Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Ylen vaalikone saattaa syrjiä välillisesti. Kolme kieltä sallittu. - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Ylen vaalikone saattaa syrjiä välillisesti. Kolme kieltä sallittu.

Forssalainen kuntavaaliehdokas Jos Hemlich ei saa vaalivideoitaan Ylen vaalikoneeseen, koska hän kertoisi viestinsä englanniksi.

2.3.2017 17:38

Yleisradio on kieltänyt julkaisemasta kuntavaaliehdokas Jos Helmichin englanninkielisen videon vaalikoneessaan. Yle on määritellyt vaalivideoiden kieliksi vain suomen, ruotsin tai saamen.

Helmich halusi välittää videoviestinsä englanniksi, koska hän pitää suomen kielen taitoaan huonona. Yleisradio on ilmoittanut sähköpostitse poistavansa videon.

– En tiedä mikä heidän motiivinsa on. Tekeekö englannin kielen käyttäminen viestin sisällöntarkastamisesta vaikeaa? Pelkääkö Yle kenties, että hyväksymällä englannin heidän pitäisi hyväksyä vaikkapa venäjä, viro tai harvinaisemmat arabia ja farsi, hollantilainen Helmich kysyy.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä toteaa Lännen Medialle, että vaalikoneen kielirajaus saattaa johtaa välilliseen syrjintään. Pimiän mukaan vaalikone videoineen on demokratiaa ja yhdenvertaisuutta edistävä, verorahoilla ylläpidetty palvelu.

– Tilanne ei ole yksiselitteinen ja on mahdollista, että kyseeseen tulee välillinen syrjintä. Asiaan on perehdyttävä tarkemmin. Jos osallistumisen mahdollisuutta rajataan valitsemalla sallitut kielet, rajaako se samalla yhdenvertaisuuslain mukaista oikeutta, hän pohtii.

”Yle: kuntavaikuttajan kielet”

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava tuottaja Petri Kejonen sanoo, että kolmen kielen kimara valittiin tietystä syystä. Kielivalikoima ja myös Ylen oikeus jättää video julkaisematta mainitaan kuntavaaliehdokkaan vaalikoneohjeistuksessa.

– Päätöksentekokielinä valtuustoissa ovat suomi, ruotsi tai saame. Niillä kielillä sinun on pystyttävä siellä vaikuttamaan. En näe tässä ongelmaa. Helmich voisi yrittää tehdä videon suomeksi, Kejonen toteaa.

Yle vastaa vaalivideoiden sisällöstä, joten niiden viesti käydään läpi ennen julkaisua esimerkiksi vihapuheen varalta. Englannin salliminen voisi johtaa myös vaatimuksiin muiden kielien hyväksymisestä, joka taas johtaisi tulkkitarpeen kasvuun.

Suomessa voi kuntavaaleissa asettua ehdolle, vaikka ei puhuisi suomea, ruotsia tai saamea. Hollantilainen Helmich voi EU-kansalaisena äänestää ja asettua kuntavaaliehdokkaaksi kotikaupungissaan Forssassa, samoin kuin äänestää suomalaista EU-vaaleissa.

Yhdenvertaisuuslaki toteaa, että syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näin ei välttämättä ole, jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

”Perustelut kiinnostavat”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiä sanoo ottavansa asian esiin vieraillessaan Yleisradiossa maaliskuun aikana.

– Minua kiinnostavat tämän rajauksen perustelut, koska tämä herättää kysymyksiä, hän lisää.

Pimiä pohtii myös onko suomen, ruotsin tai saamen kielen tietty taitotaso edellytys luottamustehtävässä onnistumiseen. Kuntalaissa ei määritellä ehdolle asettuvan kelpoisuuksissa kielitaitoa.

Helmich on asunut Forssassa 16 vuotta, mutta suomen kielen puhuminen ei vain luonnistu.

– Suomen kielen taitoni on kauhea, mutta luotan, että pystyn toimimaan valtuutettuna muiden avulla. Tähän asti olen pärjännyt hyvin suomalaisessa yhteiskunnassa kieltä opetellen. Ymmärrän suomea jonkin verran mutta nopeassa keskustelussa eksyn helposti. Pääasia on, että haluan auttaa kotikaupunkiani uusilla aloitteilla ja osallistumalla päätöksentekoon, hän toteaa.

Juttua korjattu 2.3. kello 17.37: Haastateltavan sukunimi on Helmich, ei Hemlich.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: