Viisi typerintä tapaa, jolla suomalaiset ovat saaneet kosteusvaurion kotiinsa - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Viisi typerintä tapaa, jolla suomalaiset ovat saaneet kosteusvaurion kotiinsa

Kuvituskuva. Tuoreen selvityksen mukaan noin puolet kosteusvaurioista olisi ollut vältettävissä.

29.9.2016 15:36

Kosteusvaurioita syntyy kaikenikäisiin rakennuksiin, ei vain vanhoihin. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK selvittivät, minkä ikäisiin asuntoihin kosteusvaurioita tulee ja miksi.

Asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään Suomessa vuosittain 400 miljoonaa euroa, torstaina julkistettu raportti kertoo.

VTT ja TAMK selvittivät 431 asuinrakennusten kosteusvauriotapausta, joista omakotitaloja oli 293, rivitaloja 42 ja asuinkerrostaloja 96.

Noin puolessa tapauksista kosteusvaurion aiheuttama vahinko olisi voitu estää tai vaurion aiheuttamia vahinkoja olisi voitu vähentää.

VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio sanoo, että selvityksessä paljastui monia tyhmiä valintoja, joiden takia kosteusvaurio tuli kotiin.

Hänen mielestään merkille pantavaa on, ettei kerrostaloissa tai betonilähiöissä ole paljon kosteusvaurioita, vaan nimenomaan omakotitaloissa.

– Tee-se itse miehet korostuvat tässä aineistossa.

– Jos asuntoa lähdetään muuttamaan, siellä voi tulla ongelmia. Voi olla jopa putkia, jotka eivät johda mihinkään.

Toinen aineistossa vastaan tullut tavallinen tarina on tämä:

– Jos tulee kännissä kotiin, ei kannata mennä suihkuun. Menee mieluummin suihkuun aamulla. Opiskeluasunnoissa on esimerkiksi tästä syystä kahdet viemärikaivot. Tämä ei ole vitsi, vaan totta, Vainio sanoo.

Tällaistakin on tapahtunut. Asukas on jättänyt vesikatkon aikana hanan auki. Jossain vaiheessa vettä on alkanut valua, ja asuntoon on tullut kosteusvaurio.

Neljäs tyypillinen tapaus on se, että asunto on ollut tyhjillään ja on jätetty ikkuna auki. Ei asunto kestä muutenkaan kauan tyhjillään, jos siellä ei käy kukaan.

Viides tyyppitapaus on itse asennetut hanat.

– Siellä onkin putki poissa, eikä muisteta sulkea hanaa.

Otoksessa suurin edustus oli 1980-luvulla valmistuneilla rakennuksilla.

Kosteusvauriot eivät erikoistutkijan mukaan normaalista elämisestä, vaan siitä että on tehty virheitä rakentamisessa tai laiminlyöty hoito.

Mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua, jos hoito ja kunnossapito laiminlyödään. Vaikka äkillisiä laite- tai putkirikkoja rakenteiden sisällä rakennuksen omistajan tai käyttäjän on yleensä mahdoton estää, paljon muuta voi tehdä.

Eniten kosteusvaurioita aiheuttivat tutkimuksen mukaan lukumääräisesti putkirikot sekä laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset. Toiseksi eniten vaurioita aiheuttivat virheelliset rakenteet, kuten puuttuva vedeneristys, aluskate, salaojitus tai alapohjan kapillaarisen veden nousun estävä maa-aines.

Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla. Korjaustarpeesta 30 prosenttia sijoittuu kuuteen suurimpaan kaupunkiin eli Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun.

Pientaloissa korjausrakentamisen tarve on siirtymässä 1980-luvulla valmistuneisiin rakennuksiin. Asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on edelleen 1970-luvun kerrostaloissa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: