Saadaanko lisää rokotusvoimaa lähihoitajista, Puolustusvoimista tai farmaseuteista? - Koronavirus - Satakunnan Kansa

Saadaanko lisää rokotusvoimaa lähihoitajista, Puolustus­voimista tai farmaseuteista? Eläköitynyt hoitaja kertoo, miltä kutsu takaisin töihin tuntuisi

Helena Rossi kertoo monen entisen hoitajan olevan valmis rokotustalkoisiin.

Helena Rossi kertoo rakastaneensa sairaanhoitajan työtä ja olevansa valmis lähtemään koronarokotustalkoisiin, jos eläkeläisiä pyydetään mukaan.

16.12.2021 9:33

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) haluaisi haalia rokottamiseen lisää henkilökuntaa monista erilaisista ryhmistä.

Kiuru luetteli Ylen A-studiossa tiistaina, että rokottamisessa voisivat auttaa eläkeläiset, sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, vapaaehtoisjärjestöt ja Puolustusvoimat.

Lisäksi Kiurun mukaan työterveyshuollon roolia rokotuksissa on lisättävä.

Kiuru kertoi olevansa huolissaan siitä, että suurella osalla väestöstä kahden rokotteen teho alkaa olla hiipunut, ja kunnilla on niin paljon tehtäviä terveydenhoidossa, että Suomessa on pulaa rokottajista. Heitä riittää tämänhetkisiin rokotuksiin vain hädin tuskin, eikä nykyisellä rokottajamäärällä voida kiristää kolmansien annosten antamisen tahtia.

Espoolainen Helena Rossi kertoo ajatelleensa välittömästi Kiurun haastattelun nähtyään olevansa valmis lähtemään mukaan talkoisiin, jos eläkeläiset kutsutaan.

Rossi jäi vuonna 2016 eläkkeelle sairaanhoitajan tehtävistä Meilahden sairaalassa, mutta jatkoi keikkaluontoisten vuorojen tekemistä vielä muutaman vuoden ajan. Koronaepidemian alun jälkeen keikkatyöt kuitenkin jäivät.

”Koronan takia lopetin keikkailun, en todellakaan työn vuoksi. Rakastin sitä työtä”, Rossi sanoo.

Jo aiemmin epidemian aikana Rossi olisi ollut kysyttäessä valmis lähtemään takaisin töihin. Samoin ajattelee hänen mukaansa moni muukin entinen sairaanhoitaja.

”Ja ihan mille pisteelle vain. Vaikka testaamaan tai ottamaan näytteitä. Ihan mitä vaan, jos joku olisi pyytänyt tai kouluttanut tai kysynyt. Olisi lähtijöitä”, Rossi sanoo.

Miten Kiurun mainitsemat ryhmät voisivat auttaa rokotuksissa? Kysyimme asiantuntijoilta ja etujärjestöiltä.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kertoo olevansa täysin samoilla linjoilla Kiurun kanssa rokotetahdin nopeuttamisesta.

“Minä ihan tuuletin kotona. Krista Kiuru laittoi tosi kovan vaihteen silmään, tykkään”, Rytkönen sanoo.

Tehyn näkökulmasta Kiurun esittelemistä keinoista parhaimmalta vaikuttaa työterveyden mukaan tuominen, koska siellä pätevä työvoima on jo valmiina. Myös eläköityneiden työntekijöiden kutsuminen kuulostaa Rytkösestä hyvältä idealta.

“Jos on tuoreeltaan eläkkeelle jäänyt hoitaja, niin siellähän se tietotaito on. Erinomainen ajatus ja saadaan varmasti valjastettua nopeasti.”

Eläkeläisten ottaminen mukaan rokotustalkoisiin ei kuitenkaan ole uusi idea. Jotkut kunnat ovat toimineet näin jo pidempään.

Kuopion kaupungin ylihoitaja Päivi Eskelisen mukaan eläköityneet sairaanhoitajat ovat työvoimapulan vuoksi olleet Kuopiossa mukana antamassa koronarokotuksia käytännössä alusta alkaen.

“Kun ensimmäiset rokotukset alkoivat, laitoimme hiljattain eläköityneille hoitajille viestiä ja kysyimme vapaaehtoisia rokotteenantajia”, Eskelinen sanoo.

Vapaaehtoisille annettiin vaadittavat lisäkoulutukset, minkä jälkeen Kuopion kaupungin koronarokotukset on hoidettu suurelta osin jo eläköityneiden työntekijöiden voimin.

Vastuu rokottamisen järjestämisestä on kunnilla. Ne voivat halutessaan siirtää osan rokotteista jaettavaksi työterveyshuollon kautta.

Kela korvaa työnantajille rokotuksista aiheutuvia kustannuksia noin kymmenen euroa annettavaa rokotusta kohden. Loppuosa kuluista jää maksettavaksi työnantajalle.

”Työterveyshuolto tuo lisäresursseja ja selkeää säästöä resursseihin, koska valtiohan korvaa koronarokottamisen kunnille täysmääräisesti”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara.

Asia on siis kiinni ensisijaisesti kunnista, sillä vasta niiden hyväksynnän jälkeen työpaikat voivat valita koronarokotukset osaksi työterveyshuoltoaan.

EK haluaisi, että valtioneuvosto velvoittaisi kaikkia kuntia kartoittamaan mahdollisuutta ottaa työterveyshuolto rokotuksiin mukaan.

Tiedossa on, että rokotteiden jakaminen työterveyshuoltoon ei välttämättä ole yksinkertaista.

Rokotteiden logistiikka ja säilyttäminen on tarkkaa, sillä niihin vaaditaan katkeamatonta kylmäketjua. Koronarokotukset vaatisivat myös varsin paljon käytännön järjestelyjä, mutta toisaalta varsinkin suurilla työterveyden toimijoilla on vastaavasta paljon kokemusta.

Vaikeuksia voi tulla kuitenkin myös yritysten päässä. EK:n Rytivaaran mukaan esimerkiksi logistiikka-alalla voi olla yrityksiä, joissa on työntekijöitä 60 eri kunnasta.

”Firman pitäisi sopia näiden kaikkien 60 kunnan kanssa siitä, että rokotuksia voidaan antaa työterveyshuollossa”, Rytivaara sanoo.

Sitä, ettei työterveys ole ollut mukana koronarokotusten antamisessa, perusteltiin alussa sillä, että rokotteita tuli Suomeen niin vähän, ettei lisää rokottajia tarvittu.

Enää rokotteista ei ole pulaa, vaikka kolmen kuukauden annosvälillä annettavaksi ne eivät tosin riitä.

”Jos meillä on tilanne, että rokotteita on riittävästi, on tärkeää saada ne annettua uusimman tiedon mukaisesti oikea-aikaisesti. Ja silloinhan tietenkin pitää ottaa kaikki tahot mukaan rokottamaan”, sanoo sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sari Raassina Kuntaliitosta.

”Tämähän on järjestettävissä, jos halutaan järjestää.”

EK:n Rytivaara kysyy, liittyykö asiaan ideologisia näkökantoja yksityisten ja julkisten palveluntuottajien välillä.

Tällaista ei kuitenkaan ole ainakaan Kuntaliitossa havaittu.

”En ole törmännyt siihen, että olisi periaatteellista vastustusta missään. Sellaisesta ei ole mielestäni ollut missään kysymys. Kyse on vain erilaisista tavoista järjestää rokotuksia”, Raassina sanoo.

Raassina on myös kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Kuopiossa.

”Jos meillä on tilanne, että rokotteita on riittävästi, on tärkeää saada ne annettua uusimman tiedon mukaisesti oikea-aikaisesti.”

Kiuru mainitsi mahdollisina rokottajina myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Lisäksi hänen mukaansa lähihoitajat voitaisiin ottaa mukaan ”tarjoamalla heille muutaman tunnin päivitys rokottamiseen”.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola pitää Kiurun esittämiä toimia toteuttamiskelpoisina.

Hänen mukaansa lähihoitajat eivät joutuisi antamaan rokotteita tilanteessa, jossa he olisivat yksin vastuussa rokotettavasta ja siksi rokoteturvallisuudesta olisi mahdollista huolehtia.

“Rokotetut jäävät aina hetkeksi vielä odottelemaan rokotuspaikalle ja jos siinä tulisi esimerkiksi anafylaktinen sokki [äkillinen yliherkkyysreaktio] niin siellä olisi myös muita ammattilaisia auttamassa”, Paavola sanoo.

“Ja jos ajatellaan, että onko lähihoitajan tutkinto tarpeeksi hyvä rokotuksen antamiseen, niin kyllä on tässä tapauksessa”, hän jatkaa.

Kuntaliiton Raassinan mielestä joululomilla avuksi voitaisiin kutsua lääketieteen ja hammaslääketieteen kandivaiheen opiskelijoita, jotka ovat jo saaneet pistämiseen koulutuksen.

”Nämä ovat kauhean työmotivoituneita ihmisiä ja he janoavat päästä tekemään jotakin hyödyllistä”, Raassina sanoo.

Valtioneuvosto muutti covid-19-rokotusasetusta huhtikuussa, jolloin rokottajien joukko laajentui.

Asetuksen myötä rokotuksen voi antaa myös hammaslääkäri. Lisäksi koronarokotuksen voi ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena antaa terveydenhuollon ammattiin eli lääkäriksi, hammaslääkäriksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi opiskeleva henkilö.

Edellytyksenä kuitenkin on, että hän on saanut asianmukaisen rokotuskoulutuksen. Käytännössä asianmukainen koulutus tarkoittaa kahden opintopisteen laajuisen kurssin suorittamista ja Valviran ohjeiden mukaista lääkehoitolupaa.

Aiemmin rokotuksen sai antaa vain lääkäri tai rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.

Tehyn Rytköstä mietityttääkin ammattikorkeakoulujen sote-opiskelijoiden tuominen mukaan rokotustalkoisiin. Vaadittavaa koulutusta ei välttämättä saataisi annettua riittävän nopeasti, ja sen suoritettuaankin opiskelija voi rokottaa vain ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena.

Rytköstä mietityttää myös lähihoitajien tuominen mukaan rokotustalkoisiin. Se edellyttäisi paitsi asetuksen muutosta myös useamman opintopisteen lisäkoulutusta. Tuolloinkin rokottaminen saattaisi olla ehkä mahdollista vain valvotusti.

“Kun alemmalla korkeakoulututkinnolla vaaditaan näin laaja lisäkoulutus tutkinnon päälle, että pääsee rokottamaan, niin kyllä minä heittäisin sellaisen kysymyksen, miten pikakouluttamisella saataisiin ammatillisen tutkinnon suorittaneista päteviä rokottajia – – meillä on ihan syyt siihen, että on olemassa rokotusasetus”, Rytkönen sanoo.

Helena Rossi jäi vuonna 2016 eläkkeelle sairaanhoitajan tehtävistä Meilahden sairaalassa, mutta jatkoi keikkaluontoisten vuorojen tekemistä vielä muutaman vuoden ajan.

Helena Rossi toivoo, että mikäli eläköityneitä hoitajia todella aletaan pyytää rokotustehtäviin, tulisi tien varsinaiseen työhön olla hyvin tasoitettu.

”Luvat pitää olla kunnossa, ei sinne niin vain talsita, että ’täältä mä vain tulen’”, Rossi sanoo.

”Jos henkilökohtaisesti kysytään, niin olen valmis, halukas ja innokas. Mietin millä tavalla meihin eläkeläisiin otetaan yhteyttä, kuka ottaa ja miten tämä organisoidaan riittävän nopeasti”, Rossi pohtii.

Mukaan rokotuksiin haluaisivat myös apteekit. Tiedossa ei kuitenkaan ole, että asiaa oltaisiin edistämässä. Myöskään Kiuru ei puhunut tiistaina asiasta.

”Se on harmi, että hän on unohtanut siitä listasta apteekit. Me olemme tarjonneet käsiparejamme siihen ja toivomme, että ministeri siihen tarttuisi”, sanoo farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler Apteekkariliitosta.

Sandler huomauttaa, että monessa Euroopan maassa apteekit on otettu mukaan, viimeksi Tanskassa ja Norjassa.

Käytännössä farmaseuteille ja proviisoreille täytyisi antaa asetuksella lupa antaa rokotuksia, pistoskoulutusta ja koulutusta rokotustilanteen turvallisuudesta. Lisäksi olisi otettava huomioon esimerkiksi se, miten tietoja saataisiin Kanta-järjestelmään.

Puolustusvoimat ei ole toistaiseksi saanut virka-apupyyntöä, mutta sen mahdollista tukea terveydenhuollolle on pohdittu ja selvitelty alustavasti. Esimerkiksi lääkintämiesten käyttö vaatisi, että heille annettaisiin lisäkoulutusta. Asiaan liittyy myös tietosuojakysymyksiä ja oikeudellisia kysymyksiä.

Varusmiespalvelusta suorittavat saavat jo koronarokotteet ja Puolustusvoimat haluaisi rokottaa myös palkatun henkilökuntansa, jotta kuntien taakka kevenisi.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut