”Pahin skenaario on poissa pelistä” – Tutkijatohtori uskoo koronatilanteen helpottavan keväällä, mutta sitä ennen edessä on pitkä talvi - Koronavirus - Satakunnan Kansa

”Pahin skenaario on poissa pelistä” – Tutkija­tohtori uskoo korona­­tilanteen helpottavan keväällä, mutta sitä ennen edessä on pitkä talvi

Mitä pidemmälle rokotukset etenevät, sitä enemmän viruksen kausivaihtelulla on merkitystä, sanoo Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.

Tutkijatohtori Tuomas Aivelo on optimistinen kevään suhteen.

19.11. 9:06 | Päivitetty 19.11. 9:21

Koronavirus näyttää vaivaavan Suomea vielä talven yli, mutta kevät saattaa näyttää valoisammalta.

Tätä mieltä on Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo. Hän perustelee näkemystään koronaviruksen kausivaihtelulla.

Epidemian laajuus riippuu yleensä monesta tekijästä, kuten taudille alttiiden määrästä, kausivaihtelusta ja rajoituksista. Kun suurempi osa kansasta on rokotettu eli alttiita on vähemmän, muiden tekijöiden merkitys kasvaa.

Kausivaihtelulla on siis aiempaa suurempi merkitys.

”Siksi olen optimistinen kevään suhteen”, sanoo Aivelo.

Käytännössä nyt marraskuussa eletään jo aikaa, jolloin hengitystievirukset tyypillisesti leviävät enemmän.

Aivelo ei usko, että Suomen koronavirustilanne pahenee talven mittaan enää juuri kausivaihtelun vuoksi, vaikka muista syistä niin voi käydä.

”Mutta kun mennään kevääseen ja kesään päin, tilanne voi muuttua merkittävästi paremmaksi. Olosuhteet eivät enää niin hyvin edesauta viruksen leviämistä”, Aivelo sanoo.

Niin kauan kuin virukselle alttiita on paljon, epidemia-aaltoja voi tulla milloin vain: talvella, keväällä, syksyllä, kesällä.

Kysymys kuuluu, milloin koronavirus muuttuu endeemiseksi eli paikallisia epidemioita aiheuttavaksi.

”Siinä vaiheessa, kun riittävän moni on saanut tartunnan tai rokotuksen, kausittaisilla vaihteluilla on suurempi merkitys. Ne alkavat ajaa ilmaantumista siten, että siitä tulee enemmän talveen liittyvä, kuten influenssalla.”

Aivelon mukaan ensi kesä on mielenkiintoinen. Saattaa olla, että koronavirus alkaa jo silloin totella kausivaihtelua vahvemmin, ainakin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

”Yleensähän siirtymä pandemiasta endeemiseen tilanteeseen on 2–4 vuotta. Kyllä tässä ainakin jo koputellaan sitä.”

Ennen sitä talvesta on kuitenkin tulossa pitkä. Tartuntamäärät ja sairaalahoidon tarve ovat kasvaneet pitkin syksyä huolestuttaviksi.

Aivelo viittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mallinnuksiin, joissa 80 prosentin kattavuudella ja ilman rajoituksia viruksen tarttuvuutta kuvaava r-luku ei laskisi alle yhden ainakaan ennen vuodenvaihdetta.

”Kyllä tämä on tämän talven ja alkukevään ongelma.”

Vaikka yli 12-vuotiaista yli 80 prosenttia on saanut kaksi rokotusta, moni suomalainen on vielä vailla rokotuksia. Valtaosa sairaalakuormituksesta ja tartunnoista liittyy rokottamattomiin.

Mitä voisi pahimmillaan käydä? Aivelon mukaan sairaalakuormitus voi vielä nousta ja merkittävää kuolleisuuttakin tulla rokottamattomien keskuudessa, jos tartuntamäärät jatkavat kasvuaan.

”Aikaisempaan verrattuna on tietysti eroa. Niin paha skenaario kuin aiemmin on tavallaan poissa pelistä, koska rokotuksia on annettu sen verran paljon.”

Rokotuskattavuus auttaa myös heitä, joiden tehtävänä on pohtia rajoituksia. Aikaa vaikuttaisi olevan enemmän, sillä rokotukset hidastavat taudin leviämistä.

”Viime syksynä ja keväällähän mentiin tiukassa ylämäessä, tilanne vaikeutui nopeasti ja piti toimia nopeasti. Nyt on ehkä enemmän aikaa päätöksenteolle ja sen pohtimiselle, mihin suuntaan tilanne etenee.”

Strategiajohtaja Pasi Pohjolan mukaan ihmiset suojautuvat koronavirukselta arjessaan heikommin kuin esimerkiksi viime kesänä.

Strategiajohtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi, että riskinä on sairaalakuormituksen kasvu entisestään, mikä voisi johtaa ongelmiin.

”Paljon on kiinni siitä, miten nyt käyttöön otettavat rajoitustoimet purevat ja mikä vaikutus niillä on kunkin ihmisen käyttäytymiseen”, Pohjola sanoo.

Alueilla ympäri Suomen valmistellaan ja on otettu käyttöön yleisötilaisuuksien rajoituksia. Lisäksi ravintolarajoituksia on voimassa 12 alueella.

Pohjolan mukaan ihmiset kuitenkin suojautuvat henkilökohtaisesti vähemmän kuin esimerkiksi kesällä.

Hän tarkoittaa käsihygieniaa, maskien käyttämistä, etäisyyksien pitämistä ja sellaisten tilanteiden välttämistä, joissa lähikontaktia on vaikea välttää.

”Niistähän ei hirveän paljon pidetä kiinni.”

Rokotuskattavuudessa Suomea edellä olevan Tanskan tartuntatilanne on muuttunut hyvin vaikeaksi lyhyessä ajassa.

Kun vielä lokakuun alussa Tanskan kahden viikon ilmaantuvuusluku oli alle sadan, nyt se on yli 700. Suomen ilmaantuvuusluku oli torstain tietojen mukaan noin 190.

Kun Pohjolalta kysyy, onko Suomi vaarassa joutua Tanskan tilanteeseen, hän vastaa niin jo käytännössä käyneen.

”Tilanne Suomen ja Tanskan välillä on hieman erilainen. Siellä mentiin ensin korkeaan rokotuskattavuuteen, sitten poistettiin rajoitukset, ja nyt on huomattu, että siellä ei rokotekattavuus ole riittävä”, Pohjola sanoo.

”Meillä rajoituksista luovuttiin aiemmin ja matalammalla rokotuskattavuudella, jonka jälkeen tapausmäärät lähtivät nousemaan.”

Monelle talven kohokohta on joulu, mutta epidemiatilanne saattaa aiheuttaa huolta siihen liittyen. Onko joulu pilalla?

”Ei se varmastikaan tässä vaiheessa vielä pilalla ole. Mutta jotta turvataan, että tilanne ei ole äärimmäisen huono, nyt tässä tilanteessa pitää toimia”, Pohjola sanoo.

Rokotusten ansiosta tilanne on viime jouluun verrattuna erilainen, ja rokotetut voivat kiertää rajoituksia koronapassilla. Pohjolalla on silti neuvo paitsi erityisesti rokottamattomille, myös rokotetuille.

”Malttia ja harkintaa joulunvieton osalta on tänäkin vuonna syytä tehdä”, hän sanoo.

”Varsinkin, jos on riskiryhmäläisiä, joilla kahdenkin rokotteen antama suoja ei ole ihan täydellinen, näitä asioita on varmaan syytä miettiä.”

Joulun jälkeen tammikuussa järjestetään aluevaalit. Niiden kohtalo on poliittinen kysymys, mutta Pohjola arvioi puolueiden pyrkivän pitämään vaalit sovittuna ajankohtana.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut