Suomalaisen koronapotilaan keuhkokuvat näyttävät tuhon, jonka rinnalla tupakointi on lastenleikkiä - Koronavirus - Satakunnan Kansa

”Tiivis läiskä” paljastaa, että nyt on tosi kyseessä – Suomalaisen koronapotilaan keuhkokuvat näyttävät tuhon, jonka rinnalla tupakointi on lastenleikkiä

Keuhkokuvat kertovat karusta taistelusta, jota suomalais­sairaaloiden teho-osastoilla nyt käydään. Kokenut radiologi kertoo, mitä muutokset keuhkoissa merkitsevät.

Koronaviruksen aiheuttama tauti aiheuttaa muutoksia keuhkoissa. Röntgenkuvassa vasemmalla koronapotilaan keuhkot ja verrokkina oikealla terveet keuhkot. Kuvat ovat suomalaisesta sairaalasta, jonka nimeä ei julkaista potilaiden yksityisyyden suojaamiseksi.

28.11.2021 11:02

Keuhkot näyttävät kuvassa vaihtelevan vaaleilta ja tiiviiltä.

Vaikka maallikko ei kenties ensivilkaisulla näe röntgen- tai tietokone­tomografiakuvista koronaviruksen aiheuttamaa vahinkoa, asiantuntijalle se on selvää.

”Keuhkoissa on runsaasti laaja-alaisia, vakavan näköisiä muutoksia”, sanoo vartaloradiologi ja apulaisylilääkäri Tiina-Talvikki Lehtimäki Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus keuhkokuvien katsomisesta.

HS:n julkaisemat kuvat ovat tiettävästi ensimmäiset suomalaisessa uutismediassa näytetyt kuvat koronaviruksen aiheuttaman taudin runtelemista suomalaisen potilaan keuhkoista.

Kuvissa näkyvät kahden eri potilaan sairaalahoidon aikana kuvatut keuhkot.

Molemmilta potilailta on saatu kirjallinen, allekirjoitettu suostumus kuvien julkaisemiseen. HS julkaisee kuvat potilaiden nimeä ja tarkkaa ikää mainitsematta.

Molemmat potilaat olivat sairastuessaan rokottamattomia. Molemmat joutuivat vaikean koronataudin takia tehohoitoon tänä vuonna.

Ensimmäinen potilas on 30–39-vuotiaiden ikäryhmään kuuluva mies. Hän oli pitkällä, useiden viikkojen tehohoitojaksolla. Hänellä on lääkitys pitkäaikaissairauteen, mutta se ei vaikuta hänen toimintakykyynsä millään lailla.

Lehtimäki ei tiedä potilaiden aiemmasta terveydentilasta, sairaala- tai tehohoidon kestosta tai kulusta. Hän kommentoi kuvia radiologina HS:n pyynnöstä.

”Kaikissa kuvissa näkyy laaja-alaisia, covid-19-taudin aiheuttamia keuhkomuutoksia. Muutoksia on paljon runsaammin kuin normaalia keuhkokudosta.”

Jo ensimmäisessä sairaalassa kuvatussa potilaan keuhkokuvassa näkyy covid-19-keuhkokuumeeseen sopivia tiiviitä läiskiä.

”Vasemmassa keuhkossa, joka näkyy kuvassa oikealla, on erityisen tiivis keuhkokuume­alue. Siinä muutos on runsasta”, Lehtimäki sanoo.

”Vastaavaa näkyy keuhkoissa laajalti. Keuhkot ovat liian tiiviit ja ilmaa on tavallista vähemmän.”

Kuvia katsoessa on oleellista kiinnittää huomiota harmaan sävyihin. Terveiden keuhkojen kudos on hyvin ilmapitoista. Kun niistä ottaa kuvan sisäänhengityksessä, ilmalla täyttynyt kudos on sävyltään tumman harmaa. Normaalit rakenteet kuten sydän, keuhkojen verisuonet, luut, lihakset ja muu pehmytkudos erottuvat kuvissa vaaleamman harmaina tai lähes valkoisina.

Jos keuhkokudos on kuvassa vaalea, siellä on muutakin kuin ilmaa. Esimerkiksi tulehdussoluja ja keuhkoihin tihkunutta nestettä.

Keuhkot ovat vaurioituneet laaja-alaisesti ylhäältä alas.

Kun nuori mies on ollut sairaalassa neljä päivää, tauti pahenee. Ilmenee myös koronapotilaille tyypillistä voinnin sahaamista.

”Kun hoidon alusta on kulunut neljä päivää, keuhkojen muutokset näyttävät hieman ohentuneen. Kuitenkin kaksi päivää myöhemmin potilaan tilanne on kuvien perusteella huonontunut uudelleen.”

Lisäksi kuvat paljastavat tietoja potilaan tilasta: hän on ollut tehohoidossa ja kuvia on otettu makuuasennossa selällään ja vatsa-asennossa, jota käytetään vaikean hapettumishäiriön hoidossa.

Potilaan sydäntä tarkkaillaan ja neljäntenä päivänä hoidon alkamisesta hänelle on asetettu hengitysputki hengityskoneeseen kytkemistä varten. Kuvissa näkyy myös keskuslaskimo­katetri ja nenämaha­letku.

Kun tehohoito on kestänyt noin kaksi viikkoa, otetaan tietokonetomografia­kuvat. Niissä keuhkojen tila näkyy vielä tarkemmin: keuhkot ovat vaurioituneet laaja-alaisesti ylhäältä alas.

”Keuhkojen kuuluisi olla kuvassa ikään kuin kaksi tummanharmaata pyörylää tai pisaraa. Näissä kuvissa normaalia keuhkokudosta näkyy hyvin vähän siellä täällä ja tilanne näyttää vaikealta. Ilmaa on normaali määrä vain pienessä osassa nuoren potilaan keuhkoja.”

Toinen potilas on 50–59-vuotiaiden ikäryhmään kuuluva mies. Myös hän oli tehohoidossa vaikean koronataudin vuoksi. Hän on kaikin tavoin tyypillinen Suomessa tehohoitoon koronataudin takia joutuva potilas. Potilaalla on käytössä useampikin lääkehoito pitkäaikaissairauksiin, mutta hänenkin toimintakykynsä on ollut erinomaisen hyvä, hän on työelämässä ja tekee fyysisesti raskasta työtä.

Vaikka potilaan keuhkoissa näkyy laajasti koronataudin aiheuttamia muutoksia, eivät ne ole yhtä voimakkaita kuin nuorella potilaalla. Osa muutoksista epäsäännöllisen muotoisia läiskiä ja osa hieman haarautuvia, kaarevia ja vaihtelevan paksuisia juovamaisia jälkiä.

”Radiologin silmin näyttää siltä, että potilas on saattanut potea sairautta jo jonkin aikaa ennen sairaalaan tuloa”, Lehtimäki sanoo.

Keuhkokudosta kurovan tai kutistavan näköiset läiskät ja juovat nimittäin syntyvät, kun keuhkokuume­muutokset alkavat ajan kuluessa arpeutua.

Kuvista näkyy viitteitä, että potilaan sydämen toimintaa seurataan. Hän ei ole ilmeisesti ollut hengityslaitehoidossa, koska kuvissa ei näy hengitysputkea.

Kaksi päivää tehohoidon alkamisen jälkeen otettu potilaan keuhkokuva on vielä aiempaa vaaleampi: normaalisti ilmastoituvaa keuhkoa on aiempaa vähemmän.

”Se on ymmärrettävää, sillä tehohoidossakaan tällaisesta taudista paraneminen ei tapahdu muutamassa päivässä”, Lehtimäki sanoo.

Tietokonetomografiakuvissa potilaan keuhkot ovat selvästi nuoren miehen keuhkoja ilmapitoisemmat, sillä kuvissa näkyy enemmän tumman harmaata ja melkein mustaa.

”Siitä huolimatta kuvissa myös paljon poikkeavaa. Keuhkojen arvet parantuvat hitaasti.”

”Omaa riskiä vakavalle taudille ei tiedä etukäteen.”

Koronataudin aiheuttama vaurio on laajempaa kuin useimpien muiden tautien keuhkoille aiheuttama vaurio, mitä Lehtimäki on kohdannut.

Koronavauriot ovat usein vaikeita ja niitä on jokaisella teho-osastohoitoa taudin takia saaneilla.

”Ennen näkemäni keuhkovauriot olivat tavallisesti keuhko­infektioiden aiheuttamia yksittäistapauksia. Sikainfluenssaepidemian aikana nähtiin joitain vastaavia vaikeita tapauksia, mutta paljon vähemmän kuin nyt.”

Mutta mikä on Lehtimäen mielestä kuvien sanoma?

”Nuori ja tervekin voi saada vakavan taudin, vaikka sitä harvoin tapahtuukin. Omaa riskiä vakavalle taudille ei kuitenkaan tiedä etukäteen”, Lehtimäki sanoo.

”Rokotus suojaa vakavalta taudilta hyvin. Koska sekään ei yksinään aina suojaa tartunnalta, kannattaa pyrkiä elämään muutenkin omassa jokapäiväisessä elämässä mahdollisimman koronaturvallisesti.”

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut