Helsinki
Keskiviikkoillan ja torstain vastaisen yön aikana Suomen teillä kuoli ainakin neljä ihmistä.
Länsi-Uudellamaalla Karkkilassa yksi ihminen kuoli, kun hänen ajamansa henkilöauto ajautui vastaantulevan kaistalle ja osui elintarvikkeita kuljettavaan rekkaan. Henkilöauto syttyi törmäyksessä palamaan.
Pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan onnettomuuspaikalle saapuneen yhdistelmäajoneuvon kuljettaja sammutti palon käsisammuttimella.
Satakunnassa Kokemäellä kaksi ihmistä kuoli moottoripyörän ja polkupyörän kolarissa. Onnettomuus tapahtui risteysalueella lähellä Kokemäen keskustaa. Risteyksessä ei päivystävän palomestarin mukaan ollut poikkeuksellisia näköesteitä, vaan alueella on pidempi suora ennen risteystä.
Lahdessa keski-ikäinen mies kuoli moottoripyöräonnettomuudessa. Poliisin mukaan mies oli menettänyt moottoripyöränsä hallinnan ja törmännyt valaisinpylvääseen.
Korona-aikana ei yhtään liikennekuolemaa
STT selvitti, miten kuluvan vuoden ja kesän liikennekuolemat vertautuvat vuoden takaiseen.
Koko vuoden tieliikennekuolemien osalta alkuvuosi oli huonompi, sillä tammi–maaliskuun aikana kuolemia oli enemmän kuin vuonna 2019, kertoo Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.
– Huhtikuun puolivälissä tämä kuitenkin taittui, ja siinä oli kahden viikon väli, kun ei ollut yhtään liikennekuolemaa. Taustalla on korona-aika. Tällä hetkellä luvut ovat hyvin samanlaiset kuin mitä oli viime vuonna ennakkotiedoissa, Valtonen selvittää.
Korona-aika vaikutti Valtosen mukaan merkittävästi esimerkiksi työmatkaliikenteen määrään, kun ihmiset vähensivät liikkumistaan.
Valtosen mukaan myös kesällä järjestettävien tapahtumien väheneminen vaikuttaa tiellä liikkujien määrään. Kesällä ei ehkä nähdä niin paljon liikennettä kuin viime vuonna. Toisaalta hyvät sääolosuhteet saattavat lisätä esimerkiksi moottoripyörien ja polkupyörien osuuksia teillä.
Kaasujalat keventyivät koronan aikana
Kotimaan matkailun lisääntyminen saattaa Valtosen mukaan myös lisätä onnettomuuksien mahdollisuuksia. Korona on vaikuttanut myös muuten tieliikenteessä tapahtuviin onnettomuuksiin sekä meillä että muualla.
– Maailmankin tasolla tämä on ollut erikoinen tilanne. Esimerkiksi Italiassa liikennekuolemat romahtivat, koska yhteiskunta meni enemmän tai vähemmän kiinni. Toisaalta esille tuli myös ilmiö, että liikenteen vähentyessä nopeudet kasvoivat, ja Suomessakin poliisi raportoi sekä rattijuopumusten määrän kasvusta että kovista nopeuksista, Valtonen sanoo.
Poliisin raportoimiin rikoksiin voi Valtosen mukaan liittyä myös se, että koronan aikaan viranomaisilla on ollut enemmän resursseja valvoa esimerkiksi liikennettä, kun yhteiskunnan muut toiminnat ovat vähentyneet.
– Kun baarit ja ravintolat olivat kiinni ja konsertit sekä tapahtumat peruutettiin, niin esimerkiksi nuorille muiden tapaaminen tapahtui liikenteessä ja liikenteen avulla, Valtonen sanoo.
