Lauri Lyly: Neuvottelut helpottuvat, jos Lindströmin kanta on hallituksen näkemys - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Lauri Lyly: Neuvottelut helpottuvat, jos Lindströmin kanta on hallituksen näkemys

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.

7.2.2016 15:41

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoo, että meneillään olevat neuvottelut paikallisesta sopimisesta helpottuvat, jos oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) julkinen kanta on hallituksen näkemys paikallisen sopimisen toteuttamisesta.

– Toivottavasti tämä työelämäasioiden vastuuministerin kanta olisi koko hallituksen näkemys asiasta ja myös yleissitovuuden puolustamisesta. Se edesauttaisi neuvotteluja paikallisesta sopimisesta, Lyly arvioi sunnuntaina Lännen Medialle.

Oikeus- ja työministeri Lindström kertoi Lännen Median haastattelussa (LM 6.2.) kannattavansa paikallisen sopimisen edistämistä ennen kaikkea työehtosopimuksissa. Lindström ei lämpene niin sanotulle lakitielle.

– EK on käsittääkseni vahvasti B-vaihtoehdon eli lakitien kannalla ja työntekijäpuoli toisella kannalla. En usko, että työryhmältä tulee yksimielistä loppupäätelmää, koska he ovat niin kaukana toisistaan. Hallituksen pitää tehdä päätös. Kannatan tes-tietä, koska vapaaehtoisuus on aina pakkoa parempi vaihtoehto. Toivottavasti siihen päädytään, Lindström sanoi haastattelussa.

Paikallista sopimista valmisteleva työryhmä jättää hallitukselle raporttinsa maaliskuussa. Asian vastuuministeri on juuri Lindström, jolla niin halutessaan on erittäin paljon valtaa hallituksen ratkaisussa.

Lindströmin julkinen kanta saattaa avata lukon

Oikeus- ja työministerin julkinen kanta on merkittävä tieto, koska se saattaa avata tien myös yhteiskuntasopimusneuvotteluiden onnistumiselle. Palkansaajajärjestöt ovat selkeästi kertoneet, että ennen sopimuksen tekemistä ne haluavat tietää, miten hallitus aikoo edetä paikallisen sopimisen edistämisessä.

– Lindströmillä oli hyvä kanta Lännen Median haastattelussa siitä, miten paikallinen sopiminen pitää viedä työpaikoille eli työehtosopimusten kautta. Ei siis lakitietä. Olen samaa mieltä tes-tiestä, Lyly painottaa.

Neuvotteluita paikallisesta sopimisesta on kuvailtu yleisesti lukoksi, jonka pitää avautua, ennen kuin laaja sopu työmarkkinoilla on mahdollinen. Lyly vahvistaa sen, että vastuuministeri Lindströmin julkinen kanta saattaa helpottaa neuvotteluita.

Lindström otti haastattelussa kantaa myös työehtosopimusten yleissitovuuteen, mitä SAK:n puheenjohtaja Lyly niin ikään kiittelee.

– Perussuomalaiset puolusti hallitusneuvotteluissa yleissitovuutta ja puolustaa edelleen. Miksi? Siksi, että vaihtoehto sille olisi, että pitäisi säätää minimipalkkalaki. Kuinka moni oikeasti, edes Elinkeinoelämän keskusliitto EK, haluaa Suomeen minimipalkkalakia, Lindström totesi.

– Yleissitovuudella, vaikka sitä jotkut arvostelevat, on omat pointtinsa. Jos paikallinen sopiminen tehdään oikein, se vahvistaa yleissitovuutta, koska silloin toisella puolella siinä on työntekijän aseman vahvistaminen, ministeri korosti haastattelussa.

STTK:n Palola pitää paikallisen sopimisen ratkaisua ”aivan oleellisena”

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi perjantaina Verkkouutisten blogissaan, että työmarkkinaratkaisun onnistuminen riippuu hallituksen paikallisen sopimisen linjasta.

– Työmarkkinaratkaisun onnistumisen kannalta on aivan oleellista, mihin suuntaan hallitus lähtee viemään parhaillaan valmisteltavaa paikallista sopimista. Ainoa järkevä keino paikallisen sopimisen edistämiseen on työehtosopimusten tie. Paikallisen sopimisen peruslähtökohdat eivät lailla sen paremmin kuin pakollakaan edisty, Palola kirjoittaa.

– Lainsäädäntötie ohi työehtosopimusten voisi johtaa siihen, että paikallinen sopiminen koetaan pakoksi ja uhkaksi sielläkin, jossa jo nyt on toimivat tavat sopia työehtosopimuksen määräyksistä toisin. Myös työrauhaongelmat voisivat lisääntyä, Palola arvioi Verkkouutisten blogissaan.

Teknisesti helppoa

Selvitysmies Harri Hietala laati viime syksynä ministeri Lindströmin toimeksiannosta selvityksen paikallisesta sopimisesta.

Hietalan A-vaihtoehdoksi nimeämässä vaihtoehdossa ”työehtosopimusten osapuolet sopivat sopimuksissaan paikallisen sopimisen mahdollistamisesta kaikissa keskeisissä kysymyksissä”, joita ovat esimerkiksi työaika- ja vapaajärjestelyt, palkkajoustot sekä työntekijöiden tiedonsaanti asioista. A-vaihtoehdon toteuttaminen ei Hietalan mukaan vaatisi muutoksia työehtosopimuksia koskevaan lainsäädäntöön.

– Se vaatisi ainoastaan työehtosopimusosapuolten yhteistä tahtotilaa ja toimintaa. Teknisesti sopimusmuutokset olisivat tehtävissä lyhyessä ajassa, Hietala kirjoittaa.

Lakitien selvitysmies nimesi B-vaihtoehdoksi.

– Jos muutosta ei saataisi aikaan sopimalla, on jäljellä ainoastaan mahdollisuus muuttaa lainsäädäntöä siten, että paikallinen sopiminen sallitaan sitä kautta silloin, kun se ei olisi muutoin mahdollista, hän toteaa selvityksessään, jonka pohjalta nyt istuva kolmikantainen työryhmä aloitti työnsä joulukuussa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: