Millainen joulukuusi on ekologisin?

Valtaosa suomalaisten koristelemista joulukuusista on kotimaassa viljeltyjä puita. Jotkut hakevat kuusen itse metsästä, toiset päätyvät muoviseen tekokuuseen.

Joulupuuseuran arvion mukaan Suomessa pystytettiin viime jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Luku sisältää myös julkisissa tiloissa olevat joulukuuset.

17.12.2022 20:45

Joulukuusi on monessa perheessä perinteinen ostos. Koristeltu ja valaistu joulupuu kruunaa juhlatunnelman.

Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissinen kertoo, minkälainen kuusi on ympäristön kannalta paras valinta.

Ekologisuuden mitaksi on tässä otettu hiilijalanjälki, joka ilmaisee, miten kovasti kukin joulukuusi kuormittaa ilmastoa. Mittari kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, syntyy tuotteen elinkaaren aikana, raaka-aineista jätteen­käsittelyyn asti.

Hiilijalanjäljen koko ilmoitetaan massana eli grammoissa, kilogrammoissa tai tonneissa. Samoilla yksiköillä mitataan kaasuja.

Miten iso hiilijalanjälki viljellyllä kuusella ja metsäkuusella on?

Kotimaisen viljellyn kuusen hiilijalanjälki on arviolta noin 1,5 kiloa. Laskelmassa on huomioitu kaikki tekijät lannoitteesta muoviverkkoon ja kuljetuksiin. Joulupuuviljelmät vaativat tietysti hoitoa: kuusia on istutettava ja lannoitettava sekä tuholaisia ja heiniä torjuttava.

Viljely itsessään kuluttaa vain vähän energiaa. Suurin osa viljellyn kuusen hiili­jalanjäljestä syntyykin siitä, että kuusi kuljetetaan metsästä kuorma-autolla ja haetaan kaupan pihasta autolla kotiin.

Laskelmassa on arvioitu, että joulukuusen ostaja ajaa yhteensä noin viiden kilometrin matkan. Tästä ajomatkasta syntyy noin puolet kuusen hiilijalanjäljestä.

Metsästä itse haetun joulukuusen hiilijalanjälki on arviolta vähän yli kilon luokkaa. Hiilijalanjälki syntyy pääasiassa siitä, että kuusi noudetaan autolla kotiin.

Suomeen tuodaan joulukuusia esimerkiksi Tanskasta, Ruotsista ja Puolasta. Laivarahdin päästöt ovat yleensä pienet.”

Kuormittaako muovikuusi raskaasti ilmastoa?

”Muovikuusen hiilijalanjälki on arviolta noin 15 kiloa.

Yli puolet muovikuusen päästöistä tulee raaka-aineiden ja tuotteen valmistuksesta, sillä muovikuusessa on esimerkiksi metallia ja muovia. Valmistuksessa käytetään paljon fossiilisia polttoaineita.

Muovikuusia eri liikkeiden valikoimista: Bauhaus, Biltema, Clas Ohlson ja Ikea.

Kolmasosa päästöistä syntyy, kun kuusi seilaa Suomeen laivalla esimerkiksi Kiinasta.

Muovikuusta pitäisi käyttää yli kymmenen vuotta, jotta siitä tulisi viljeltyä tai metsä­kuusta ekologisempi vaihtoehto.

Miten joulukuusen hankinnasta voi tehdä ekologisemman?

Autoilu lisää hiilijalanjälkeä selvästi. Auton päästöt voivat olla suuruusluokaltaan noin 200 grammaa kilometrillä, jos laskee mukaan auton ja polttoaineiden valmistuksen.

Metsässä kasvaneelle kuusellekin tulee siis hiilikuormaa, jos puun noutaa kymmenien kilometrien päästä. Mitä lähempää kuusen hakee, sitä ympäristöystävällisempi hankinnasta tulee. Ekologisinta on tuoda kuusi pulkalla, lastenvaunuilla, pyörällä tai kantaen.

Jos autoa on käytettävä, niin kuusenhakureissu kannattaa yhdistää kaupassa käyntiin eli tehdä samalla kertaa ruokaostokset.

Viljelty ja metsäkuusi on hyvä kierrättää joulun jälkeen.

Satakunnassa esimerkiksi Porissa ja Raumalla joulukuusi ohjeistetaan kierrättämään hakettamalla oksat kompostin täytteeksi ja polttamalla runko tulisijassa.

Vaihtoehtoisesti kuusen voi toimittaa Porissa Veikko Lehti Oy:n kuusilavalle osoitteeseen Teljänkatu 10, Hangassuon risukeräykseen tai Porin kierrätyskeskuksen kuusilavalle. Raumalla kuusia vastaanottaa Hevossuon jäteasema.

Joulukuusten viljelystä voisi tehdä vielä ympäristöystävällisempää kuin se on. Viime aikoina on nostettu esiin ajatus joulukuusten kasvattamisesta voimalinjojen alla.

Ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Sykestä pitää ideaa hyvänä. Voima­linjojen alla puuston ei voi antaa kasvaa liian suureksi, joten paikka voisi soveltua nuorina korjattavien joulukuusten tuottamiseen.

Soimakallion mukaan muilla metsämailla voi syntyä hiilinielutappioita, kun joulukuusiksi kaadetut puut eivät pääse kasvamaan täysikasvuisiksi.

Joulukuusia kasvaa siisteissä riveissä.

Tarvitseeko joulukuusen vuoksi potea huonoa omaatuntoa?

”Mielestäni ei. Suomalainen tuottaa päivässä keskimäärin noin 30 kiloa kasvihuonekaasupäästöjä. Muovikuusenkin päästöt joulua kohti jäävät alle kahteen kiloon, jos sitä käyttää kymmenenä jouluna.

Esimerkiksi joululahjoista tulee selvästi joulukuusta isommat päästöt, etenkin jos ostaa elektroniikkaa. Kännykän hiilijalanjälki on noin 50–100 kiloa ja kannettavan tietokoneen noin 300–500 kiloa.

Tekstiilit aiheuttavat moninaista ympäristöhaittaa elinkaarensa aikana, ja lelut ovat usein muovisia ja suurissa muovipakkauksissa.

Tärkeintä olisikin ostaa vain aidosti tarpeellisia tavaroita ja palveluja tai sellaista, mikä tuo erityisen paljon hyvää mieltä.

Ympäristön kannalta paljon joulukuusta merkittävämpää on myös se, että suosii kasvisruokaa. Jos syö lihaa, sitä kannattaa nauttia kohtuullisesti. Ruokaa on ylipäänsä hyvä hankkia ainoastaan sen verran kuin sitä kuluu, jotta tähteitä ei tarvitse heittää roskiin joulunakaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut