Mitä omikronmuunnoksen aiheuttamista epidemioista tiedetään maissa, joissa tilanne on viikon tai pari Suomen tartuntatilannetta edellä?
”Perusongelma on se, että omikronmuunnos lisääntyy nopeasti. Vielä hieman arvuutellaan sen vakavuutta”, zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti tiivistää.
Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.
Koska omikronin aiheuttaman taudin vakavuudesta ei ole kattavaa tietoa, rajoitustoimien mitoituksen päättäminen on vaikeaa. Esimerkiksi Tanska ja Hollanti ovat joulukuun aikana tehneet laajoja yhteiskunnan sulkutoimia. Tanskassa suljettiin viime viikolla koulut, ja ne pidetään suljettuina joululomien yli.
Omikronin itämisaika näyttää olevan kolme päivää, kun deltamuunnoksella aika on keskimäärin yli neljä vuorokautta. Omikronvariantin saanut ehtii siis tartuttaa yhdeksässä päivässä kolme tartuntojen sukupolvea. Tämä vaikuttaa osaltaan sen nopeaan leviämiseen.
Vapalahden mukaan kansainväliset arviot koronaviruksen omikronvariantin vakavuudesta vaihtelevat todella lievästä taudista oireiltaan sellaiseen koronatautiin, jonka deltamuunnos aiheuttaa.
”On olemassa alustavia laboratoriotuloksia, jotka tukevat sitä, että omikronvariantti lisääntyy [deltaa] huonommin keuhkosoluissa”, Vapalahti sanoo.
Toinen perustavanlaatuinen ongelma on se, että omikron väistää taidokkaasti immuniteettia eli esimerkiksi rokotussuojaa.
Tanskan Serum Institut raportoi, että omikrontartunnoista jo lähes 80 prosenttia on todettu rokotetuilla. Tanskassa 85 prosenttia kaikista yli 12-vuotiaista on saanut kaksi koronarokotetta.
Britanniassakin omikronin nopean leviämisen takia esimerkiksi Lontoon pormestari Sadiq Khan on julistanut poikkeustilan, koska viruksen nopea leviäminen vie muiden muassa terveydenhuollon henkilökuntaa sairauslomille.
Viime viikolla Lontoossa raportoitiin 30 prosenttia enemmän alkaneita covid-19-sairaalahoitojaksoja kuin sitä edeltävällä viikolla.
Britanniassa on kuitenkin Suomea huomattavasti enemmän kolmesti rokotettuja ja väestö on myös sairastunut koronaviruksesta enemmän.
””Elämme nyt niin kuin keväällä 2020 ennen pandemiaa.”
Olli Vapalahti näkee, että nyt Suomessa ollaan menossa kohti jyrkempää tartuntojen nousua. Tilanne muistuttaa Norjan epidemiatilannetta, jossa pikkujoulujuhlien jälkeen useita tartuntaryppäitä lähti nopeasti leviämään väestöön.
”Jos tartuntakäyrää halutaan loiventaa, kontakteja on pakko rajoittaa. Elämme nyt niin kuin keväällä 2020 ennen pandemiaa. Ostoskeskukset ovat täynnä, biletetään ja on isoja konsertteja. Kokonaisuudessa on aika näpertelyä, meneekö joku ravintola kiinni tunnin aikaisemmin tai myöhemmin”, Vapalahti.
Tartunta-aalto on nousussa, mutta sitä voidaan sairaalahoidon voimavarojen turvaamiseksi jonkin verran hidastaa. Rajoitukset näkyvät sairaalaluvuissa yleensä noin kahden viikon kuluttua. Omikronin lyhyemmän itämisajan vuoksi vaikutus saattaa näkyä jo nopeammin.
Vapalahden mukaan omikronia ja sen vaikutuksia voidaan hillitä erityisesti kolmella tavalla: vähentämällä ihmisten välisiä kontakteja, käyttämällä FFP2-tason kasvosuojaimia ja antamalla kolmas annos koronavirusrokotetta mahdollisimman nopeasti.
Nopeassa tartuntojen nousussa voi olla toinen, myönteisempi puoli. Tartuntojen aalto saattaa lähteä melko nopeasti myös laskuun.
”Olisi myös hyvä uutinen pandemialle, jos omikron onkin lievempi ja se nousee deltamuunnoksen ohi valtamuunnokseksi.”