Koronavirus aiheuttaa kahdenlaista tautia, ja ne menevät keskustelussa iloisesti sekaisin, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek - Koronavirus - Satakunnan Kansa

Koronavirus aiheuttaa kahdenlaista tautia, ja ne menevät keskustelussa iloisesti sekaisin, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek

Jos iäkkään tai immuunipuutteisen henkilön toisesta rokotuksesta on kulunut yli puoli vuotta, hänen kannattaisi Nohynekin mukaan pikimmiten mennä ottamaan kolmas.

Rokotuksen suojateho hiipuu iäkkäillä nopeammin.

11.11. 7:00

Yhä useampi suomalainen on tilanteessa, jossa toisesta koronarokoteannoksesta alkaa tulla kuluneeksi jo aikaa. Onko syytä olla huolissaan, että rokotuksen suojateho alkaa heikentyä?

”Kun puhutaan suojatehosta, on tärkeätä erottaa, mitä vastaan suojaudutaan”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek.

Koronavirus aiheuttaa sekä vakavaa koronatautia että lievempää, nuhakuumeen kaltaista limakalvoinfektiota. Ne menevät Nohynekin mukaan keskustelussa ”iloisesti sekaisin”. Kaksi tautimuotoa ovat kuitenkin niin erilaisia, että lievempää läpäisyinfektiota voisi Nohynekin mielestä pitää jopa erilaisena taudinkuvana.

Rokotuksilla pyritään hänen mukaansa estämään nimenomaan vakavaa tautimuotoa, joka aiheuttaa kuolemia ja rasittaa terveydenhuollon kantokykyä. Siihen koronarokotteiden suojateho riittää erinomaisesti ainakin puolen vuoden ajan — nuoremmilla ja terveillä todennäköisesti pidempään.

Rokotteet eivät kuitenkaan suojaa yhtä hyvin koronaviruksen aiheuttamalta limakalvoinfektiolta. Kaksi kertaa rokotettukin voi saada oireettoman tai lieväoireisen infektion ja tartuttaa sitä eteenpäin.

Hanna Nohynekin mukaan koronaviruksen aiheuttamat taudit menevät useilla sekaisin.

Asiasta on myös tuoretta tutkimustietoa.

THL:n julkaisi eilen maanantaina tutkimuksen, joka vahvistaa, että koronarokotteiden suoja vakavaa, sairaalahoitoa vaativaa koronatautia vastaan säilyi erittäin hyvällä 88 prosentin tasolla puolen vuoden ajan. Sen sijaan rokotteiden antama suoja limakalvoinfektiota vastaan heikkeni.

Tutkimuksessa selvitettiin terveydenhuollon ammattilaisten rokotussuojaa joulukuun 2020 ja lokakuun 2021 välisenä aikana. Tutkimukseen otti osaa yli 400 000 terveydenhuollon ammattilaista.

Tutkijat arvioivat rokotteiden antamaa suojaa ensin sen jälkeen, kun toisen rokoteannoksen saamisesta oli kulunut kolme kuukautta ja sitten uudelleen, kun siitä oli kulunut kuusi kuukautta. He havaitsivat, että ensimmäisen kolmen kuukauden aikana suoja koronainfektiota vastaan oli noin 85 prosenttia, mutta laski seuraavan kolmen kuukauden aikana noin 65 prosenttiin. Vakavia tautimuotoja vastaan rokotteiden suojateho sitä vastoin säilyi erinomaisena vähintään puolen vuoden ajan.

Eri rokotteiden välillä ei havaittu merkittäviä eroja.

Tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia.

Mitä tapahtuu esimerkiksi perheessä, jossa vanhemmat ovat saaneet rokotukset ja lapsi sairastuu koronavirustautiin?

”Jos lapsi saa tartunnan, rokotetut vanhemmat tuskin saavat vakavaa koronatartuntaa. Heistä saattaa kuitenkin tulla lyhytaikaisesti viruksen kantajia, ja huonolla tuurilla he saattavat tartuttaa sellaisen iäkkään, immuunipuutoksesta kärsivän hauraan henkilön, jolla rokotusten antama suoja on heikentynyt”, Nohynek kertoo.

Hän viittaa äskettäin lääketieteen aikakauslehdessä The Lancetissa julkaistuun tutkimukseen, jossa asiaa selvitettiin.

”Neljäsosa niistä, jotka olivat saaneet tartunnan kahden rokotuksen jälkeen, välittivät tautia eteenpäin.”

Rokote toimii siten, että se synnyttää ihmisen elimistössä vasta-aineita, jotka kiertävät veressä ja estävät viruksen pääsyn soluihin. Kaiken takana on solusitoinen immuniteetti, mikä tarkoittaa, että rokotteella on kyky tunnistaa soluja, joihin virus on päässyt, tuhota niitä ja estää viruksen lisääntyminen.

Rokotteen suojateho nousee täyteen vahvuuteensa kahden viikon kuluttua siitä, kun rokotus on otettu. Lähetti-rna-tekniikkaan perustuvilla Pfizer-Biontechin ja Modernan koronarokotteilla näin tapahtuu kahden viikon aikana. Adenovirusvektoriin perustuvilla AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteilla täyden suojan kehittyminen kestää Nohynekin mukaan hieman pidempään.

Kun ihminen sitten kohtaa koronaviruksen, hänen elimistössään oleva rokote käynnistää immunologisen muistin, joka suojaa sairastumasta vakavaan koronatautiin.

Koronaviruksen deltavariantti vaatii Nohynekin mukaan enemmän neutraloivia vasta-aineita kuin muut koronaviruksen muunnokset. Vasta-aineiden taso myös laskee vanhuksilla nopeimmin.

Se, miten nopeasti rokotteen teho vakavaa tautia vastaan heikkenee, riippuu Nohynekin mukaan ihmisestä: Mikä on hänen perusterveydentilansa ja millaisia lääkkeitä hän käyttää.

”Mitä kauemmaksi toisen rokoteannoksen ottamisesta kolmannen annoksen ottaminen siirtyy, sitä enemmän suojateho limakalvoinfektiota ja sen tartuttamista vastaan hiipuu. Ja mitä vanhempi ihminen on, sitä enemmän laskee myös vakavan koronataudin suoja.”

”Ihmiset, joiden immuunipuolustuksessa on vakavia puutteita, saattavat tarvita kolme rokoteannosta siinä missä perusterve ihminen tarvitsee kaksi. Heidän perusrokotussarjansa ajatellaan koostuvan kolmesta rokoteannoksesta parin-kolmen kuukauden välein”, Nohynek sanoo.

Hän muistuttaa, että joidenkin ihmisten immuunipuolustus saattaa olla niin heikko, että he eivät pääse täyteen suojatehoon edes kolmella annoksella.

Iäkkäillä suomalaisilla toisesta rokotuksesta on saattanut tähän mennessä kulua jo reippaasti yli kahdeksan kuukautta. Onko se vaarallista?

”Ei suoranaisesti, mutta mitä vanhempi ihminen, sitä nopeammin rokotuksen suojateho hiipuu. Kun vanhuksilla vasta-aineet eivät alun perinkään saavuta sitä kaikkein korkeinta tasoa, niiden suojateho myös laskee nopeammin”, Nohynek sanoo.

”Jos toisesta rokotuksesta on kulunut yli puoli vuotta, kannattaisi pikimmiten hakeutua ottamaan se kolmas”, Nohynek suosittelee.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut