Opiskelijan on taas lukuvuoden alkaessa punnittava, kustantaako hän elämisensä lainarahalla vai muilla tulonlähteillä. Elokuun alussa pienentynyt opintoraha kattaa entistä pienemmän osan kuukausittaisista menoista. Siksi aiempaa useamman on luultavasti tukeuduttava opintolainaan.
– Vaihtoehtoja ovat työssäkäynti ja opintolaina. Opiskelijat tasapainoilevat näiden kanssa riippuen siitä, kuinka kiire on opintojen kanssa ja onko järkeviä töitä tarjolla, sanoo sosiaalipoliittinen asiantuntija Olga Haapa-aho Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta.
Hänen mukaansa opintolainan ottaminen on kuitenkin Suomessa melko turvallista.
Opiskelija ei voi vahingossa tehdä väärää valintaa ja joutua maksamaan huikeita korkoja, sillä ehdot ovat kaikilla pankeilla melko samanlaiset. Takaisinmaksuvaiheessa pienituloinen voi myös saada Kelan korkoavustusta.
Opintolaina on lainaksi myös harvinaisen kannattava. Sen korko on nimittäin negatiivinen.
– Opintolainaa kannattaa toki ottaa. Sitä joutuu maksamaan takaisin vähemmän kuin on saanut, joten se on aika harvinainen laina, sanoo koulutuksen taloustieteen professori Roope Uusitalo Jyväskylän yliopistosta.
Kaikki korot ovat opintolainoissa alhaisia. Lisäksi ajallaan valmistuva saa opintolainastaan lainahyvityksen, joka on 40 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osasta. Hyvityksen enimmäismäärä riippuu opintojen laajuudesta.
Pankit myöntävät opintolainaa Uusitalon mukaan hyvin mielellään. Lainan ehdot ovat edullisia, koska opiskelijat ovat pankeille mieluisia asiakkaita. Pankit toivovat pitävänsä nuoren asiakkaanaan vielä pitkään hänen opiskeluaikansa jälkeenkin.
Opintolainan edullisuuteen vaikuttaa myös se, että lainan takaaja on valtio.
– Valtion takaama laina on pankeille täysin riskitöntä. Jos opiskelija ei pysty maksamaan lainaansa takaisin, opintolaina menee aika nopeasti valtiontakauksen kautta. Kela perii sitä sitten aikanaan opiskelijalta, Uusitalo sanoo.
Korkeakouluopiskelija saa päätöksen opintolainan valtiontakauksesta automaattisesti samalla, kun hänelle myönnetään opintoraha. Myös toisen asteen opiskelija, aikuiskoulutustukea saava tai ilman opintorahaa opiskeleva voi saada takauksen.
Valtiontakausten enimmäismäärät nousivat elokuun alussa. Korkeakouluopiskelijan 400 euron kuukausittainen enimmäismäärä nousi 650 euroon.
Opintolainan ottaminen on Haapa-ahon mukaan jokaisen henkilökohtainen päätös.
– Harva päättää nostaa lainaa koko opiskeluajakseen tai olla kokonaan nostamatta. Joskus voi olla sellainen vuosi, että haluaa opiskeluja tiiviimmin eteenpäin. Se on tasapainottelua vuodesta toiseen.
Suomessa opintolaina on opiskelijan ja yksityisten pankkien välinen asia. Opiskelija voi siis etsiä kilpailuttamalla itselleen parhaan lainatarjouksen.
Opintolainan takaus ja maksimisuuruus ovat pankista riippumatta samanlaiset. Takaisinmaksuehdot saattavat kuitenkin hieman vaihdella.
– Ehdot ovat hyvin samankaltaisia eri pankeissa, mutta toki ne kannattaa silti tarkistaa, Uusitalo sanoo.
Viranomaiset eivät seuraa, mihin opiskelija lopulta käyttää lainarahansa. Negatiivisen koron opintolainoja nostetaan tiettävästi joskus myös suoraan sijoitettavaksi.
Suomalaisten opintolainakanta on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Uusitalon mukaan käyrän nousu on kuitenkin maltillinen, koska lähtötaso on ollut niin alhainen.
Hänen mukaansa kasvu saattaa osittain johtua työllisyystilanteesta. Kun opintojen aikaisia tulonlähteitä on ollut aiempaa hankalampi löytää, opiskelijat ovat turvautuneet opintolainaan.
Myös Haapa-aho uskoo, että lainoja otetaan juuri tarpeeseen.
– Vielä kymmenen vuotta sitten oli huomattavasti enemmän mahdollista kituutella pelkän opintorahan turvin ja tehdä vaikka satunnaisesti töitä. Nykyään se on jo melko mahdotonta. Opiskelijan tulotaso on jäänyt menoista sen verran jälkeen.
Hän näkee myös valmistumispaineet syynä lainan ottamiseen. Opiskeluaikoja ja opintotukikuukausien määrää on tiukennettu, joten opiskelijalla on paineita kahteen suuntaan.
– On mietittävä, kuinka paljon uskaltaa työskennellä lukukausien aikana, Haapa-aho sanoo.
Uusitalo ei kuitenkaan etsisi syitä kasvuun, vaan siihen, miksi suomalaiset edelleen välttelevät opintolainan ottamista.
– Opiskelijat ovat sen verran epävarmoja tulevaisuudestaan, että eivät uskalla ottaa opintolainaa. Se on opiskelijoille tehdyissä kyselytutkimuksissa yleisin vastaus tähän kysymykseen, Uusitalo kertoo.
Haapa-aho ymmärtää hyvin, miksi opiskelija välttää lainan ottamista. Hänen mukaansa Suomen järjestelmässä on poikkeuksellista ajatella, että välttämättömiä toimeentulon kustannuksia kuuluisi kattaa lainarahalla. Opiskelijan on myös hankala arvioida työllistymistään etukäteen.
– Niilläkin aloilla, joilla työllistyminen on helppoa, työt saattavat olla lyhyitä pätkiä. Epävarmuutta on joka tapauksessa. Lainanoton riskejä on vaikea arvioida siinä vaiheessa, kun opintoja on vielä monta vuotta jäljellä.
Opintolainahyvityksen saa opiskelija, joka valmistuu määräajassa. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavalle hyvityksen vaatima määräaika on yleensä kuusi vuotta. Aika kuitenkin vaihtelee tutkinnon mukaan.
Opintonsa vasta aloittava opiskelija voi Uusitalon mukaan luottaa siihen, että hyvitys on käytössä vielä opintojen päättyessä. Laina on sitoumus, jonka ehtojen pitää pysyä samanlaisina lainan nostamisesta sen takaisinmaksuun saakka.
– Lakeja voi toki muuttaa. Pitkän tähtäyksen päätöksissä periaate on kuitenkin ollut se, että tehdyn päätöksen ehdot ovat samanlaiset vielä silloin, kun sen vaikutukset tuntuvat.