Yksinhuoltajaäitiä odotti ultraäänessä jättiyllätys: Neljä vauvaa kerralla tuntui unelta - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Yksinhuoltajaäitiä odotti ultraäänessä jättiyllätys: Neljä vauvaa kerralla tuntui unelta

Tiia Hallberg synnytti neloset. Arki vauvojen kanssa alkoi elokuussa.

3.12.2016 22:34

Jämsänkoskelainen Tiia Hallberg meni viime aprillipäivänä ultraäänitutkimukseen. Sen piti hoitua rutiinilla, sillä hänellä oli ennestään viisi lasta. Nyt oli kuudes tulossa.

Vaan kuinkas sitten kävikään?

– Selvisi, että heitä olikin tulossa kolme.

Parin viikon kuluttua asiaan tuli tarkennus. Ultrakuvassa joku mokoma oli piileskellyt toisten takana. Loppujen lopuksi Tiia odotti nelosvauvoja.

– Ensimmäinen reaktio oli, että olenkohan unessa, hän muistelee.

Ensitällistä toivuttuaan hän otti asian tyynesti vastaan. Tiia päätti toivottaa neloset tervetulleeksi maailmaan.

Vatsa paisui ja raskausaika sujui hyvin. Perheen neljä koululaista ovat jo melko omatoimisia. Kaksivuotiaan hoitoon ja kodin peruspyöritykseen perhe sai odotusaikana kaupungin sosiaalitoimesta apua, mutta sen jälkeen avunsaanti on ollut nihkeämpää.

Aluksi kotiin tuli kyllä hoitaja. Apua oli luvattu 24/7, mutta homma ei toiminut, kuten olisi pitänyt. Tiian mukaan hoitajilla ei ollut tarpeeksi kokemusta ja asiantuntemusta.

Läheisverkosto toimii jotenkin. On mummua ja muuta sukulaista.

– Onneksi on.

Neloset päättivät syntyä kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Synnytys meni hyvin. Kaikki neljä vauvaa olivat täydellisiä pikkuihmisiä sormineen, varpaineen ja tummine kutreineen. Kaksi poikaa, kaksi tyttöä.

Viime viikonvaihteessa perhe vietti vauvojen ristiäisiä.

– Ikäjärjestyksessä he ovat: Alissa, Jonne, Aliina ja Jooa. Kaikille lapsille löytyi omat kummit, ja kasteesta selviydyttiin yhdellä papilla, Tiia hymyilee.

Odotusaikana äidin mielessä pyöri monia kysymyksiä. Nelosraskaus on sentään aina riski.

– Jos itselle ja vauvoille käy jotain, miten käy viidelle muulle lapselleni, huomasi Tiia pohtivansa.

Enkelit olivat paikalla. Koko pesue pääsi turvallisesti kotiin. Arki vauvojen kanssa alkoi elokuussa, mutta hyvin Tiia on siitä selvinnyt.

– Pyykkikone pyörii aamusta alkaen, ja vaipanvaihtoa riittää. Vauvat ovat kuitenkin rauhallisia ja samarytmisiä. Eivät itke kuin nälkäänsä. Saan itsekin nukuttua neljän tunnin unet putkeen.

Tiian mukaan neljä vauvaa menee melkein samoilla vaivoilla kuin yksi. Syliin hän ottaa ensin sen, joka kovimmin huutaa. Kerralla kaikki eivät enää äidin helmaan sovi.

Entä, kun vauvat lähtevät juoksemaan? Lähteäkö sen perään, joka nopeimmin säntää karkuun?

– Mennään päivä kerrallaan. Tässä vaiheessa en pohdi hirveästi tulevaisuutta, kunhan aina yhdestä päivästä selvitään.

Nuorena Tiia oli sitä mieltä, ettei ikinä hanki lapsia. Ensimmäisen vauvansa hän synnytti 19-vuotiaana. Nyt, 32-vuotiaana, hän on suurperheen äiti.

– Kyllä tämä lapsiluku tässä nyt on, hän sanoo.

Tiia on saanut paitsi onnitteluja, myös surkutteluja ja ihmettelyjä.

– Ihmettelijöille olen sanonut, että itsepä lapseni huolehdin.

Totta kai kymmenhenkinen perhe vie yksinhuoltajaäidiltä ihan kaiken energian. Apua kyllä piti tulla enemmän, sitä luvattiin kaupungilta. Tiiaa ei ole kuultu avuntarpeen määrittelyssä.

– Apua tarvitsisin sekä vauvojen että isompien lasten hoidossa sekä aivan kodintöissä, sanoo Tiia ja viittaa lattialle kerääntyneisiin vaatekasoihin.

Suunnaton apu olisi, jos joku aamuin illoin esimerkiksi kuljettaisi kaksivuotiaan hoitoon ja hoidosta pois. Tiialla kun ei ole nelosrattaita, ja kaksostenrattaat alkavat käydä pieneksi. Koko perheen kanssa onkin suorastaan mahdoton lähteä liikkeelle.

Arjen vastuksista huolimatta Tiia on päättänyt selviytyä. Kahvikupponen päivällä vauvojen nukkuessa on juhlahetki.

– Oma aika koittaa sitten viisikymppisenä. Silloin neloset ovat täysikäisiä.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: