myös masentua. Myös syyllisyys oli hänelle tuttu seuralainen ja pelko kohtauksen uusimisesta alituinen kaveri. Jaakkola otti vastaan kaiken mahdollisen keskusteluavun jo sairaalassa ja kävi myös työterveyden kautta psykologin vastaanotolla.

Kahden kouluikäisen äidillä puuhaa riittää, mutta sairauden myötä hän on oppinut myös ottamaan aikaa itsensä hoitamiseen.

Kului kuitenkin lähes vuosi ennen kuin Jaakkola oikeasti tajusi, että sairaus on hänen seuranaan koko loppuelämän. Hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä sairaus ja mukana kulkeva pilleridosetti.

–Päätin, että sairaudesta tulee osa minua. Minä ja minun sydämeni jatkamme tätä elämää. Minun täytyy alkaa luottaa sydämeeni ja luottaa elämään. Silloin myös tajusin, että eihän minulla ole mitään hätää.

Jaakkolan perheelle äidin sairaus on tuonut jotain hyvääkin mukanaan. Riikka Jaakkola kokee, että he kaikki osaavat nyt arvostaa ympärillään olevaa hyvää paremmin kuin ennen hänen sairastumistaan. Perheen aiemmin täyttä kalenteria on karsittu, ja äitikin osaa ottaa aikaa itsensä hoitamiseen.

Sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti

Sydäninfarkti on äkillisen hapenpuutteen aiheuttama vaurio sydänlihaksessa. Sen tavallisin syy on sepelvaltimotaudin aiheuttama sepelvaltimon tukos.

Sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla kiertäviä valtimoita eli sydämeen verta vieviä suonia. Kun valtimot ahtautuvat ja kovettuvat, veri ei pääse virtaamaan kunnolla, ja sydänlihas ei saa tarpeeksi happea.

Sepelvaltimotautikohtauksessa valtimoon muodostuu tukos. Jos suoni tukkeutuu vain osittain tai tukos liukenee nopeasti, puhutaan epästabiilista angina pectoriksesta eli epävakaasta rasitusrintakivusta. Sydäninfarktissa tukos on niin suuri, että sydänlihaksen solukkoa tuhoutuu.

Sepelvaltimotauti on krooninen sairaus, jota ei voida parantaa, mutta sitä voidaan hoitaa niin, että infarktin todennäköisyys vähenee.

Sepelvaltimotaudissa suonen seinämään kertyy kolesteroliplakkia. Se ahtauttaa suonta.

Plakkiin voi tulla jostain syystä repeämä tai haava. Verihiutaleet menevät korjaamaan haavaa ja aiheuttavat suoneen tukoksen ja poitlas saa sydäninfarktin.

Sydäninfarkti voi olla joko ilman ST-nousuja tai ST-nousujen kanssa. ST-nousuinfaktissa suoni on kokonaan tukossa.

Tyypillinen oire infarktissa on kova kipu, joka tuntuu rintalastan takana. Kipu on puristavaa, painavaa tai vannemaista. Se voi säteillä olkavarsiin, leukaperiin, ylävatsalle ja selkään. Kova kipu nostaa usein kylmän hien tai aiheuttaa pahoinvointia. Liikkuminen ei yleensä helpota oireita. Nitrolääkekään ei aina auta oireisiin.

Epätyypillisiä oireita voi olla monenlaisia. Kipu voi olla vähäistä, jopa vain outoa närästyksen tunnetta tai vain "pala" ruokatorvessa. Etenkin vanhuksilla, diabetesta tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla ja muistihäiriöisillä kipu saattaa kokonaan puuttua. Oireita voivat olla myös pahoinvointi, heikotus, raskas ja epämiellyttävä olo tai hikisyys.

Sydäninfarkti todetaan EKG-tutkimuksella ja verinäytteestä tutkittavien sydämen merkkiaineen eli Troponiini-T:n avulla. Merkkiaine näkyy veressä yleensä noin kolmen tunnin kuluttua kohtauksesta.

Tukos hoidetaan nykyään ensisijaisesti pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Aiemmin suosittua liuotushoitoa käytetään lähinnä, jos pallolaajennusta ei ole mahdollista tehdä.

Pallolaajennuksen yhteydessä suoneen asennetaan verkkoputki eli stentti, joka vähentää suonen uudelleentukkeutumisen riskiä.

Sepelvaltimopotilas syö loppuelämänsä lääkkeitä. Myös elintavoilla on suuri merkitys.

Potilaan hoidossa erityisen tärkeää on tupakoinnin lopettaminen, kolesteroliarvojen alentaminen, mahdollisten diabeteksen ja verenpainetaudin hoitaminen kuntoon sekä ruokavalio ja liikunta.

Sepelvaltimotaudin riskitekijät

Tupakointi.

Korkea verenpaine.

Korkea huono kolesteroli ja alhainen hyvä kolesteroli.

Diabetes.

Ylipaino ja etenkin keskivartalolihavuus.

Merkittävä sukurasite, eli sepelvaltimotautia on lähisuvussa.

Myös sukupuolella ja iällä on merkitystä. Miehet sairastuvat nuorempina kuin naiset. Naisilla naishormoni eli estrogeeni nostaa HDL-arvoa eli hyvää kolesterolia. Yli 75-vuotiaat naiset saavat kuitenkin sydäninfarktin useammin kuin yli 75-vuotiaat miehet.

Varo näitä oireita

Kova äkillinen kipu rintalastassa, joka säteilee käsivarsiin, selkään, leukaperiin ja mahdollisesti ylävatsaan.

Huonovointisuus.

Kylmä hiki.

Voimakas sairauden tunne.

Muista myös nämä oireet

Närästyksen kaltainen kipu tai pala ruokatorvessa.

Kouristava vatsakipu myös alavatsassa.

Oksentelu.

Hengenahdistus.

Älä epäröi hakea apua. Sydäninfarkti on hengenvaarallinen tila, joka vaatii lääkärinhoitoa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: