Vaikka miten puunaisi, bakteereilta ei voi kotioloissa välttyä. Eikä tarvitsekaan, Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Per Saris painottaa.
Ihmisen immuunipuolustus on nimittäin kehittynyt varsin hyväksi. Suurin osa bakteereista ei ole sille vihollisia vaan ystäviä.
”Pitää muistaa, että bakteerikantoja on enemmän kuin taivaassa tähtiä, ja vain muutama sata voi aiheuttaa meille tauteja”, Saris kiteyttää.
Mutta missä ne terveyttä uhmaavat bakteerit elelevät? Entä millaiset asiat lisäävät todennäköisyyttä sairastua vaikkapa vatsatautiin? Kysyimme asiaa Sariksen ohella Helsingin yliopiston mikrobiologian yliopistotutkija Nina Atanasovalta.
Kylpyhuone on yksi ilmeisimpiä riskipaikkoja, etenkin, jos siellä on suihkun ohella vessanpönttö.
Sariksen mukaan arjessa on liki mahdotonta välttyä tilanteelta, jossa ihmisellä ei olisi lainkaan ulosteperäistä mikrobistoa käsissään. Sen vuoksi se myös leviää käsistä kaikkiin paikkoihin, joihin ihminen koskee.
Hän mainitsee ovenkahvat, kaapiston ovet, vesihanan ympäristön sekä pytyn kannen, istuinosan ja vetonupin.
”Jos pöntön vetää kansi auki, mikropisarat leijailevat koko kylpyhuoneeseen, useiden metrien päähän.
Eritoten eräs monelle arkinen tapa saa bakteerien määrän suorastaan ryöpsähtämään. Se on se, että pitää pöntön kannen auki ja vetää vessan samalla. Tällöin mikropisarat leijailevat koko kylpyhuoneeseen, useiden metrien päähän.
Näin ollen pelkkä kannen sulkeminen vähentää bakteerien leviämistä tuntuvasti, Saris ja Atanasova kiteyttävät. Jos bakteerit huolettavat tai ällöttävät, lavuaarin reunalla olevat tavarat, kuten hammasharja, voi nekin olla paikallaan sijoittaa lavuaarin reunan sijaan esimerkiksi peilikaappiin.
Jokseenkin lohdullista on, että ulosteperäinen flora aiheuttaa harvoin taudin sellaisenaan.
Tyypillisempi skenaario on, että kädet vessassa pesemättä jättänyt ihminen käsittelee myöhemmin ruokaa.
Jos vielä ruoka on jäänyt liian pitkäksi aikaa lämpimään muhimaan, riski lisääntyy entisestään, Saris selittää.
Joka tapauksessa kylpyhuoneen siisteydestä on hyvä pitää kiinni. Atanasova neuvoo puhdistamaan edellä luetellut pinnat säännöllisesti.
Aineeksi riittää mieto, käsitiskiaineen kaltainen puhdistusaine, mutta tehokkaimmin tepsii klooripitoinen aine. Se voi olla hyvä vaihtoehto etenkin silloin, jos edellisestä siivouskerrasta on kulunut pidempi tovi.
Eritoten siinä tapauksessa, että asukkaalla on tapana vetää vessa kansi apposen auki, on syytä muistaa, että mikrobeja elää putsattavana muuallakin kuin pöntön pinnassa. Ne ovat voineet levitä seiniin saakka.
Kylpyhuoneen ohella siis keittiön puhtauteen kannattaa satsata, jos bakteerit huolettavat.
Esimerkiksi jääkaapin ja mikroaaltouunin ovi voivat olla otollisia paikkoja pöpöille, sillä niitä kosketaan jatkuvasti.
””Siinä on yhdistelmä, jota mikrobit rakastavat.”
Tiskiliina on todellinen bakteeripommi, koska sillä pyyhitään likaisia pintoja ja se jää sen päätteeksi kosteana huoneenlämpöön.
”Siinä on yhdistelmä, jota mikrobit rakastavat”, Saris sanoo.
Sen vuoksi tiskiliina on tärkeää vaihtaa tai pestä tarpeeksi usein.
Lisäksi matot keräävät pölyä, kuten ihohilsettä ja kaikkea lemmikeistä irtoavaa.
Jos bakteerien määrää haluaa vähentää, mattojen säännöllinen puhdistaminen voi olla avain onneen.
Kannattaa muistaa, että aina, kun ihminen imuroi, osa pölyistä pöllähtää ilmaan, Atanasova sanoo. Siksi myös tuulettaminen kannattaa.
Saris lisää listaan tietokoneen näytön, näppäimistön sekä puhelimen. Vaikka moni ei haluaisi uskoa, tosiasia on, että ne ovat likaisimpia kohtia, sillä tartumme käsillämme niihin koko ajan.
Pinnoilla elävien bakteerien ohella asiantuntijat nostavat esiin legionellabakteerin, joka voi elää kotien vesijärjestelmissä varsinkin silloin, kun kuuma vesi ei ole tarpeeksi kuumaa.
Legionellat leviävät vesiaerosolien välityksellä joko suihkuvedestä, uimahallien porealtaista tai ilmastointikanavista. Ne voivat aiheuttaa vaarallisen infektion, legionelloosin.
Eritoten sähkökriisin aikana, jolloin lämmityskuluissa haluaisi säästää, onkin tärkeä muistaa pitää lämminvesivaraajat tarpeeksi kuumana. Toisin sanoen vähintään 55 celsiusasteessa, Atanasova linjaa. Tämän ohella vesikiertopatterit on oltava päällä.
Myös asunnon iällä on vaikutusta taudinaiheuttajien suhteen. Jos kyseessä on esimerkiksi vanhempi omakotitalo, jossa ei ole tehty märkätilojen remontteja, erilaisia mikrobeja voi muhia seinän sisällä.
Taloissa kun ei ole välttämättä lainkaan vesieristeitä, Atanasova toteaa.
Yhtä lailla ilmastoinnilla on merkitystä. Jos ilma ei kierrä kuten pitää, mikrobien kanssa tulee väistämättä ongelmia, Atanasova kiteyttää.
Lopuksi Saris muistuttaa pienestä asiasta, jolla on bakteerien leviämisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Haavat kannattaa desinfioida aina ja kaikkialla.
”Muuten bakteereita voi levitä tulehtuneesta haavasta ruokaan ruuan valmistuksen aikanaan”, hän toteaa.
Ennen desinfiointia likainen haava on myös syytä huuhdella kylmän veden alla. Tämäkin peliliike suojelee ihmistä merkittävästi.