Alle viidesosa ilmoittaa seksuaalisesta ahdistelusta – poliisikyselyssä näkyy kansalaisten luottamus, korruptio epäilyttää

Kimmo Penttinen
Alle viidesosa ilmoittaa seksuaalisesta ahdistelusta – poliisikyselyssä näkyy kansalaisten luottamus, korruptio epäilyttää

Oikeusjärjestelmän täytyy osoittaa Jari Aarnion rikosvyyhdissä kaapin paikka, jotta kansalaisten epäilyt poliisin korruptiosta saadaan laskemaan, sisäministeri Kai Mykkänen sanoo. Arkistokuva.

Petteri LindholmKansalaiset ovat epäilleet poliisia korruptiosta Jari Aarnion rikosten selviämisestä lähtien.

Suomalaisten luottamus poliisiin on vankkaa, mutta kansalaisia epäilyttää korruptio. Tämä selviää uudesta poliisibarometristä.

Jopa 40 prosenttia vastaajista piti melko tai erittäin todennäköisenä, että poliisien keskuudessa esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa. Arvio korruptiosta on pysynyt koholla vuodesta 2014 lähtien.

–Vuoden 2014 hyppäys viittaa ajallisesti siihen, että kysymys on Aarnio-tapauksesta, sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) uskoo.

Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion mittavat rikosepäilyt tulivat julki hieman ennen vuoden 2014 poliisibarometrin tekemistä.

Sittemmin Aarnio on tuomittu muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja törkeästä petoksesta. Helsingin hovioikeus käsittelee parhaillaan syytteitä törkeistä huumausainerikoksista.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan tapauksen jälkeen on tehty kaikki mahdolliset toimet, jotta vastaava ei pääse toistumaan.

–Olemme uudistaneet tietolähdetoimintaa, sisäistä ohjeistusta, epäiltyjen rekisteriä, pääkaupunkiseudun huumerikostorjunnan yhteistyöryhmän toimintatapoja ja vahvistaneet sisäisiä tarkastuksia sekä esimiesvalvontaa.

Lisäksi Aarnio-tapausta lähellä olleisiin yksiköihin on tehty Kolehmaisen mukaan monta poliisin laillisuusvalvonnan tarkastusta.

Ennen vuotta 2012 vastaava luku oli merkittävästi pienempi. Tuolloin poliisien keskuudessa esiintyvää korruptiota pitivät melko tai erittäin todennäköisenä 26–27 prosenttia barometrien vastaajista.

Euroopan kärjessä

Yleinen luottamus poliisiin on Suomessa Euroopan korkeinta ja koko maailman toiseksi korkeinta.

Barometriin vastanneista 95 prosenttia luottaa poliisiin melko tai erittäin paljon.

Luku on pysynyt yli 90 prosentissa ensimmäisestä, vuonna 1999 tehdystä poliisibarometristä lähtien.

Poliisin arvioidaan suoriutuneen hyvin erityisesti kaikkein tärkeimmissä tehtävissään. Kansalaisten mielestä tärkeimmät tehtävät ovat kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen, väkivaltarikosten selvittäminen, kotiväkivaltaan puuttuminen ja terrorismin torjunta.

Alhainen ilmoitusaktiivisuus

Seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan uhreista harvempi kuin joka viides (17 %) ilmoittaa tapahtuneesta poliisille.

Lähes 20 prosenttia jätti ilmoituksen tekemättä, koska arvioi, ettei poliisi ole kiinnostunut asiasta tai kykene ratkaisemaan sitä.

Sisäministeri Mykkäsen mukaan asiaa on lähdettävä korjaamaan parantamalla poliisin ohjeistusta. Myös ennaltaehkäisy on ratkaisevaa, Mykkänen sanoo.

–Sosiaalityöntekijät sekä terveydenhuollon ja lastensuojelun henkilöstö pitäisi saada kertomaan seksuaalisen väkivallan uhasta poliisille herkemmin.

Mykkäsen mukaan sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä kokoaa tällä hetkellä toimenpide-ehdotuksia seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseksi.

Raiskauslainsäädännön uudistaminen niin sanotun suostumusperusteisen mallin mukaiseksi on Mykkäsen mukaan yksi vaihtoehdoista.

–Oikeusministeriö selvittää asiaa, itse en lähde sitä maallikkona tuomaroimaan.

Poliisiylijohtaja Kolehmaisen mukaan tiedottaminen on tärkein keino ilmoitusaktiivisuuden nostamiseksi.

–Jos kansalaiset taas kokevat, ettei poliisi ilmoittamisesta huolimatta tee asialle mitään, meidän on ryhdyttävä tarkastelemaan poliisin resurssien kohdentamista.

Selviä virheitä

Lähes joka viides kyselyn vastaaja arvioi poliisin tehneen työssään selviä virheitä.

Näin vastanneiden mielestä poliisi tekee virheitä esimerkiksi sakotustilanteissa, liikennerikkomusten arvioinnissa ja käyttää liiallista voimaa. Poliisin arvioidaan lisäksi käyttäytyneen epäasiallisesti ja jättäneen saapumatta häiriötapauksissa paikalle.

Vastaajat arvioivat poliisin myös toimineen epäoikeudenmukaisesti maahanmuuttajataustaisia ja vähempiosaisia henkilöitä kohtaan.

–Aihe on mitä vakavin, ei saa syntyä kahden luokan yhteiskuntaa, missä ulkomaalaistaustainen kokisi, että poliisi toimii hänen kohdallaan eri tavalla.

Tasapuolista kohtelua on painotettava aiempaa enemmän poliisikoulutuksessa ja -laitoksilla, Mykkänen sanoo.

Helsingin yliopiston alkuvuonna tekemän tutkimuksen perusteella poliisi tekee etnistä profilointia. Poliisilaitosten mukaan profilointia ei kuitenkaan tapahdu, Kolehmainen sanoo.

–En osaa sanoa, mikseivät tapaukset tule poliisin tietoon, mutta jos niitä tulee, muutamme ohjeistusta.

Näin tutkimus tehtiin

Poliisibarometri on haastattelututkimus, joka on tehty vuodesta 1999 lähtien kahden vuoden välein.

Barometrissä kansalaisilta kysyttiin arvioita esimerkiksi poliisin luotettavuudesta, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta sekä tehdyistä virheistä.

Tutkimukseen haastateltiin 1096 henkilöä marraskuun 2017 ja tammikuun 2018 välillä.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio