Koronaepidemia voi jatkua vielä jopa 5 vuotta - Koronavirus - Satakunnan Kansa

Pandemian ei uskottu kestävän puoltakaan vuotta, mutta toisin kävi – Kaksi asian­tuntijaa arvioi, kauanko epidemia vielä jatkuu

Sairaanhoitopiirien asiantuntijat arvioivat, että koronaepidemia kestää Suomessa vielä joitain vuosia. Merkittävimmin epidemian kulkuun vaikuttavat rokotekattavuus ja se, kuinka virus muuntuu.

Rikhard Larvanto tarkasti Joulun taikaa -konserttiin saapuvan Kirsi Tiriboiun koronapassia Musiikkitalossa Helsingissä.

21.12.2021 9:00

Koronapandemian ei aluksi uskottu kestävän puoltakaan vuotta. Nyt aikaa on kulunut jo melkein kaksi vuotta eikä loppua näy.

Tavoitteena on paluu normaaliin: siihen, että meillä voi olla koronatauti, joka saattaa satunnaisesti aiheuttaa vakaviakin infektioita, mutta tautiin ei tarvitse suhtautua sen kummemmin kuin influenssaan.

”Uskoisin että koko Suomessa on tullut yllätyksenä, miten pitkään tämä on jo kestänyt ja että epävarmuus jatkuu edelleen”, sanoo johtajaylilääkäri Mikko Pietilä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.

”Epävarmuustekijöitä on paljon, mutta aika selkeältä näyttää, että tästä voi tulla vielä jopa muutamaksi vuodeksi krooninen vitsaus.”

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johtoryhmässä laskettiin pari kuukautta sitten, että nykyisellä rokotuskattavuudella kuluu aikaa koronaepidemian lopulliseen päättymiseen vielä 4–5 vuotta.

”Laskelma on tehty sen pohjalta, että ensimmäisen vuoden aikana 3–4 prosenttia oli sairastanut taudin ja meillä oli 30 prosenttia koko väestöstä ilman rokotussuojaa, jos otetaan lapset mukaan”, sanoo Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Rokottamattomia on yli 12-vuotiaistakin vielä runsaat 20 prosenttia. Suuri osa heistä tulee Lehtosen mukaan sairastamaan koronataudin, sillä immuniteetin saa vain joko sairastamalla sen tai rokottautumalla. Kaikki eivät todennäköisesti hanki rokotusta, vaikka siihen olisi mahdollisuus.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella ilmaantuvuus rokottamattomilla on yli 800 tartuntaa 100 000:ta asukasta ja kahta viikkoa kohden.

”Toisin sanoen pyöreästi 0,8 prosenttia väestöstä sairastuu kahden viikon aikana”, Mikko Pietilä sanoo.

Tällä määrällä se tarkoittaisi, että vuoden kuluessa sairastuneita olisi rokottamattomista vasta 20 prosenttia, hän laskee. Jos ajatellaan, että jokainen rokottamaton sairastuu jossain vaiheessa, tasaisen vauhdin taulukolla taudin läpikäyminen kestäisi koko ryhmältä viitisen vuotta.

”Tuolla karkeasti yksinkertaistetulla logiikalla kestää kauan, ennen kuin tämä on ohi.”

Minna Huusko oli lauantaina Musiikkitalon ovella asiakkaita vastassa. Hän tarkasti Joulun taikaa -konserttiin saapuvien koronapasseja.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on runsaat 40 000 täysin rokottamatonta yli 12-vuotiasta, Pietilä kertoo.

”On sairaalakuormituksen kannalta kriittisen olennaista, ottavatko nämä ihmiset rokotuksen vai päätyvätkö he sairastamaan taudin.”

Pietilän mukaan tiedetään, että sairastuneista 3–5 prosenttia joutuu sairaalahoitoon. Jos kaikki rokottamattomat sairastuvat, 40 000:sta viisi prosenttia olisi siis 2 000 sairaalahoidon aloittavaa potilasta. Näin suuri alkavien sairaalahoitojaksojen määrä olisi melkoinen.

”Vertailun vuoksi: tähän mennessä alueellamme on alkanut alle 600 sairaalahoitojaksoa epidemian alusta lähtien”, Pietilä sanoo.

Rokotekattavuutta olisi siis edelleen voitava kasvattaa.

”Jotta epidemia alkaisi sammua, rokotuskattavuus pitäisi saada yli 90 prosenttiin ja tartuttavuusluku pysyvästi alle ykköseen.”

Pietilän mukaan hänen edustamansa sairaanhoitopiirin asukkaat ovat viime viikolla kunnostautuneet rokotteiden ottamisessa: tuolloin ensimmäisen rokotteensa sai alueella jopa 1 700 ihmistä.

Tämä vastaa alueella noin neljää prosenttia rokottamattomista. Vaikka rokotettujakin joutuu sairaalaan, rokottautuminen vähentää potentiaalisesti vielä alkavia sairaala­hoito­jaksoja lähes samassa suhteessa, 70 hoitojaksolla. Tällä on Pietilän mukaan suuri merkitys terveydenhuollon kuormitukselle.

Pietilä uskoo, että suurin osa rokotteen ottavien määrän kasvusta johtuu alueella voimaan tulleista rajoitteista, joista vapautuu käytännössä parhaiten rokottautumalla.

"Seuraavaksi suurin syy voi mielestäni olla se, että ihmiset ovat huomanneet, ettei tämä olekaan vielä ohi ja että riski on edelleen olemassa.”

Tuomaan markkinoiden vierailijoilta tarkastettiin koronapassit lauantaina Helsingissä.

Myös Lasse Lehtosen mukaan rokotukset ovat ainoa realistinen tapa pitää tautitaakka pienenä ja lopulta tukahduttaa tauti.

”Samaan tapaan kuin on käynyt esimerkiksi tuberkuloosin kanssa: eihän sitä aiheuttava bakteeri ole hävinnyt, se ei vain enää aiheuta epidemiaa Suomessa.”

Koronan leviämiseen liittyy Lehtosen mukaan paljon arvaamattomia tekijöitä, mutta rokotuskattavuus on niitä asioita, joihin pystytään vaikuttamaan.

”Jotta epidemia alkaisi sammua, rokotuskattavuus pitäisi saada yli 90 prosenttiin ja tartuttavuusluku pysyvästi alle ykköseen.”

Vaikka tiedetään, etteivät rokotukset estä tartuntoja kokonaan, vähentävä vaikutus on Lehtosen mukaan merkittävä.

Israelista on kuitenkin saatu tietoja, joiden mukaan kolmannenkin rokotteen jälkeen immuniteetti kestäisi joissain tapauksissa vain muutamia kuukausia, Lehtonen sanoo.

”Hyvin herkästi ollaan tilanteessa, jossa rokotteita pitäisi uusia esimerkiksi kerran vuodessa.”

Lehtonen arvelee, että ainakin seuraavat kolme tai neljä vuotta rokotuksille joudutaan ottamaan tehosteannoksia. Hän ei silti usko, että koronarokotukset jäisivät pysyväksi käytännöksi muille kuin kenties joillekin riskiryhmille.

”Jokaisen rokotuskierroksen jälkeen nähdään, kuinka pitkään immuniteetti säilyy. Ja toisaalta rokotteet myös kehittyvät koko ajan. En siis ole toivoton niiden suhteen.”

Heidi Sovelius vilkutti karuselliajelulla olevalle kuusivuotiaalle Emmalle lauantaina Tuomaan markkinoilla Helsingissä.

Terveydenhuollossa ei Lehtosen mukaan ole riittävästi varauduttu koronataudin hoitoon. Suomessa on jo vuosia vähennetty sairaalapaikkoja. Koronaepidemia on Lehtosen mukaan asettanut uusia vaatimuksia sairaalahoidon tarpeelle.

”Samat asiat pitäisi hoitaa kuin aikaisemminkin ja sen lisäksi koronavirus vielä päälle”, hän sanoo.

”Olen jo sote-uudistuksen osalta aiemmin kysynyt, halutaanko yhteiskunnassa varmasti siirtää sairaalakapasiteetista jonnekin muualle juuri nyt.”

Voi käydä myös sellainen onni, että deltamuunnos katoaa, koska omikron vie siltä tilan.

Epävarmuutta ja pelkoa aiheuttavat Lehtosen mukaan myös uudet koronaviruksen variantit. Uusin uhka on nyt omikronvariantti.

Jos variantti kiertää rokotussuojan ja pystyy silti aiheuttamaan samanlaisen taudin kuin aikaisemmat virusmuunnokset, Suomessa on Lehtosen mukaan keväällä ongelmia ja todennäköisesti rajoituksia joudutaan ylläpitämään.

"Virus voi muuntua tietysti myös lievempään suuntaan, niin kuin usein käy pitkällä aikavälillä, jolloin se ei aiheuta vaaraa.”

Pietilän mukaan omikronista tiedetään tällä hetkellä se, että muunnos aiheuttaa pääasiassa lievempää tautia kuin deltamuunnos mutta tarttuu noin 40 prosenttia herkemmin.

Hänen mukaansa voi käydä myös sellainen onni, että delta katoaa, koska omikron vie siltä tilan.

”Jos sen sijaan käy niin että omikron aiheuttaa saman määrän vakavaa tautia kuin delta, olemme pulassa, koska se tarttuu herkemmin.”

Huonoimmassa tapauksessa kävisi siis niin, että alkavien sairaalahoitojaksojen tahti kiihtyisi entisestään.

Parhaassakin tapauksessa pandemia jatkuu vielä noin kaksi vuotta, Pietilä arvioi.

Pietilä näkee tulevaisuuden niin, että parhaassakin tapauksessa koronapandemia jatkuu vielä noin kaksi vuotta, jolloin ne ovat melko vaikeita vuosia. Sairastuneita on paljon, ja rajoituksiin, maskeihin ja etätöihin joudutaan toisinaan turvautumaan taudin hillitsemiseksi.

"Jos aikaa menee vielä 4–5 vuotta, kuormitus per vuosi on jonkin verran vähäisempää mutta ongelmat kestävät pidempään”, Pietilä spekuloi.

Hänen mukaansa yhtälöstä tekee vaikean se, että on mahdotonta arvioida uusien varianttien vaikutusta ja sitä, kuinka pitkä suoja taudin jo kerran sairastaneilla ja rokotetuilla tulee olemaan.

”Täytyisi olla melko erikoinen kristallipallo, että pystyisi varmuudella näitä asioita arvioimaan.”

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut