Kommentti: Teollisuusmies yrittää palauttaa Outokummun kannattavaksi ketteryydellä - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Kommentti: Teollisuusmies yrittää palauttaa Outokummun kannattavaksi ketteryydellä

5.4.2016 14:15

Outokummun ilmoitus satojen työpaikkojen vähentämisestä on ikävä uutinen, mutta yllätyksenä se ei tullut.

Yhtiön vuodenvaihteessa aloittanut uusi toimitusjohtaja Roeland Baan ilmoitti jo helmikuussa, että myynnin, hallinnon ja tukitoimintojen kuluja leikataan lähiaikoina. Tiistaina hollantilainen tarkensi, että se tarkoittaa 600 työpaikan vähentämistä, joista lähes joka neljäs lähtee Suomesta.

Säästöt kohdistuvat Suomeen vähintään yhtä raskaasti kuin Outokummun uusiin ulkomaisiin toimintoihinkin. Se on paljon siihen nähden, että yhtiön työpaikoista Suomessa on vain reilut kaksi tuhatta ja Outokummun kruununjalokiveä – Tornion terästehtaita – päästään tänä vuonna ajamaan ensimmäistä kertaa nykymuodossaan täydellä kuormalla.

Lännen Media laski helmikuussa, että Outokummun aiemmin käynnistämät säästötoimetkin tietävät lähtöpasseja joka kymmenennelle yhtiön 11 000 työntekijästä. Tiistaina ilmoitetut uudet vähennykset tarkoittavat, että yhtiön työntekijöiden määrä vähenee maailmanlaajuisesti noin 9 300:aan seuraavan parin vuoden aikana.

Kyyti on siis kylmää työntekijöille, mutta niin se on ollut yhtiön omistajillekin.

Outokummulla on takanaan sietämätön tappioputki ja monenlaisia vaikeuksia sisältänyt maailmanvalloitus miljardikauppoineen. Suomen valtio ja pienemmät omistajat ovat joutuneet rahoittamaan korpitaivalta osakeanneilla ja toivomaan, että yhtiö pystyy joskus tulevaisuudessa palaamaan osingonmaksajaksi.

Sijoittajien epäluottamus yhtiöön näkyy pörssissä. Yhtiön markkina-arvo nykyisellä osakekurssilla on vain 1,4 miljardia, vaikka yhtiö omistaa kaksi modernia teräsintegraattia, oman kromikaivoksen ja lukuisia pienempiä teollisuuslaitoksia ympäri maailmaa.

Roeland Baanin mukaan Outokummun isot yritysjärjestelyt on kuitenkin nyt tehty ja yhtiö keskittyy tehostamaan nykyistä rakennettaan. Sille näyttää olevan tarvetta, sillä syystä tai toisesta Outokummun kilpailijat ovat pystyneet toimimaan sitä kannattavammin ylitarjonnan riivaamassa markkinatilanteessa.

Baanin edeltäjä Mika Seitovirta luotsasi yhtiön suuriin rakennejärjestelyihin ja osti muutoksille aikaa myymällä Outokummun osia kilpailijoille. Seitovirta oli koulutukseltaan kauppatieteen maisteri, joka oli ennen teräsjättiä työskennellyt lasiyhtiö Glastonissa, Hartwallilla ja Volvo-konsernissa.

Baanilla on edeltäjästään poiketen vankka kokemus prosessi- ja metalliteollisuudesta. Se näkyi myös vaatimuksissa, joita hän tiistaina asetti Outokummulle: yhtiön on hiottava toiminnan laatua, tehokkuutta ja osaamista joka portaassa niin, että yhteistyö yhtiön osien ja asiakkaiden välillä pelaa saumattomasti.

Baanin realismista kertoo se, miten hän on toistuvasti todennut, että Outokummun kannattavuuden parantaminen huippuunsa vie yhä useita vuosia.

Yhtä aikaa murheellisten irtisanomisuutisten kanssa Outokumpu julkisti pitkästä aikaa tarkasti määritellyt taloudelliset tavoitteet tuleville vuosille.

Yhtiö tavoittelee vuosikymmenen loppuun mennessä 500 miljoonan euron vuosittaista liikevoittoa. Siihen on pitkä matka, mutta euromääräisen tavoitteen julkistaminen viestii yhtiön johdon luottamuksesta: kun kipeät säästöt tehdään, yhtiö tervehtyy.

Outokummun ensimmäinen välitavoite on vähentää nettovelkaa 1,2 miljardiin euroon nykyisestä 1,6 miljardista ensi vuoden loppuun mennessä. Tähänkin saa myydä terästä urakalla.

Tärkeintä Outokummulle on saada uusi Calvertin tehdas Yhdysvalloissa kannattavaksi. Viime vuonna se oli suurin yksittäinen syy Outokummun operatiiviseen tappioon.

Kirjoittaja on Lännen Median uutistoimittaja.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: