Koronapotilaita on kuollut kolmessa kuukaudessa enemmän kuin koko viime vuonna – THL:n Salmisen mukaan keinot suunnan kääntämiseksi ovat vähissä

Lähes kaikki koronavirukseen kuolevat suomalaiset ovat jo valmiiksi sairaita, kertoo johtava asiantuntija Sirkka Goebeler THL:stä.

Mika Salminen THL:stä toteaa, että koronakuolemien määrä alkaa laskea viimeistään kun tapausmäärät lähtevät laskuun.

3.4. 10:15

Koronavirustartunnan saaneita on kuollut tänä vuonna enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.

Kolmen kuukauden aikana yli 1 400 koronatartunnan saanutta on kuollut, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista. Vuonna 2021 kuoli saman tilaston mukaan yhteensä 1 163 koronatartunnan saanutta.

Kun asiaa kysyttiin maaliskuun puolivälissä, terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen THL:stä ei ollut asiasta erityisen huolissaan.

Kuolemien määrä ei kuitenkaan ole lähtenyt laskuun. Mitä Salminen ajattelee nyt?

”Ei se tietenkään ole mikään mukava asia, että kuolemia on noinkin paljon kuin niitä on”, hän sanoo.

Selitys on pysynyt samana. Salmisen mukaan kuolemien suuri määrä johtuu siitä, että koronatapauksia ylipäätään ollut alkuvuonna valtavasti enemmän kuin aiemmin.

Kuolemista selvästi suurin osa on todettu viime aikoina yli 80-vuotiailla. Kuolleiden keski-ikä on ollut 84 vuotta, kertoo johtava asiantuntija Sirkka Goebeler THL:stä.

”Lähes kaikki ovat sairaita ennalta. Koronatauti tappaa heitä, jotka kuolisivat juuri mihin tahansa suhteellisen vakavaan infektioon”, Goebeler sanoo.

”Se olisi voinut yhtä hyvin olla vaikkapa vatsatauti.”

Goebelerin mukaan koronaviruksessa ei siis ole erityistä juuri sen vakavuus, vaan että virusta on nyt niin paljon liikkeellä. Yleisiä taustasairauksia koronaan kuolleilla vanhuksilla ovat hänen mukaansa sydänsairaudet, vuodelepoon johtanut dementia, syöpä ja vaikeahoitoinen diabetes.

Koronatartunnan jälkeen kuolleita on kirjattu Suomessa yli 3 000. Goebelerin mukaan heistä noin muutama sata on kuollut ensisijaisesti muusta syystä eli koronatauti ole päätynyt heidän kuolinsyytodistukseensa.

Kuolemantapausten määrä alkoi kasvaa vuodenvaihteessa. THL:n mukaan tärkein syy tuskin on rokotteiden tehon heikkenemisessä. Tammikuussa iäkkäiden kolmansista rokotteista oli kulunut vasta vähän aikaa.

Omikronmuunnos ei myöskään ole iäkkäille erityisen tappava, arvioi Goebeler. Sen vaarallisuus on syntynyt siitä, että se tarttuu niin paljon helpommin kuin aiemmat muunnokset.

THL päätti viime viikolla suositella neljänsiä rokotusannoksia yli 80-vuotiaille ja hoivakodeissa asuville. Laitos perusteli suositustaan muun muassa kuolemien ja menetettyjen elinvuosien ehkäisemisellä.

Yli 80-vuotiailla koronakuolleisuus on kolmesta annoksesta huolimatta varsin suurta.

Juuri muuta ei Mika Salmisen mukaan ole tehtävissä.

”Meillä ei oikein keinoja ole. Muuta kuin pyrkiä tietysti potilasturvallisuuden keinoin suojelemaan ikääntyneitä mahdollisimman hyvin”, Salminen sanoo.

Hänen mukaansa ihmisten elämänlaatu kärsii, jos esimerkiksi rajoitettaisiin läheisten tapaamista ja vierailuja pandemian alkuaikojen tapaan.

”Totta kai tapaamisiin liittyy riskejä, mutta niitä voida hallita vaikkapa maskienkäytöllä ja hyvällä käsihygienialla”, Salminen sanoo.

Salmisen mukaan esimerkiksi tuetussa asumisessa olisi tärkeää kuunnella asukkaiden ja heidän omaistensa toiveita turvatoimien suhteen.

Milloin koronakuolemien tilanne alkaa helpottaa?

”Viimeistään silloin se saadaan laskuun, kun tapausmäärät lähtevät laskuun. Meillä ei vielä ole selvää viisautta siitä, miten pitkään tässä menee”, Salminen sanoo.

Salmisen mukaan muiden Pohjoismaiden tilanteen perusteella voisi arvioida, että viimeistään kuukauden sisällä tilanne voi helpottaa. Takaiskutkin ovat silti mahdollisia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut