Soten terveystietokantaan liittynyt vain osa palveluntuottajista - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Soten terveystietokantaan liittynyt vain osa palveluntuottajista

Sairaanhoitaja Marika Pentti ottaa verinäytettä Lapin keskussairaalan laboratoriossa Nordlabissa. Lapin keskussairaalassa laboratoriotulokset eivät tietojärjestelmäongelmien vuoksi siirry kansalaisten Omakanta.fi -palveluun.

19.4.2018 10:20

Sote-uudistuksen terveystietojen keskeiseen tietojärjestelmään Kanta-palveluun on liittynyt vain osa palveluntuottajista. Esimerkiksi kaikki yksityislääkäri- ja hammashuollon palveluja tuottavat yrittäjät ja fysioterapeutit eivät ole mukana.

–Yhtenäiseen tietojen kirjaamiseen ja Kanta-palveluun tallentamiseen on kaikkien sote-toimijoiden viivytyksettä sitouduttava, sanoo Kelan erikoisasiantuntija Maritta Korhonen.

Koko julkinen sektori ja suuret terveysalan yksityiset yritykset ovat kuitenkin liittyneet Kanta-palveluun. Lapin keskussairaala on tosin poikkeus tästä yleislinjasta, sillä se ei ole vieläkään saanut tietojärjestelmiään sellaiseen kuntoon, että laboratoriotulokset siirtyisivät Kantaan.

Kanta-palvelussa on tallennettuna kansalaisten terveystiedot. Omakanta.fi -palvelusta kansalainen voi katsoa resepti- ja terveystietojaan.

Esimerkki Kanta-palvelun reaaliaikaisuudesta on, että sairaalaan laboratoriokokeisiin mennyt kansalainen voi selata kännykällään labratuloksiaan jo ennen kuin menee lääkärin luokse niitä kuulemaan.

THL ei profiloi

THL:n tutkimuspäällikön Timo T. Seppälän mielestä soten korvauskriteerit määrittävässä tutkimuksessa ei ole mitään kansalaisten tietosuojaan liittyvää ulottuvuutta. Kyse on normaalista rekisteritutkimuksesta, eikä tuloksia voida yhdistää henkilötasolle.

Tutkimuspäällikkö on joutunut korjaamaan väärinkäsityksiä siitä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa laskettaisiin personoitavissa oleva hinta jokaiselle suomalaiselle soten valinnaisvapauslain soveltamista varten.

–Emme tee yksittäiseen henkilöön liitettäviä profiileja tai pisteytyksiä. Kyse on samanlaisesta THL:n rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta, jota olemme tehneet esimerkiksi valtionosuuslaskentaa varten, sanoo Seppälä.

Asiasta nousi kova kohu, kun THL:n luultiin laskevan henkilökohtaista sairastuvuuden hintaa jokaiselle suomalaiselle. Se olisi kuin persoonakohtainen indeksi sosiaaliturvatunnuksen tapaan.

Estetään kermankuorinta

Seppälän mukaan kyse on normaalista THL:n rekisteritutkimuksesta, joka selvittää, millainen painoarvo kullakin palvelukäytön kustannuksia selittävällä tekijällä on. Tilastotieteen termein kyse on regressiokertoimen laskemisesta. Siten saadaan selville, millainen on esimerkiksi kroonisten perussairauksien vaikutus kustannuksiin.

Seppälä ei puhu profiloinnista vaan korvauskategorioista, joihin suomalaiset sijoittuvat. Sote-palveluntuottaja saisi korvauksen sen mukaan, mikä on asiakkaan korvauskategoria ja siihen liittyvät regressiokertoimista johdetut korvausmäärät euroina. Samalla lailla THL laskee korvausperusteita kuntien valtionosuuksien maksatusta varten.

–Rekisteritutkimuksen aineistona on tietysti henkilötason tietoja, mutta ne on pseudonymisoitu. Tutkimus ei siis tuota korvausperusteita henkilön personointitietojen jatkoksi, selittää Seppälä.

Pseudonymisoiminen on yksi EU:n uuden tietosuoja-asetuksen määritelmistä. Se viittaa tietoon, joka ei sellaisenaan ole yhdistettävissä yksittäiseen henkilöön.

Tutkimusaineistossa henkilöön yhdistettävissä olevat tiedot korvataan esimerkiksi numerotunnisteilla tai muutetaan sellaiseen muotoon, ettei henkilö ole enää tunnistettavissa.

Soten valinnanvapauden toteuttaminen edellyttää korvauksen maksamista palveluntuottajille sen mukaan, millainen asiakaskunta heillä on. Kapitaatiokorvausta ei voi maksaa henkilöluvun mukaan, vaan sitä on oikaistava hoidon kustannuksia kuvaavan regressiokertoimen avulla.

–Tällä tavalla kermankuorinta vältetään mahdollisimman tehokkaasti, sanoo Seppälä.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: