Perussuomalaiset luottavat sähköiseen äänestykseen myös Jyväskylän puoluekokouksessa, jossa ratkeaa vaihtuuko puolueen puheenjohtaja uuteen nimeen.
Käytännössä sähköinen äänestäminen tapahtuu kokouspaikan äänestyskopeissa, jossa ääni annetaan kopissa olevalla tietokoneella.
Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vakuuttaa, että äänestysjärjestelmä on turvallinen.
Äänestyspaikalla äänestyskopeissa olevat tietokoneet eivät ole kytkettynä avoimeen verkkoon.
– Olemme aloittaneet sähköiset äänestykset vuonna 2013. Meillä on tarkkaan rakennettu softa ja erittäin tarkka tietoturva tässä asiassa. Meillä ei ole varaa, että äänestyksessä tulisi mitään epäselvyyksiä, hän sanoo.
Perussuomalaisten puoluesihteeri ei avaa tarkasti, millainen puolueelle rakennettu äänestysjärjestelmä on ja miten sen tietoturva-asiat on varmistettu.
Hän kuitenkin korostaa sitä, että vaaliturvallisuudesta pidetään kiinni jo ennen kuin äänioikeutettu puolueen jäsen pääsee äänestyskoppiin.
Puoluekokousvieraiden äänioikeus tarkistetaan ilmoittautumisen yhteydessä sekä vielä ennen äänestyskoppiin astumista.
– Jotkut jäsenet kritisoivat sitä, että tämä on jo liian niuhoa, mutta tämä kaikki on vain sitä varten, ettei missään vaiheessa tule minkäänlaisia ongelmia siitä, että äänet vuotaisi tai niihin pystyttäisiin vaikuttamaan hakkeroimalla, Slunga-Poutsalo sanoo.
Puoluesihteerin mukaan äänestystulos saadaan käytössä olevan järjestelmän kautta heti.
Äänestysprosessia hidastaa vain se, että kokoustilanteessa esille nousseet uudet ja kannatusta saaneet ehdokkaat pitää syöttää järjestelmään.
– Luojan kiitos, meillä ei ole enää näitä ämpäriäänestyksiä, puoluesihteeri naurahtaa.
Kesäkuun puoluekokoukseen on tulossa arviolta kolmisen tuhatta jäsentä ja perussuomalaisissa äänioikeutettuja ovat kaikki, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa.
Perussuomalaisten rakentama sähköinen äänestysjärjestelmä oli ensimmäisen kerran käytössä Joensuussa vuonna 2013. Silloin järjestelmä kesti myös laajamittaisen sähkökaton.
– Puoluekokouksen aikana Joensuussa sattui voimakas ukonilma, joka katkaisi sähköt koko kaupungista, paitsi meiltä, koska meillä oli oma varasähköjärjestelmä.
Kyberturvallisuuteen perehtyneen professori Jarno Limnéllin mukaan mikään äänestystapa ei ole absoluuttisen turvallinen. Ei edes perinteinen lippuäänestys.
Hänen mukaansa uhka-arvioita tehtäessä vain mielikuvitus on rajana, miten monin eri tavoin vaalitulosta olisi edes teoreettisesti mahdollista sotkea.
Riskit vaalituloksen sabotoimiselle ovat yhtä paljon teknisiä kuin psykologisia.
Luottamuksen vaalien tulokseen voi sotkea pelkästään levittämällä huhuja siitä, ettei vaalijärjestelmä ole turvallinen eikä vaalitulos ole luotettava.
– Riskejä arvioitaessa on pohdittava sitä, miten vahva motiivi tai kyky jollakin olisi käyttää väärin äänestysjärjestelmää. Onko jollakin halua lisätä epäluottamusta vaalien tulosta kohtaan, hän sanoo.
Sähköisen äänestyksen tuloksen kannalta on tärkeää sekin, että äänestystulokset voidaan tarkistaa myös jälkikäteen.
–Jos äänet ovat vain sähköisessä muodossa, niiden verifiointi jälkikäteen ei ole yhtä luotettava kuin jos äänet ovat tallessa äänestyslapuissa.
Perussuomalaisten äänestysjärjestelmän turvallisuuteen hän ei ota tarkemmin kantaa, koska hän ei tunne, miten se on rakennettu.
Limnéll pitää kuitenkin myönteisenä sitä, että perussuomalaiset jatkavat äänestysten järjestämistä sähköisesti.
– Tällainen kokeilukulttuuri on hyvästä. Sen kautta saadaan arvioita järjestelmän toimivuudesta. Turvallisuudesta on kuitenkin pidettävä huolta, jotta ihmisten luottamus vaalituloksiin säilyy.