Jokainen voi auttaa pölyttäjien elämää - Koti - Satakunnan Kansa

Jokainen voi auttaa pikkusiivekkäiden elämää – katso vinkit pölyttäjäkadon torjumiseen

Perennat ja yrtit voi vaihtaa pölyttäjiä suosiviksi.

Komea ritariperhonen istahti pihasyreenille.

1.6. 9:00

Alkukesällä lentävät pikkusiivekkäät sitruuna-, nokkos- ja neitoperhosen on nähty jo parin kuukauden ajan lennossa ja mantukimalaisten hortoileva pörinä on tehnyt niille seuraa. Näiden näkeminen on yksi kevään kohokohdista.

Kevään ja kesän lentävät selkärangattomat lajit ovat välttämättömiä pölyttäjiä kaikelle kasvulle. Ruoantuotanto on riippuvaista pölyttäjistä. Niiden dramaattinen maailmanlaajuinen kato on todettu vakavaksi ongelmaksi jo usean kymmenen vuoden ajan.

Mesipistiäinen siankärsämöllä.

Pölyttäjäkadon merkittävin syy ovat peltojen torjunta-aineet, joista tuhoisiakin saa edelleen käyttää. Pihoilla ja puistoissa suositaan yksipuolisia nurmikoita. Tämän suuntauksen ääripäitä ovat golfkentät, joilta muu kasvillisuus myrkytetään ”viheriön” alta. Luonnon kannalta niitä voi perustellusti nimittää autiomaiksi.

Luomuviljely olisi ratkaisu pölyttäjien ahdinkoon ja runsastumiseen. Nykyään luomun Maa- ja metsätalousministeriöltä saama tuki on kuitenkin marginaalinen muuhun viljelyyn myönnettyyn tukipottiin nähden. Luomuruoan suosio on kasvussa ja me kaikki voimme vaikuttaa siihen.

Kimalainen nurmitädykkeellä.

Jokainen voi helpottaa pölyttäjien elämää

Pölyttäjiä voi suosia kotien ja kerrostalojen pihoilla ja taajamien puistoissa. Asukkaat voivat olla tässä aloitteellisia. Luonnontilaiset alueet ja tietyt kasvit houkuttelevat kimalaisia, pistiäisiä, mehiläisiä, kukkakärpäsiä, päivä- ja pikkuperhosia ja muita pölyttäjiä.

Luonnonkasveissa on useita pölyttäjien suosikkeja. Esimerkiksi maaliskuussa ensimmäisinä heräävät päiväperhoset kuolisivat ilman samaan aikaan kukkivia pajupensaikkoja. Jokaisella pihalla pitäisi kasvaa raita, joka on yksi puun mittaan yltävistä pajulajeistamme. Lämpiminä kevätpäivinä kukkivat raidat kuhisevat elämää.

Kesän alussa pihalle voi ruohonleikkurilla ajaa vain käytäviä ja antaa ainakin osan pihasta kukkia niittynä. Se niitetään tai leikataan vasta elokuun puolella, kun siemenet ovat tuleentuneet. Ennen niittoa kerätään kypsyneitä siemeniä, jotka pistellään syksyllä halutuille paikoille.

Luonnosta siementen keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa, mutta niittykasvien siemenseoksilla pääsee alkuun. Tämä on helppoa ja pölyttäjiä suosivaa pihan hoitoa. Pihan luonnonmukaisuutta lisätään jättämällä syksyllä puiden lehdet pääosin haravoimatta. Kastemadot vetävät ne käytäviään pitkin maannokseen ja tekevät niistä muhevaa multaa.

Ahdekaunokki kukkii kesän loppupuolella ja kartanokimalainen hakee siltä mettä.

Kesän jatkuva kukinta on alkamassa

Keväällä ja kesän alussa pölyttäjiä keräävistä lajeista kukkivat muun muassa rikkakasveina pidetty voikukka ja maa- ja niittyhumala, nurmitädyke, leinikit, ahomansikka sekä koiranputki ja pientareilla peltokanankaali. Niille tekevät seuraa valkoapila, siankärsämö, vuohenputki ja heinälajit.

Päivänkakkara, särmäkuisma, sekä ahde- ja nurmikaunokki kukkivat keskikesällä ja loppupuolella. Pihan kostealle kohdalle voi laittaa kookasta karhunputkea, joka on komean ritariperhosen toukan ravintokasvi. Isonokkonen taas houkuttelee nokkos- ja neitoperhosta.

Perennat ja yrtit voi vaihtaa

Koristekasveissa perennat voi vaihtaa pölyttäjien suosikeiksi. Näitä ovat muun muassa alkukesällä kukkiva kangasajuruoho, illakko ja muut ristikukkaiset lajikkeet ja maksaruohot.

Keski- ja syyskesällä parhaasta päästä ovat kesä- ja syyspäivänhattu, suopayrtti ja tupakkalajikkeet. Kehäkukka, isohirvenjuuri, tummatulikukka, syysasteri, nauhukset, auringontähti ja auringonkukka ovat komeita ja varmoja loppukesän pölyttäjien suosikkeja.

Yrteistä hyviä pölyttäjälajikkeita ovat mäkimeirami, mirrin- ja väriminttu, iisoppilajikkeet ja lehtosalvia.

Pensaista pölyttäjät suosivat lehtokuusamaa ja jalostettuja kuusamalajikkeita ja puista sireeniä sekä omena- ja kirsikkapuita. Pihaharrastuksessa pätee meno-paluusääntö: luonnosta ei saa siirtää mitään kasvia pihalle eikä pihalta luontoon.

Puistoissa pönäkät istutukset voisi vaihtaa pölyttäjille tärkeisiin lajikkeisiin. Siihen sopivat samat lajikkeet kuin pihoillekin. Siellä täällä näkee maisemapeltoja, joiden lajiston toivoisin olevan pölyttäjien kannalta monipuolisempia.

Perhosbaari on toimiva keino perhosten houkutteluun. Yksinkertaisimmillaan se tehdään niin, että kaadetaan matalalle vadille punaviiniä, johon sekoitetaan sokeria. Netissä on perhosbaarireseptejä ja hyönteishotellien rakennusohjeita.

Niittyinä kukkivat pihat ja puistot antavat elämää tärkeille lajeille, pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta ja tuottavat katsojalleen mielihyvää. Silmänruoan lisäksi pihapuuhastelu on terapeuttista ja palkitsevaa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: