Lue Suti Aittoniemen riehakas haastattelu vuodelta 2003: ”Televisiossa kuin kotonaan” - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Lue Suti Aittoniemen riehakas haastattelu vuodelta 2003: ”Televisiossa kuin kotonaan”

SK 9.2.2003: "Sulo Aittoniemi on televisiossa kuin kotonaan. MTV3:n Kymppitonnissa Aittoniemen sanavalmius pääsee oikeuksiinsa, niin kuin muissakin nokkeluutta vaativissa visailuissa."

17.6.2016 21:53

Satakunnan Kansan toimittaja Juho Pekka Mikola haastatteli eduskunnan jättävää kansanedustajaa Sulo Aittoniemeä helmikuussa 2003. ”Suti” jäi tuolloin eläkkeelle pyöritettyään aloitemyllyä 16 vuotta.

Sulo Aittoniemen kännykkä pirisee kesken haastattelun. Soittoääni ei painu mieleen, mutta virne suupielessä pamautettu vastaus kertoo paljon Aittoniemestä.

– Ai, haluaako Schröder tietää minun vaaliohjelmani? Perustan ilotalon Lappiin, sinne poltetulle alueelle, ostan syrjäkyliltä kansakoulun ja hommaan työntekijät Murmanskista.

Aittoniemi nojautuu taaksepäin työpöytänsä ääressä, on hetken hiljaa, nauttii silminnähden tilanteesta ja kuuntelee, miten soittaja toisessa päässä reagoi.

Ilmeisesti soittaja tietää, että ”Sutin” suusta saattaa lohjeta monenmoista. Niinpä kansanedustaja jaarittelee vielä vähäsen, jättää lopulta leikin sikseen ja sanoo suoraan.

– Eihän mulla ole mitään vaaliohjelmaa, kun en ole enää ehdokkaanakaan.

Lopuksi Suti kiittelee soittajaa mielenkiinnosta ja toivottaa hyvää päivän jatkoa.

Ai, mistäkö puhelu tuli? Saksan suurlähetystöstä.

Ulkona kuvioista jo vuonna 1985

Eduskunnan 16 vuoden jälkeen jättävän Sulo Aittoniemen, 66, ei pitäisi olla iltapäivälehtijulkkis. Hän on pintajulkisuuteen paitsi liian vanha, myös liian ruma ja turhan maalainen.

– Ilta-Sanomat arvioi jo vuonna 1985 IN- ja OUT-listoillaan Sutin olevan armottomasti OUT, muistelee Aittoniemi 18 vuotta myöhemmin.

Syynä syrjinnälle oli niin sanotun Noppa-jutun saama mittava julkisuus ja sitä seurannut hyllytys. Aittoniemen mukaan hän astui tutkijana turhan isoille varpaille, ja sai lähteä syksyllä 1984, kun korkealla taholla niin tahdottiin.

Tuolloin presidenttinä oli Mauno Koivisto ja valtionpäämiehen vävynä monenkirjavista liiketoimista tunnettu ja talousrikoksista epäilty Jari Komulainen.

Vähän toista vuotta myöhemmin Aittoniemi ylennettiin rikosylikomisarioksi ja KRP:n Hämeen lääninosaston päälliköksi. Sen hän tulkitsee voitoksi itselleen.

Politiikkaan poliisimies ajautui puolivahingossa.

– Pekka Vennamo pyyhkäisi pihaan mustalla autollaan ja kysyi ehdolle. Ennen eduskuntaa en ollut edes tielautakunnan varajäsen.

Ikaalisten Röyhiön kylän Sorvanperällä varttunut poliisimies keräsi vuoden 1987 eduskuntavaaleissa 7 600 ääntä ja pääsi Arkadianmäelle Hämeestä, sitoutumattomana SMP:n listoilta.

Vennamoa ennen asialla oli jo ollut Ikaalisten keskustaväki. Koska Noppa-korvauksia lankesi maksettavaksi myös apilanlehtipuolueelle, pääkaupungin suivaantunut puolueväki ei hyväksynyt Aittoniemeä joukkoihinsa.

Keskustalaisesta tuli vennamolainen

Muutamassa vuodessa vakaumuksellinen maalaisliittolainen – ja nykyinen Suomen Keskustan jäsen – eteni SMP:ssä eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja presidenttiehdokkaaksi.

– Jos ensimmäiset poliittiset puheeni olisivat nauhalla, ne olisivat varmaan lapsellista kuultavaa, jos toki ovat nykyisetkin, Aittoniemi hymähtelee.

Oli niin tai näin, noista ajoista lähtien Suomen kansa on oppinut hänet tuntemaan kansanmiehenä, koomikkona ja isä-vennamolaisen suunpieksennän jatkajana.

Kansanmiehen pahimmaksi poliittiseksi tappioksi – joskin myös karriäärin kohokohdaksi – on jäänyt vuoden 1994 presidentinvaalien vaisu äänisaalis. Aittoniemi jäi 30 000 äänellään kakkoseksi jopa Tampereen sisäisessä kilvoittelussa. Pertti ”Veltto” Virtanen keräsi protestiäänet, ja turhankin asialliseksi heittäytynyt Suti jäi rannalle soittelemaan huuliharppuaan.

– Meikäläinen jäi tosissaan ja piruuttaan äänestäneiden välimaastoon. Ei Veltolle häviäminen ole jäänyt kaihertamaan, mutta niukka tappio (Toimi) Kankaanniemelle kylläkin, tuumii Aittoniemi, eikä myönnä minkään jääneen hampaankoloon.

Aittoniemi sanoo huomanneensa jo vaalikamppailun aikana, että SMP:ltä loppui paitsi veto, myös raha.

– Kerran Pieksämäen asemalla matkalaukkuineni mietin, että mitä perkelettä minä täällä teen, 30 asteen pakkasessa ja kahden aikaan yöllä yksikseni.

Vastaavatko autokuskit kysymyksiin?

Vaalikampanjasta on toki jäänyt mieleen lämpimiäkin muistoja. Aittoniemi kertoo istuneensa ensimmäisessä presidentinvaalitentissä kuumottavien lamppujen alla vaalien lopullisen voittajan Martti Ahtisaaren vieressä.

– Sillä oli hikikarpaloita otsalla ja (Lasse) Lehtisen kirjoittamat laput siinä edessä. Niissä luki, että sano noin, jos kysytään näin. Aluksi Ahtisaari ei tiennyt yhtään mitään, mutta oppi kampanjan mittaan paljon, muistelee Aittoniemi ja kertoo nähneensä joskus unta, jossa oli kutsunut sököringin Mäntyniemeen.

Pian vaisusti päättyneiden presidentinvaalien jälkeen Aittoniemi hyppäsi keskustan eduskuntaryhmään. Jäsenkirjan hän otti hieman myöhemmin.

Viime vaaleissa Aittoniemi keräsi Pirkanmaan vaalipiiristä runsaat 12 000 ääntä. Pian sen jälkeen hän erosi Keskustan ryhmästä ja on siitä lähtien muodostanut yhden miehen alkiolaisen keskustaryhmän.

Neljän vuoden aikana hän on jättänyt 1 700 erilaista aloitetta ja kirjallista kysymystä. Aloitemyllyn koko uralla niitä on syntynyt 10 000.

Tuotteliasta ja virkamiehiä rankoin mitoin työllistävää edustajaa onkin ajoittain moitittu siitä, että kysymysten tehtailu tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

– Kerran kysyin, pitääkö paikkansa, että valtioneuvoston autonkuljettajat vastailevat niihin vapaa-aikanaan, Suti hymähtää ja epäilee heikommankin virkamiehen vastaavan hänen kysymyksiinsä viidessä minuutissa.

Istumalla ennätysten kirjaan

Sutin mukaan asiat pitää osata esittää hauskasti. Huumorin varjosta monia moni asia on noussut vakavampaan pohdintaan ja niihin pöytiin, joissa todellisia päätöksiä on tehty.

– Olen käynyt valtavaa kirjeenvaihtoa, kun ihmiset maakunnasta ottavat yhteyttä. Moni on tyytyväinen, kun saa esittämäänsä asiaan ministerin allekirjoittaman vastauksen.

Tässä yksi todiste sille, ettei Aittoniemeä ole turhaan tituleerattu kansanmieheksi.

Aittoniemi ei ollut 12 ensimmäisen eduskuntavuotensa aikana kertaakaan pois täysistunnoista tai valiokuntatyöskentelystä.

– Ajattelin pääseväni Guinnessin ennätyskirjaan – sinne höpöosastolle, kun istun siellä 16 vuotta niin, etten ole kertaakaan pois.

Liika istuminen teki kuitenkin tepposen takalistolle. Pakoputki katkesi, ja Suti joutui leikkaukseen.

– Sen sairaslomakuukauden lisäksi olen ollut istunnosta vain kaksi kertaa pois. Toinen oli, kun olimme vaimon kanssa Koivusalon 300:nnen Tuttu juttu -show’n nauhoituksissa ja toinen kerta oli, kun poika väitteli tohtoriksi.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: